Päätöksenteko, Talous, Talousarvio, Valtuusto
Valtuuston päätökset 21.5.2025 – Valtuusto kokousti viimeisen kerran

Kunnanvaltuusto hyväksyi valtuustokauden viimeisessä kokouksessaan tilinpäätöksen vuodelta 2024 ja myönsi tilivelvollisille vastuuvapauden tilikaudelta 1.1.-31.12.2024. Valtuusto hyväksyi tilikauden 2024 talousarviopoikkeamat. Lisäksi valtuusto hyväksyi vuoden ensimmäisen osavuosikatsauksen ja talousarviomuutokset kuluvan vuoden 2025 talousarvioon. Kunnanvaltuusto päätti konvertoida Rajamäen Uimahalli Oy:n pääomalainan ja antaa anteeksi maksamattomat korot. Kunnanvaltuusto päätti lakkauttaa Majakan koulun 1.8.2025 alkaen ja siirtää koulun opetusryhmät Nurmijärven yhteiskouluun ja Urheilupuiston kouluun. Katso kokouksen videotiivistelmä ja koko lähetys alta!
”Valtuustokausi alkoi koronatunnelmissa, kun kuntavaalit siirretiin huhtikuulta kesäkuulle. Se ei ole hidastanut valtuuston vauhtia, sillä valtuusto on vuosien aikana käsitellyt 418 pykälää”, kunnanjohtaja Outi Mäkelä sanoo. Kunnanjohtaja nosti puheessaan kolme nostoa kuluneelta valtuustokaudelta: koulupäätökset kaikkiin kunnan päätaajamiin, haja-asutusalueen rakentamisen helpottaminen ja emätilaratkaisusta luopuminen sekä Nuuka-ohjelman hyväksyminen.
”Valtuustokausi 2021–2025 on jättänyt jälkensä Nurmijärven historiaan”, Mäkelä summaa.
”It’s been a hell of a ride”, kunnanvaltuuston puheenjohtaja Kallepekka Toivonen siteerasi Eagles-yhtyeen perustajajäsentä Don Henleya kiteyttäessään kuluneen valtuustokauden.

Kunnanvaltuusto muisti pitkään kunnan päättäjinä toimineita: Jerry Latvaa (sd.), Petri Vaulamoa (kok.), Aulikki Markkasta (sd.), Hannu Toikkasta (vas.) ja Kirsti Handolinia (kesk.).
Valtuusto hyväksyi tilinpäätöksen 2024 ja myönsi vastuuvapauden
Kunnanvaltuusto käsitteli tilintarkastuskertomuksen vuodelta 2024. Valtuusto päätti merkitä
tilintarkastuskertomuksen vuodelta 2024 tiedoksi, hyväksyi vuoden 2024 tilinpäätöksen ja myönsi tilivelvollisille vastuuvapauden tilikaudelta 1.1.-31.12.2024.
Tilikausi 2024 päättyi oletettua parempiin näkymiin, kun kunnan tulos asettui 5,2 milj. euron positiiviseen tulokseen. Tuloksesta ei tehty investointivarauksia, joten tilikauden ylijäämä asettui myös 5,2 milj. euroon. Vuosi 2023 oli kunnan historian paras vuosi tuloksen näkökulmasta ja vuonna 2024 palattiin takaisin normaalimmalle uralle. Kun tuloksesta putsataan ns. kertaerät (myyntivoitot, muut poikkeukselliset kertaluonteiset erät), olisi kunnan tulos jäänyt -0,4 milj. euroa negatiiviseksi.
Kunnan palvelutuotannon nettomenoja kuvaava toimintakate oli 109,4 milj. euroa. Toimintakate kasvoi edellisvuodesta 12,0 milj. euroa, joka selittyy pääasiassa tontinmyyntitulojen maltillistumisella ja sivistystoimen palvelusetelimenojen sekä sisäisten vuokrien kasvulla. Nettomenot toteutuivat alkuperäistä ja muutettua talousarviota 4,6 milj. euroa parempana. Nettomenojen parempaa toteutumista selittää tontinmyynnin piristyminen ennakoidusta ja menojen, erityisesti palvelujen ostojen pienempi toteuma.
