Nurmijärven blogi

Kunnanjohtajalta

Kunnanjohtajalta

Hallitusohjelma-ajatuksia

7.6.2019

Valtakunnan suunta on nyt seuraaviksi neljäksi vuodeksi viitoitettu. Osallistava ja osaava Suomi -hallitusohjelma lupaa sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävän yhteiskunnan. Mutta miltä näyttää tiekartta Nurmijärven näkökulmasta?

Eniten jurppii, että hallitusohjelmaneuvotteluihin lähettämämme viestit tiemaksuista tai kuntapohjaisesta sote-mallista ovat kaikuneet kuuroille korville. Pääkaupunkiseudun useiden tahojen näkemyksistä piittaamatta hallitus linjasi säätävänsä lain, joka mahdollistaa kaupunkiseutujen liikenteen hallintaan tähtäävien ruuhkamaksujen käyttöönoton. Kuntapohjaiselta sote-ratkaisulta vedettiin myös matto alta, kun linjattiin, että sote-järjestäminen siirretään 18 maakunnalle.

Harmillista tämä on erityisesti siitä näkökulmasta, että Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymä on juuri saatu hyvään alkuun ja kaikenlainen epävarmuus tulevaisuuden suhteen vie energiaa ja voimavaroja kuntayhtymän toiminnan kehittämiseltä.

Jonkinlaista toivoa tarjoaa kuitenkin kirjaus, jossa todetaan että: ”Alueelliset erityispiirteet otetaan huomioon mahdollisuuksien mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa ja palveluiden järjestämisessä. Hallitus selvittää Uudenmaan, pääkaupunkiseudun tai Helsingin alueen erillisratkaisun yhteistyössä alueen kaupunkien ja kuntien kanssa vuoden 2019 loppuun mennessä.”

Tämän kirjauksen lunastaminen näyttää aikanaan, minkälainen on mäntsäläläinen ja Keu-Sotea luomassa ollut pääministerimme miehiään. Edellinen hallituskausi oli opettavainen – erillisratkaisujenkin suhteen. Kuntia kannattaa kuulla ja kuunnella. Uudenmaan kunnat ovat yksimielisesti linjanneet, että alueellista ratkaisua tulee lähtökohtaisesti rakentaa kuntapohjalta. Nyt kun lähtökohdaksi on kuitenkin otettu maakunnat, kuntapohjaisuus vaatisi melkoisen rohkean erillisratkaisun myös rahoituksen suhteen.

Tärkeintä on, että ratkaisua ei rakenneta yksin Helsingin ehdoilla, tai edes suurimpien kaupunkien johdon kesken, vaan että mukana ovat myös kehyskunnat.

Hallitusohjelmassa on paljon hyviä lupauksia, kuten se, että kuntien tehtävät rahoitetaan kestävästi kuntien omilla verotuloilla, sekä oikeudenmukaisella ja riittävällä valtiontuella. Ja että, kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähentävät, lisäävät tai laajentavat toimenpiteet sekä kuntatalouteen vaikuttavat veroperustemuutokset kompensoidaan nettomääräisesti.

Jos näin käy, ei palveluvelvoitteiden lisääminen huoleta. Pitkään penniin on valtion suunnalta kuitenkin varauduttava, sillä lisää kustannuksia on luvassa ainakin sote-puolen mitoitusten, hoitotakuun kiristämisen ja tuhannen uuden lääkärin kautta. Osaamisen ja sivistyksen kustannuksia tullevat lisäämään oppivelvollisuusiän nostaminen, lukiokoulutuksen yksikköhinnan nostaminen ja subjektiivinen varhaiskasvatus.

MAL-sopimusten jatkumista voi pitää positiivisena asiana. Samoin sitä, että perusväylänpitoon on tulossa vuosittainen 300 miljoonan euron tasokorotus.

Kunnille luvataan vahvempaa roolia jatkossa maankäyttöasioissa sekä työllisyyden hoidossa. Jälkimmäinen toivottavasti mahdollistetaan myös työkalujen kautta, eikä pelkästään kiristämällä kuntien sakkomaksuja.

Elinkeinoelämän kannalta akuuttina ongelmana Uudellamaalla on koettu ELY:n kanssa asiointi ja erilaisten hakemusten, lupien ja lausuntojen käsittelyajat. Uudellamaalla vallitseva kantahan on jo pitkään ollut, että hallinnontasojen purkua tulisi tehdä aluehallinto ja maakuntahallinto yhdistämällä ja prosesseja sujuvoittamalla. Lupakäytäntöjen keventäminen ja hallintokuorman purku on kyllä mainittu, mutta vain kansalaistoiminnan yhteydessä. Toisaalla esiin nostettu ”yhden luukun digitaalinen lupa” on kyllä kutkuttava ajatus.

Yksityiskohtia, jotka Nurmijärveläisestä näkökulmasta tulisi vielä hallituskauden aikana hoitaa ovat 3-tien 3. kaista, alkuluokkakokeiluun liittyvien sellaisten normien purkaminen jotka hankaloittavat päivähoidon ja iltapäivätoiminnan yhteensovittamista sekä poliisin resurssien lisääminen Uudellemaalle.

Tällaisia tunnelmia ensilukemalta, mutta kyllähän tuota 191 sivun pumaskaa taitaa tulla plärättyä vielä toinen jos kolmaskin kerta. Odotukset ovat korkealla ja toivotan omasta puolestani mitä parhainta menestystä hallitukselle vaativassa tehtävässään!

Outi

 

Blogin etusivulle

 

Takaisin listaukseen

Kirjoittaja on Nurmijärven kunnanjohtaja Outi Mäkelä

Kunnanjohtaja Outi Mäkelä