Nurmijärven kansallispuvut

Nurmijärven kansallispuku

Puku arjesta juhlaan

Nykyisin juhlapukuna käytettävä kansallispuku kertoo kansallisen ja paikallisen kulttuurin elinvoimaisuudesta sekä kansanomaisen pukeutumisen ja käsityötaidon arvostuksesta. Alkuperäinen kansallispuku on tehty aina käsin vanhoja käsityömenetelmiä kunnioittaen.

Vuonna 1979 perustettu Suomen kansallispukuneuvosto toimii kansallispukukysymysten ylimpänä asiantuntijana. Neuvoston asiantuntijaelimenä on kansallispukuraati, joka valvoo pukumallien tarkistamiseen liittyvää työtä ja uusien pukumallien kokoamista.

Puvun perustana ovat aina tiedot paikkakunnan ja lähiseutujen omasta pukeutumisperinteestä. Usein tiedot perustuvat vaatelöytöihin, perunkirjoihin ja perimätietoon. Naisten puvussa on yleensä aina enemmän alueellisia ominaispiirteitä kuin miesten puvuissa, joiden käyttöalue on siten laajempi.

Nurmijärvelle oma puku

Rajamäen naisvoimistelijat alkoivat vuonna 1954 kaivata Nurmijärvelle omaa kansallispukua pidettäväksi kansantanhumatkoilla ja Kivi-juhlilla. Naisvoimistelijoiden johtokunnan puheenjohtaja Toini Haarnin ehdotuksesta puvun suunnittelutehtävä annettiin Kansallismuseon Tyyni Vahterille. Kunta rahoitti puvun suunnittelua ja suunnittelun hoito annettiin kunnan naisjärjestön tehtäväksi.

Nurmijärven tienoilta löytyneet miehen puvun takki ja naisen pukuun kuulunut tykkimyssy saivat toimia malleina kansallispukua luotaessa. Lisäksi Länsi-Uudeltamaalta oli löytynyt joitain naisten liivejä.

Luonnoksesta vaatteiksi

Vahterin luonnoksessa naisen kansallispuvun hame oli punavoittoista raidallista kangasta ja siihen voitiin yhdistää joko hamekankaasta valmistettu tai tumman sininen parkumiliivi punaisilla nyöreillä. Pukuun kuului lisäksi kirjaillut valkoinen pusero, jossa on länsiuusmaalainen kaulus, ja esiliina sekä vihreänharmaa kirjailtu tykkimyssy ja siihen sopiva tasku. Länsi-Uudellamaalla käytetyn korun malli oli peräisin hautalöydöistä. Puvun erikoispiirteenä oli huivi, jonka malli luotiin Aleksis Kiven kuvailun, "huivi kuin lumi ja sateenkaari", perusteella.

Luonnos hyväksyttiin pääpiirteissään sellaisenaan, mutta myssy haluttiin vaihtaa vaaleanpunaiseksi. Kunnanhallitus rahoitti ensimmäisen Nurmijärven kansallispuvun valmistuksen ja puku luovutettiin Toini Haarnin käyttöön. Hänen jälkeensä puku kuului hänen tyttärelleen Marja-Terttu Luukolle. Puku teetettiin Riihimäellä Sukkula Oy:ssä. Kengät hopeasolkineen valmisti Hirsilän Kenkä Oy. Pukujen korut teetettiin Kalevala Koru Oy:ssä.

Miesten puvut olivat ensiesittelyssä Seurasaaren Antintalossa 17.6.1954. Nurmijärvellä uusi puku esiteltiin Rajamäen vanhalla seurantalolla 20.6.1954 ja Kivi-juhlissa heinäkuun alussa.

Tarkistettu puku

Alkuperäinen puvun malli muuttui ajan kuluessa niin, että esiliinaa ryhdyttiin valmistamaan tekokuidusta, jossa oli eri neuleella tehdyt raidat. Tykkimyssy muuttui tummemmaksi ja siihen liitettiin nyplätty pitsi. Liivi muuttui alkuperäistä pidemmäksi ja siihen tuli siniset nyörit.

Suomen kansallispukuneuvosto tarkisti kansallispuvut asiantuntijanaan Mariliina Perkko. Tarkoituksena oli saada puvut paremmin nykyisiä tietoja vastaaviksi. Uudet Nurmijärven puvut valmistuivat vuonna 1996.

Nurmijärven vanha ja uusi kansallispuku ovat esillä pääkirjastossa.