Aleksis Kiven kodin historia

Stenvallin talon rakensi kirjailijan isä, räätäli Erik Stenvall vuonna 1824 aivan Palojoen kylän keskustaan. Talon komeus on aikojen kuluessa herättänyt kysymyksiä rakennustöiden rahoittajasta. Asiaa on selitetty sekä perheen yhteyksillä Raalan kartanoon että Nurmijärven rosvoihin.

Kun Stenvallin talo vanhempien kuoleman jälkeen 1860-luvulla huutokaupattiin, Kivi olisi halunnut ostaa sen itsellensä, mutta joutui rahavaikeuksien vuoksi luopumaan suunnitelmasta. Emanuel-veljen ostettua talon Kivi kirjoitti tälle: "Hyyrä muille tupa ja ali-kammari, mutta anna vinnikammari minun haltuuni..." Emanuel joutui kuitenkin myymään talon ja Kiven toive jäi toteutumatta.

Talon osti työmies Lemmi, joka myi sen edelleen 1880-luvulla tai viimeistään vuonna 1890 Johan Grothille. Groth perusti taloon Palojoen ensimmäisen kyläkaupan. Kauppapuotia varten rakennukseen tehtiin suuria muutoksia: yläkerta purettiin, huonejakoa muutettiin ja sisäänkäynti siirrettiin rakennuksen toiselle puolelle.

Museon avajaiset 1951.
Aleksis Kiven koti avattiin yleisölle vuonna 1951. 
Museon avajaisissa juhlapuheen piti professori Lauri Viljanen.

Jo 1930-luvulla, Aleksis Kiven 100-vuotispäivän tienoilla, virisivät Nurmijärvellä ensimmäiset Aleksis Kiveen liittyvät museohankkeet. Vuonna 1947 Aleksis Kiven Seura ryhtyi toimeen ja hankki Kiven lapsuudenkodin omistukseensa. Talo entisöitiin arkkitehti Erkki Helamaan johdolla Stenvallien alkuperäisen kotitalon mukaiseksi. Juhannuspäivänä vuonna 1951 Aleksis Kiven kotimuseo avattiin yleisölle suurin juhlallisuuksin. Nurmijärven kunnan hoitoon museo siirtyi vuonna 1965.