Ajankohtaista

Aleksis Kiven päivänä 10.10. suomen kieli ja suomalainen kirjallisuus nousevat jalustalle. Nurmijärvi antaa vuosittain äänen merkittävälle sanankäyttäjälle, joka laatii Aleksis Kiven päivän praakauksen. Vuoden 2025 Aleksis Kiven päivän praakaaja on kirjailija Kirsti Manninen, joka korostaa lukutaidon, lukuinnon ja kasvattajien roolia.

Oho! Tämä video ei näy, koska olet kieltänyt markkinointievästeiden käytön. Nähdäksesi videon, käy hyväksymässä markkinointievästeet.

Aleksis kiven päivän praakaus 2025 / Kirsti Manninen

Tiesittekö, että opetushallitus on laatinut kansallisen lukutaitostrategian, joka tähtää

vuoteen 2030? Sitä on perusteltu seuraavasti:

Koska lukutaidon eriytymistä tapahtuu jo perusopetuksen aikana ja heikosti lukevien määrä on erityisesti nuorten keskuudessa lisääntynyt, tarvitaan konkreettisia keinoja suunnan kääntämiseksi kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti. Lukutaitostrategian visio – Suomi maailman monilukutaitoisin maa 2030 – tavoittelee yhteiskuntaa, jossa lukutaidon merkitys tunnustetaan laajasti kaikilla aloilla ja jokainen saa tukea ja vahvistusta omalle lukutaidolleen läpi elämän.

Tämä kunnianhimoinen hanke ei kuitenkaan ole mikään 2020-luvun innovaatio. NäinAleksis Kiven päivän kunniaksi on syytä muistaa nurmijärveläisten paikallinen lukutaitostrategia, joka johti merkittäviin tuloksiin jo 1800-luvun puolivälissä.

Nurmijärveläistenkin lukutaitokampanjassa oli nimittäin lähtökohtana nuorison lukutaidon järkyttävä heikkous, joka kävi ilmi sen ajan PISA-tuloksista. Niiden mukaan Nurmijärven rippikoululaisista vain noin joka kymmenes osasi 1830-luvun alussa lukea kunnolla.

Niinpä pastori Bergh vaati sinnikkäästi, että paikalliset päättäjät palkkaisivat opetushenkilökuntaa – aluksi oli kyse vain yhdestä koulumestarista, mutta siitäkin väännettiin kättä vuosikausia.

Sillä aikaa, kun pitäjänkokouksissa vetkuteltiin, pastori käynnisti vapaaehtoisvoimin pyhäkoulut, joissa ei siis alunperin jaettu enkelikiiltokuvia vaan opetettiin nuorisoa sunnuntaisin lukemaan.

Lopulta koulumestariksi saatiin lahjakas Malakias Costiander. Hän toimi kiertokoulunopettajana ja on ikuistettu ankarana pedagogina kuuluisimman oppilaansa Aleksis Stenvallin kertomukseen Jukolan aikamiespojista, joilla oli vakavia lukihäiriöitä.

Olennaista on kuitenkin, että lahjakkaan lapsen kohdatessaan Costiander ruokki tämän mielikuvitusta tarinoilla. Costiander myös yllytti kraatari Stenvallia lähettämään poikansa Helsingin kouluun ja seurasi tämän etenemistä kirjallisella uralla.

Vaikkei kaikista Costianderin tukistamista mökelöistä tullutkaan kansalliskirjailijoita, nurmijärveläisen lukutaitostrategian ansiosta lukutaitoisten määrä moninkertaistui ja moni muukin rahvaan lapsi lähti jatkamaan opintojaan.

Mitä opittavaa nykyisellä lukutaitostrategialla on siis tästä nurmijärveläisestä menestyskonseptista?

Ensinnäkin opettamiseen tarvitaan opettajia! Nyt kun ikäluokat pienenevät, rajujen leikkausten sijaan pitäisi käyttää vapautuvat resurssit opetusryhmien pienentämiseen ja opetuksen tehostamiseen esiopetuksesta korkeakouluihin!

Juujuu, on digitalisaatioita ja on tekoälyä, mutta ne eivät voi koskaan korvata oikeita innostuneita opettajia, joilla on taito sovittaa opetusta erilaisten oppijoiden kykyihin, ja taito auttaa mutta myös innostaa ja ohjata oppilaitaan mediatulvassa juuri siihen monilukutaitoon, jota nykyaika vaatii.

Toinen nurmijärveläisstrategian opetus liittyy sunnuntaikoulujen ideaan, jossa opetus oli kytketty vapaa-aikaan.

Monilukutaitoa ei opita vain koulussa – perheen ja sukulaisten lisäksi päivähoidon väki, erilaisten harrastusryhmien vetäjät, someinfluensserit ja mediatähdet pitäisi saada mukaan edistämään kansallista lukutaitostrategiaa.

Siksi osoitan sinua sormella kuin setä-Samuli tai täti-Moonika konsanaan!

Mitä sinä olet tehnyt lasten ja nuorten lukutaidon hyväksi? Oletko lukenut iltasatuja tai kuunnellaanko teillä automatkoilla tarinoita? Milloin viimeksi annoit jollekin lapselle tai nuorelle lukemista tai veit hänet elokuviin, teatteriin, näyttelyyn tai sirkusesitykseen?

Innostatko lapsia ja nuoria kirjoittamaan itse, näyttelemään, kuvittamaan, tekemään omaa musiikkia tai videoita?

Edelleen on niin, että lukemaan oppiminen on ihme. Se on melkein kuin lentämään oppisi, kun eräänä päivänä noista mustista koukeroista, joista jokainen tarkoittaa jotakin äännettä, alkaa muodostua ihan vain katsomalla sanoja ja sanoista lauseita ja lauseista tarinoita ja ajatuksia!

Juuri silloin kun lapsi oppii lukemaan, hän tarvitsee ilmaa siipiensä alle – on oltava hyvä syy harjoitella lukemista! Kun siis näet, että lukutaidon liekki leimahtaa ensimmäisen kerran lähipiirissäsi, tarjoa kiireesti lisää sytykkeitä, jotta ensimmäisestä kipinästä saadaan kunnon roihu, joka kestää koko loppuelämän!