Ajankohtaista

Tekninen lautakunta päätti esittää kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että Nurmijärven kunta tekee kunnan joukkoliikenteen järjestämistapaa koskevan periaatepäätöksen siten, että kunta hakee Helsingin seudun liikenne kuntayhtymän (HSL) jäsenyyttä sekä valitsee suoria linjoja painottavan vaihtoehdon jatkovalmistelun pohjaksi kokouksessa tehdyn muutosesityksen mukaisesti. Lisäksi lautakunta päätti, että kunta solmii JETS-energiatehokkuussopimuksen. Kokouksessa käsiteltiin myös kahta valtuustoaloitetta sekä oikaisuvaatimusta liittyen Viitastentien liikenteenohjauslaitteisiin.

Joukkoliikenteen järjestämistavaksi esitetään HSL-vaihtoehtoa

Joukkoliikenteen järjestämistavan päätöksenteon tueksi on tehty analyysi nykyisestä joukkoliikennemallista sekä selvitetty eri vaihtoehtoja joukkoliikenteen järjestämiseksi. Lisäksi on järjestetty kaksi kuntalaistilaisuutta, kuntalaiskysely sekä saatu lausunnot vanhusneuvostolta, vammaisneuvostolta ja nuorisovaltuustolta.  

Joukkoliikenteen järjestämistavan selvityksissä vertailtiin eri vaihtoehtomalleja: markkinaehtoinen malli, Traficomin bruttomalli ja käyttöoikeussopimusmalli sekä HSL:n bruttomalli liityntäpainotteisena Kivistön asemalle tai enemmän suoria linjoja Helsinkiin painottava vaihtoehto.

HSL-jäsenyys tarkoittaa, että kunta siirtyisi Helsingin seudun liikenteen järjestelmän piiriin, ja sijoittuisi D-vyöhykkeelle. HSL vastaa mm. jäsenkuntiensa joukkoliikenteen suunnittelusta, lippu- ja maksujärjestelmästä, hinnoittelusta, liikenteen hankinnasta sekä matkustajainformaatiosta. Kuntalaisten käytössä olisivat HSL:n lipputuotteet, jotka ovat pääsääntöisesti edullisempia kuin nykyisen järjestelmän vastaavat liput.

Käsittely

Keskustelun kuluessa lautakunnan jäsen Jaana Diakite esitti seuraavan sisältöisen muutosesityksen: Hakee Helsingin seudun liikenne kuntayhtymän (HSL) jäsenyyttä viimeistään 1.1.2029 alkaen,

* valitsee HSL-selvityksessä 23.2.2026 (liite) esitetyn suoria linjoja painottavan vaihtoehdon jatkovalmistelun pohjaksi siten, että suunnittelussa ensisijaisesti turvataan suorat (vaihdottomat) yhteydet Kamppiin Klaukkalasta ja Kirkonkylästä, eikä näitä reittejä muuteta siten, että ne kiertävät nykyisiä pääreittejä pidempää kautta tai muutoin heikentävät yhteyksien suoruutta, nopeutta tai johda matka-aikojen kohtuuttomaan pidentymiseen nykytilanteeseen verrattuna. Jatkovalmistelussa tulee varmistaa, että kaluston laatu sekä matkustusmukavuus ja -turvallisuus tukevat joukkoliikenteen houkuttelevuutta. 

* lisäksi tekninen lautakunta esittää, että kunnanhallitus nimeää luottamushenkilöistä koostuvan ohjausryhmän, jolle tuodaan käsiteltäväksi keskeiset linjaukset, mukaan lukien linjastoratkaisut, palvelutaso sekä kalustoa koskevat periaatteet.

Lautakunnan jäsen Pepe Perkiö kannatti tehtyä muutosesitystä.

Lisäksi keskustelun kuluessa Jussi Malkamäki esitti seuraavaa:

Esitän, että tekninen lautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että Nurmijärven kunta tekee kunnan joukkoliikenteen järjestämistapaa koskevan periaatepäätöksen siten, että kunta valitsee joukkoliikenteen järjestämistavaksi Traficomin bruttomallin, ja siihen palvelutasoksi Uudenmaan ELY-keskuksen palvelutasomäärittelyn mukainen palvelutaso vuosille 2025–2028 Perusteluja: – HSL on kaikkea muuta kuin riskitön. Suurin riski on kustannuksien nousu. – tulevaisuuden näkymät. Ei ole mitään takeita, etteikö kustannuksien nousisi reilusti tulevina vuosina. Ja mukaan tulee aivan varmasti myös infrakustannuksia. HSL-alueelle rakennetaan jatkuvasti uutta raideliikennettä. On aivan selvää, että Nurmijärvelle kohdistuva infrakustannus tulee kasvamaan, ja on todennäköisesti arvioitu selvityksessä jo alkuvaiheessa alakanttiin. HSL:n toiminta- ja taloussuunnitelmasta (TTS) 2026–2028 puhutaan 269M€ infrakustannuksista vuodelle 2028. Meille esitetyssä materiaalissa lähiaikojen infrakustannuksista on tunnistettu ainoastaan Ilmalan lähijunavarikon korvaaminen uudella varikolla. Kasvavat infrakustannukset aiheuttavat näin ollen merkittäviä hinnankorotuksia TTS-kaudella 2026–2028. HSL:n päätöksentekoon ei voi luottaa. Päätösvalta luovutetaan täysin HSL:n hallitukselle, jossa meillä ei ole juuri ollenkaan päätösvaltaa.