Verotuloja kertyi yhteensä 110,5 milj. euroa. Verotulot pienenivät edellisvuodesta 4,7 milj. euroa, jota selittää ns. vanhojen veroprosenttien mukaisten tilitysten poistuminen. Kunta nosti veroprosenttia 0,39 %-yksiköllä, joka toi kunnalle noin 4,6 milj. euroa enemmän verotuloja.
Valtionosuuksia kertyi yhteensä 30,6 milj. euroa. Valtionosuudet pienentyivät edellisestä vuodesta 0,9 milj. euroa. Pienentymistä selittää yleisesti valtionosuusrahoituksen väheneminen ja lukiokoulutukseen osallistuneiden nuorten määrän laskulla.
Kunnan investointitaso nousi hieman edellisvuoden tasosta investointien omahankintamenon asettuessa 37,2 milj. euroon. Merkittäviä investointeja talonrakennushankkeiden osalta olivat Rajamäen kampus, Mäntysalon koulun korjaukset ja Röykän päiväkodin pihatyöt. Kunnallistekniikan merkittäviä edistettäviä ja toteutettavia hankkeita olivat mm. Ilvesvuori pohjoisen työpaikka-alue sekä jalankulku- ja pyörätie Klaukkalantien-Kehätien risteyksestä Perttulaan sekä välille Klaukkala-Korpilampi. Lisäksi edistettiin Heinoja ja Kylänpään asemakaava-alueita, Punamullantien uutta siltaa ja Metsä-Tuomelan aluetta.
Kunnan lainakanta asettui 198,7 milj. euroon. Vuonna 2024 pitkäaikaisten lainojen vähennys oli 8,9 milj. euroa ja lyhytaikaisten lainojen nettovähennys oli 11,6 milj. euroa. Uutta pitkäaikaista lainaa nostettiin 25,0 milj. euroa. Kunnan lainakanta on noussut 84,4 miljoonasta eurosta 198,7 milj. euroon aikavälillä 2012–2024.
Talouden tunnuslukujen perusteella kunnan talouden voidaan todeta kehittyneen heikompaan suuntaan. Kunnan talouden vakavaraisuutta kuvaava omavaraisuusaste parani hieman edellisvuoden 41,1 prosentista 41,4 prosenttiin. Tasapainoisen talouden omavaraisuusaste tulisi olla vähintään 50 prosenttia. Kunnan lainojen ja käytettävissä olevien tulojen välistä suhdetta kuvaava suhteellinen velkaantuneisuus nousi 126,3 prosentista 140,6 prosenttiin. Tunnusluku kertoo, että kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman maksuun. Sote-uudistus kasvatti suhteellista velkaantuneisuutta huomattavasti, kun menoja vastaavat tulot siirtyivät hyvinvointialueelle, mutta vanhat vastuut säilyivät kunnalla velkojen osalta.
Valtuusto hyväksyi tilikauden 2024 talousarviopoikkeamat
Sivistys- ja hyvinvointitoimialalla toimintakate alittui 2,5 milj. euroa. Toimintatuotot ylittyivät 0,7 milj. euroa, joka johtui eri hankkeisiin tulleista erillisistä valtionavustuksista, kelakorvauksista ja kotoutumispalvelujen tuloista. Toimintakulut alittuivat 1,8 milj. euroa, mikä johtui aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin ja muihin toimintakuluihin varattujen määrärahojen alittumisesta, budjetoitua pienemmistä palvelusetelikuluista ja koulukuljetuskustannuksista. Myös sisäisten palvelujen ostot alittuivat, koska liikelaitos Aleksia palautti ruoka- ja siivouspalveluista laskuttamiaan määrärahoja 0,4 milj. euroa. Samoin avustukset alittuivat johtuen kotihoidon tuen ja kotihoidon tuen kuntalisän kustannusten pienenemisestä.
Ympäristötoimiala toimintakate toteutui 1,6 milj. euroa talousarviota parempana. Toimintakatteen parempi toteuma johtui arvioitua korkeammista omaisuuden luovutusvoitoista sekä ulkoisten vuokrien tuotoista.
