Nurmijärven blogi

Kunnanjohtajalta

Kunnanjohtajalta

Miksi nyt tarvitaan NUUKA-ohjelma

24.5.2019

Valtuuston kanssa yhteistyössä on sovittu, että valmistelemme Nurmijärvelle kestävän kasvun ohjelman, eli tuttavallisemmin NUUKA-ohjelman. Ajatus siinä on, että ajoissa taloustilanteeseen reagoimalla vältämme kriisitoimenpiteet ja pystymme turvaamaan laadukkaan palvelutuotannon, sekä pitämään huolta tarvittavista investoinneista ilman, että velkaannumme kohtuuttomasti.

Vuosi sitten kun asiaa ensimmäisiä kertoja pohdittiin, oletimme olevamme ajoissa liikkeellä. Nyt kun asia päätöksentekovaiheessa, tiedämme, että on viimeinen hetki toimia.

Nurmijärven kunnan tilanne on huolestuttava:

1. Investointipaineet ovat valtavat ja lisääntyvät jatkuvasti mm. yllätyksenä tulleiden sisäilmahaasteiden vuoksi. Vuosille 2020-2026 investointien kokonaissumman on arvioitu olevan 357,4 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa 51 miljoonaa euroa vuodessa. Vertailun vuoksi todettakoon, että tämän vuoden investointimäärä oli 45 miljoonaa.

2. Kustannusten kasvu on saatava taittumaan. Strategiassa on linjattu, että käyttötalouden kustannuskehityksen ei tule ylittää verotulojen kasvuprosenttia. Tilanne on meillä ollut haasteellinen jo jonkin aikaa. Viime vuonna esimerkiksi käyttötalouden nettokustannukset kasvoivat 7,6% ja verotulot 0,3%. Tilanne ei siis ole lähelläkään strategista tavoitetilaa.

3. Tulorahoitusta on saatava lisättyä. Kunnan tuloista noin 70% tulee veroista ja loput 30% toimintatuotoista, valtionosuuksista ja rahoitustuotoista. Tällä hetkellä toiminnan ja investointien rahavirta, joka kuvaa sitä kuinka paljon meille jää lainarahalla katettavaa, on pakkasella -26,7 miljoonaa euroa. Summa on huikea ja sitä on vaikea saada kasaan tonttimyynnillä, omaisuuden myynnillä tai palvelumaksujen korotuksilla. Veroprosenttikorotuksena summa tarkoittaisi 3,1 veroprosenttia. Ja tämä ei siis vielä riittäisi jo kertyneiden velkojen hoitamiseen.

4. Velkaantuminen pitää saada kääntymään laskusuuntaan. Investoinneista on pystytty kattamaan vuodesta 2012 lähtien vain 20-60% tulorahoituksella. Lainakanta valtakunnallisesti on keskimäärin 3000 €/asukas. Nurmijärvellä velkaa on tällä hetkellä 4000 euroa/asukas. Jos Nuuka-ohjelmaa ei toteuteta, lainakannan ennustetaan kasvavan vuoteen 2026 mennessä 8754 euroon per asukas.

NUUKA-ohjelma pitää sisällään kunnan toimintaa ohjaavia periaatelinjauksia, sekä 5 vaihtoehtoista skenaariota, joiden osalta on tehtävä valinta. Ohjelma perustu painelaskelmiin, jotka on päivitetty viimeisimmän osavuosikatsauksen perusteella. Kaikki vaihtoehdot pitävät sisällään huomattavan suuren paineen karsia investointeja. Kaikki vaihtoehdot pitävät sisällään myös paineen kustannusten kasvun taittamisesta ja rahoitusvajeen ratkaisemisesta.

Yleinen ohjeistus on, että verotuksen tarkistaminen on välttämätöntä, jos kunnalla on merkittävä ja kestoltaan pitkään jatkunut ns. rakenteellinen rahoitusvaje. Nurmijärven kunnalla on ollut merkittävä rahoitusvaje vuodesta 2012 lähtien. Kunnallisveroprosentiksi käännettynä 1,2-2,4 prosenttiyksikköä vuodessa. Veroja on korotettu Nurmijärvellä viimeksi 2014 ja 2010. En todellakaan rakasta veroja, mutta mielestäni olemme umpikujassa.

Oma esitykseni hallitukselle on, että toteuttaisimme NUUKA-ohjelman skenaarion 4 mukaisesti, jolloin investointien sopeuttamistarve on 20,4 miljoonaa euroa ja voisimme edelleen toteuttaa enintään 36,6 miljoonan euron vuosi-investoinnit. Tätä investointitasoa voidaan pitää välttämättömänä huomioiden akuutit korjausinvestoinnit, infrainvestoinnit ja muut palvelutuotannon turvaamisen kannalta välttämättömät investoinnit.

Nurmijärven väkimäärä kasvaa, lakisääteiset palveluvelvoitteet ovat lisääntyneet ja palveluiden kysyntä on lisääntynyt ja muuttumassa ikärakenteen muutoksen myötä. Toisaalta myös korkoympäristön kiristyminen ja ostopalveluiden hintapaineet heijastuvat kunnan kustannuksiin tulevaisuudessa. Skenaario 4:n mukainen toiminta turvaisi parhaiten etenemisen kestävän kasvun mukaisesti.

NUUKA-ohjelman linjauspäätös on tarpeen saada maaliin kesäkuun valtuuston kokouksessa, koska linjaus tarvitaan pohjaksi palveluverkkosuunnitelman laadintaan sekä vuoden 2020 budjettivalmistelulle.

Veroprosentteja lähikunnissa:

Nurmijärvi 19,50
Vihti 20,50
Kirkkonummi 19,75
Hyvinkää 19,75
Mäntsälä 20,50
Pornainen 20,50
Tuusula 19,50
Järvenpää 19,75
Kerava 19,50
Sipoo 19,25
Loppi 21,50
Porvoo 19,75
Lohja 20,50

 

NUUKA-ohjelma (luonnos 20.5.2019)

 

Outi

 

Blogin etusivulle

 

Takaisin listaukseen

Kirjoittaja on Nurmijärven kunnanjohtaja Outi Mäkelä

Kunnanjohtaja Outi Mäkelä