Kunnanjohtajalta

Alamme lähestyä edunvalvonnan kannalta kiintoisia aikoja, kun maa valmistautuu seuraavaan hallitusohjelmaan. Päättyneen kauden vaikutus saattaa olla, että yhä tiukemmin halutaan sopia aikaansaatavat asiat jo lähtöruudussa, etteivät lyhyeksi jäävät neljä vuotta tuhraannu keskinäiseen nahisteluun.

Ilma on sakeanaan vaatimuksia. Paine vyöryy tuleville päättäjille torikansalta, somesta, erilaisten vaikuttajatahojen kampanjoista, järjestöjen ja lobbareiden yhteydenotoista jne. Ketkä ovat niitä eskoja, joiden puumerkit jäävät elämään? Miten varmistamme, että oman alueemme asiat tulevat huomioiduksi?

Kaikki lähtee toki äänestämisestä ja on hyvä varmistaa, että omalla ehdokkaalla on vähintäänkin kiinnostus Nurmijärven asioita kohtaan. Mutta, koska demokratian olennainen osa on enemmistön voima, ei asioita voi laskea yhden, kahden tai kolmenkaan kansanedustajan varaan. On otettava kaikki konstit käyttöön.

Yksi tärkeä edunvalvonnallinen konstimme on joukkovoima. Hyökkäysketjumme koostuu nykyään 10 kehyskunnan muodostamasta KUUMA-rivistöstä ja sillä on yli 320 000 asukkaan levyiset hartiat. KUUMAn puitteissa olemme laatineet yhteiset hallitusohjelmatavoitteet ja teemme väkevää edunvalvontaa maankäytön, asumisen ja liikenteen osalta mm. MAL-sopimuksen valmistelussa. Pelaamme joukkueena myös Helsingin seudun 14 kunnan yhteistyökokouksen sekä Keski-Uudenmaan sotekuntayhtymän, Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen, HUSin ja muiden kuntayhtymien kautta.

Historia on osoittanut, että myös maakunnilla on vaikutusvaltaa päätöksentekoon ja rahanjakoon – mutta poikkeus tästä säännöstä on perinteisesti ollut Uusimaa. Uudenmaan maakunta on edustajamäärältään niin suuri, että jos ihme sattuisi ja kaikki maakunnan kansanedustajat löytäisivät yhteisen sävelen, olisi siinä turhankin paljon kapinan mahdollisuuksia. Siksi muun muassa talousarvioaloitteiden osalta on ollut käytäntö, että hallituspuolueiden uusmaalaiset edustajat eivät tee tai aktivoi omaa aluettaan koskevia aloitteita. Itse kyllä soisin, että uusmaalaista rintamaa hyödynnettäisiin ainakin alueen asioiden äänitorvena.

Edunvalvonta-asioissa ei kannata olla vaatimaton eikä vetäytyvä. Siksi on pinnisteltävä kaikin keinoin, että Nurmijärven ja nurmijärveläisten ääni kuuluu niissä paikoissa, joissa päätöksiä tehdään. On paljon arkisia asioita (alkuluokkakokeilut, tiet ja infrahankkeet, maankäytön ja rakentamisen normit ja lait jne.), joissa olemme riippuvaisia valtakunnan tason päätöksistä – maakunnasta tai unionista puhumattakaan.

KUUMA-alueen yhteisten hallitusohjelmatavoitteiden rinnalle meidän tulisi mielestäni laatia Nurmijärvelle selkeä edunvalvontasuunnitelma, johon voisimme tukeutua erilaisissa tilanteissa myös vaalien välillä.

Nurmijärven – Suomen suurimman kunnan ääntä kannattaa kuunnella. Kuten viime vuoden kasvuluvut ja rohkeat päätöksemme muun muassa sote-kuntayhtymän osalta näyttävät, täällä on elinvoimaa ja tahtoa viedä asioita eteenpäin!

Outi

Blogin etusivulle