Konsernipalvelujen toimintakate alittui 0,9 milj. euroa, joka johtui alittuneista toimintakuluista. Henkilöstökulut alittuivat 0,6 milj. euroa työllistämistukien, eläkekulujen ja kokouspalkkioiden arvioitua pienemmästä toteumasta. Loput alituksista syntyivät palvelujen ostoista.
Nurmijärven kunnan investoinnit alittuivat muutetusta talousarviosta noin 3,5 milj. euroa. Hankkeita, jotka siirtyivät eteenpäin toteutettavaksi tai eivät muuten toteutuneet suunnitellussa laajuudessaan olivat mm. Punamullantien sillat, Laidunalueen hulevesirakenteet, Altian työpaikka-alue ja Sudentullin alue. Talonrakennuksen investoinnit alittivat muutetun talousarvion 1,0 milj. eurolla Rajamäen kampuksen ja pienten talohankkeiden kustannusten alituksesta johtuen.
Nurmijärven Veden investoinneissa oli pieniä hankekohtaisia alituksia pääasiassa muuttuneiden aikataulujen myötä. Veden investoinnit ylittyivät kokonaisuudessaan 1,8 milj. euroa muutetusta talousarviosta. Ylitys johtui Perttulan vesiosuuskunnan liiketoimintakaupasta, jossa liikelaitos hankki vesiosuuskunnan omaisuuden. Omaisuus kirjataan käyvästä arvostaan investointiosan kautta käyttöomaisuuteen, vaikka itse kauppahinta oli yhden euron.
Tuloslaskelmaosan osalta kunnan verotulot toteutuivat noin 2,4 milj. euroa muutettua talousarviota suurempana. Suurin syy positiivisella kehityksellä oli kuntaryhmälle edullinen veronsaajien (valtio ja kunnat) välisen verotilitysten jako-osuuden oikaisu.
Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodesta 2024
Tarkastuslautakunnan tehtävänä on arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet ja onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Kunnanvaltuusto päätti 21.5. merkitä arviointikertomuksen tiedoksi ja velvoitti kunnanhallituksen ja lautakunnat käsittelemään arviointikertomuksen ja raportoimaan valtuustolle kuluvan vuoden aikana kertomuksen aiheuttamista toimenpiteistä.
Valtuusto hyväksyi osavuosikatsauksen ja talousarviomuutokset 2025
Valtuusto päätti 21.5. merkitä Nurmijärven kuntakonsernin osavuosikatsauksen 1.1-31.3.2025 tiedoksi. Lisäksi valtuusto päätti, että kuluvan vuoden talousarviota muutetaan siten, että työllisyysasioiden määrärahat siirretään konsernipalveluista sivistys- ja hyvinvointitoimialalle ja koulutuspalveluiden henkilöstömenoja lisätään oppimisen tuen uudistukseen liittyen. Investointipuolelle varataan väistötiloihin liittyen lisämäärärahaa.
Osavuosikatsaus ajalta 1.1.-31.3.2025 annetaan valtuustolle toukokuussa. Osavuosikatsauksissa kunnan toimialat ja liikelaitokset raportoivat käyttötalouden ja investointien toteutumisesta. Osavuosikatsauksissa annetaan myös tilinpäätösennuste. Tulorahoituksen negatiivisesta kehityksestä johtuen kunnan tilinpäätösennuste näyttäytyy alkuperäistä talousarviota heikompana. Tilikauden tuloksen ennakoidaan tilinpäätösennusteessa asettuvan -3,8 milj. euroon, joka on 2,6 milj. euroa alkuperäistä talousarviota heikompi. Kunnan heikentynyt tulosennuste ei toistaiseksi kasvata lainanottotarpeita, mutta supistaa kassavaroja oletettua enemmän. Ennusteen mukaan lainakanta asettuisi vuoden lopussa 211,2 milj. euroon. Kunnan talouden rahoitusjäämää kuvaava toiminnan ja investointien rahavirran arvioidaan asettuvan -16,1 milj. euroon, joka on 11,6 milj. euroa vuoden 2024 tilinpäätöstä heikompi.
Talousarvion käyttötalousosaan esitetyt muutokset:
Käyttötalousosan esitetään toimialojen välistä määrärahasiirtoa työllisyysasioiden siirtyessä konsernipalveluista sivistys- ja hyvinvointitoimialalle. Määrärahat pienentyvät konsernipalvelujen elinvoimapalvelut-tulosalueella noin 7,4 miljoonaa euroa ja lisääntyvät sivistys- ja hyvinvointitoimialan kotoutumis- ja työllisyyspalveluissa saman verran. Määrärahamuutoksilla ei ole nettovaikutusta kuntatasoisesti.
Sivistys- ja hyvinvointitoimialalla esitetään koulutuspalveluiden henkilöstömenoihin 210 000 euron määrärahalisäystä oppimisen tuen uudistuksen toteuttamiseen.
Talousarvion investointiosaan esitetty muutos:
Irtaimeen omaisuuteen esitetään 59 000 euron lisäystä Klaukkalan esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen väistötilaan liittyen.
Valtuusto päätti konvertoida Rajamäen Uimahallin pääomalainan rahastoon ja antoi yhtiön velan anteeksi
Rajamäen Uimahalli Oy on Nurmijärven kunnan omistama (100 %) tytäryhtiö. Kunnanvaltuusto päätti 21.5., että Rajamäen Uimahalli Oy:n talouden vakauttamiseksi yhtiölle myönnetty 12 miljoonan euron pääomalaina konvertoidaan yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman (SVOP) rahastoon ja maksamattomat korot 6,2 miljoonaa euroa annetaan anteeksi. Valtuusto näki, ettei Rajamäen Uimahalli Oy:llä katsota olevan kykyä selviytyä korkovelastaan ja toteaa velan olevan arvoton velkojalle. Pääomalainalle kertyneet maksamattomat korot, jotka ovat akordin kohteena, ovat 6,19 miljoonaa euroa.
Järjestelyllä ei ole verovaikutuksia, eikä siihen sisälly kiellettyä valtiontukea. Hallitus velvoittaa uimahalliyhtiötä edelleen varmistumaan siitä, että yhtiön markkinoilla tapahtuvan toiminnan kirjanpito on eriytetty kilpailulain mukaisesti ja ettei julkista tukea kohdennu kyseisille toiminnoille. Yhtiö velvoitetaan raportoimaan kunnalle vuosittain markkinoilla tapahtuvan toiminnan kannattavuudesta ja kustannuslaskennan perusteista.
Valtuusto päätti, että Rajamäen uimahallin omistajatapojen vaihtoehdoista laaditaan selvitys osana kunnan omistajapoliittisten linjausten valmistelua vuoden 2025 loppuun mennessä.
Majakan koulun lakkautettiin – opetusryhmät Nurmijärven yhteiskouluun ja Urheilupuiston kouluun
Kunnanvaltuusto päätti 21.5., että Majakan koulu lakkautetaan 1.8.2025 alkaen ja Majakan koulun opetusryhmät siirretään Nurmijärven yhteiskouluun ja Urheilupuiston kouluun.
Valtuusto päätti, että sivistyslautakunnalle ja kunnanhallitukselle tuodaan tiedoksi, miten Majakan lakkautetun koulun oppilaat sopeutuvat yleisopetuksen kouluihin. Samalla heidän opiskelunsa etenemisestä ja päättötodistuksen saamista arvioidaan ja tämä tuodaan niin ikään tiedoksi sivistyslautakunnalle ja kunnanhallitukselle.
Nurmijärven kunnan koulutuspalveluissa on toiminut 1.8.2017 alkaen Majakan koulu -niminen erityiskoulu, jossa on kaksi erityisluokkaa, joissa on yhteensä 20 oppilaspaikkaa vuosiluokkien 7–9 oppilaille. Kuluvana lukuvuonna Majakan koulun kirjoilla on ollut enintään 11 oppilasta. Ensi syksynä nykyisistä oppilaista on kahdeksan jatkamassa perusopetusta. Koulussa on kaksi erityisluokanopettajan virkaa ja kaksi koulunkäynnin ohjaajan tointa. Koulun rehtorina toimii Seitsemän veljeksen koulun rehtori.
Majakan koulu toimii Kiljavan sairaalan alueella, sairaalalta tyhjäksi jääneessä rakennuksessa. Nykyisen koulurakennuksen tilat ovat huonossa kunnossa ja niissä on sisäilmaongelmia. Koulun tilat eivät myöskään mahdollista puitteiltaan joidenkin oppiaineiden yhtä laadukasta opetuksen järjestämistä kuin yleisopetuksen kouluissa. Lisäksi koulu sijaitsee syrjässä asutukseen ja niihin asumisyksiköihin nähden, joista oppilaat tulevat kouluun. Keskeisempi sijainti saattaisi helpottaa kelpoisten erityisluokanopettajien saamista. Syrjäinen sijainti myös tekee koulusta haavoittuvan mahdollisen häiriötilanteen sattuessa. Tästä syystä sivistys- ja hyvinvointitoimialalla on käyty keskustelua Majakan koulun lakkauttamisesta.
Osa Majakan koulussa opiskelevista oppilaista kykenisi ja hyötyisi yksittäisissä oppiaineissa opiskelusta yleisopetuksen ryhmässä. Majakasta käsin osallistuminen yksittäisen oppiaineen oppitunnille toiseen kouluun on käytännön järjestelyiden vuoksi mahdotonta.
Vastaus valtuustoaloitteeseen hedelmällisyystietoisuuden lisäämiseksi
Keskustan valtuustoryhmä jätti lokakuussa 2024 valtuustoaloitteen, että kunnan tulee pyrkiä lisäämään hedelmällisyystietoisuutta peruskoulujen ja toisen asteen oppilaitosten opintosisällöissä Nurmijärvellä. Kunnanvaltuusto käsitteli 21.5. vastausta valtuustoaloitteeseen. Kunnanvaltuusto hyväksyi annetun vastauksen ja totesi, ettei aloite anna aihetta muihin toimenpiteisiin.
Sivistys- ja hyvinvointitoimialan vastauksessa todetaan, että aloitteen pontimena on ollut tutkimusprofessori Anna Rotkirchin sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta laatima selvitys, joka kartoittaa syntyvyyteen vaikuttavia tekijöitä ja mahdollisia keinoja tukea lasten saamista. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen asetti kesäkuussa 2024 työryhmän valmistelemaan väestöpoliittista ohjelmaa. Työryhmän tehtävänä on koota lyhyen ja pitkän tähtäimen toimenpiteitä, joilla voitaisiin tukea halutun lapsiluvun saavuttamista ja kohentaa syntyvyyttä. Koska Anna Rotkirchin selvitys toimii tässä vaiheessa vain yhtenä aineistona väestöpoliittista ohjelmaa valmistelevalle työryhmälle, opetuksen ja koulutuksen järjestäjät haluavat odottaa työryhmän työskentelyn valmistumista ja mahdollisia valtakunnallisia ratkaisuja opetussuunnitelmien täydentämiseen hedelmällisyystietoisuutta koskevilla tavoitteilla ja sisällöillä. Väestöpoliittisen ohjelman valmistumisen jälkeen kunta tarkastelee, onko aiheen tiimoilta tarpeen tehdä lisäyksiä Nurmijärven peruskoulujen ja toisen asteen oppilaitosten opetussuunnitelmiin.
Valtuuston päätökset 21.5.2025
Tilikauden 2024 talousarviopoikkeamien vahvistaminen, pohjaesityksen mukaisesti
Nurmijärven kunnan tilintarkastuskertomus 2024, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen tilikaudelta 2024, pohjaesityksen mukaisesti
Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2024, pohjaesityksen mukaisesti
Nurmijärven kuntakonsernin osavuosikatsaus 1.1.-31.3.2025 ja talousarviomuutokset, pohjaesityksen mukaisesti
Pääomalainan konvertoiminen pääomasijoitukseksi Rajamäen Uimahalli Oy:n SVOP -rahastoon, pohjaesityksen mukaisesti
Majakan koulun lakkauttaminen 1.8.2025 alkaen, pohjaesityksen mukaisesti
Valtuustoaloite 30.10.2024 Hedelmällisyystietoisuus osaksi peruskoulujen ja toisen asteen oppilaitosten opintosisältöjä, pohjaesityksen mukaisesti