Tätä esitystä ei kannatettu, joten se raukesi kannattamattomana. 

Puheenjohtaja tiedusteli voiko lautakunta olla yksimielinen Jaana Diakiten tekemästä kannatetusta muutosesityksestä. Lautakunta hyväksyi Diakiten muutosesityksen yksimielisesti.

Päätös 

Tekninen lautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että Nurmijärven kunta tekee kunnan joukkoliikenteen järjestämistapaa koskevan periaatepäätöksen siten, että kunta hakee HSL- jäsenyyttä viimeistään 1.1.2029 alkaen, valitsee HSL-selvityksessä 23.2.2026 (liite) esitetyn suoria linjoja painottavan vaihtoehdon jatkovalmistelun pohjaksi siten, että suunnittelussa ensisijaisesti turvataan suorat (vaihdottomat) yhteydet Kamppiin Klaukkalasta ja Kirkonkylästä, eikä näitä reittejä muuteta siten, että ne kiertävät nykyisiä pääreittejä pidempää kautta tai muutoin heikentävät yhteyksien suoruutta, nopeutta tai johda matka-aikojen kohtuuttomaan pidentymiseen nykytilanteeseen verrattuna. Jatkovalmistelussa tulee varmistaa, että kaluston laatu sekä matkustusmukavuus ja -turvallisuus tukevat joukkoliikenteen houkuttelevuutta.

Lisäksi tekninen lautakunta esittää, että kunnanhallitus nimeää luottamushenkilöistä koostuvan ohjausryhmän, jolle tuodaan käsiteltäväksi keskeiset linjaukset, mukaan lukien linjastoratkaisut, palvelutaso sekä kalustoa koskevat periaatteet.

§ 17 Nurmijärven kunnan joukkoliikenteen järjestämistapa vuodesta 2029 alkaen, periaatepäätös

Kunnanhallitus päättää joukkoliikenteen järjestämistavasta 4.5.2026, ja asia etenee tämänhetkisen aikataulun mukaan kunnanvaltuuston lopulliseen päätöksentekoon 27.5.2026. Valtuuston päätöksen jälkeen käynnistyy valitun vaihtoehdon yksityiskohtainen linjaston, reittien ja aikataulujen suunnittelu. Joukkoliikenteen kilpailuttaminen tehdään vuoden 2027 aikana, ja uuden joukkoliikennesopimuksen mukainen liikenne alkaa 1.1.2029.

Kunta solmii JETS-energiatehokkuussopimuksen

Vapaaehtoiset energiatehokkuussopimukset ovat kustannustehokas keino täyttää EU:n energiatehokkuusvaatimuksia ja keskeinen osa Suomen energia- ja ilmastostrategiaa. Julkisen alan energiatehokkuussopimus (JETS) jakautuu kahteen kauteen: 2026–2030 ja 2031–2035. Sopimukseen liittyvä organisaatio asettaa 10 % energiansäästötavoitteen vuosille 2026–2035 sekä 6 % välitavoitteen vuodelle 2030, perustuen normaaliin vuotuiseen energiankäyttöön liittymishetkellä. Sopimus on tavoiteohjelma, ei juridisesti sitova.

Nurmijärven kunta allekirjoittaa sopimuksen vuosille 2026–2035 teknisen lautakunnan päätöksellä.

§ 18 Nurmijärven kunnan liittyminen julkisen alan energiatehokkuussopimukseen (JETS) 2026–2035

Viitastentien liikenteenohjauslaitteet – vastaus oikaisuvaatimukseen

Viitastentien yksityistien tiekunta päätti vuosikokouksessaan muuttaa Viitastentien päättyväksi tieksi ulkopuolisten tienkäyttäjien aiheuttamien kunnossapitokulujen vuoksi ja haki kunnalta lupaa liikenteen rajoittamiseen ja liikennemerkkien asennukseen. Kunnan katupäällikkö hylkäsi hakemuksen. Teknisen lautakunnan puheenjohtaja käytti otto-oikeutta. Oikaisuvaatimuksessa vaadittiin katupäällikön päätöksen kumoamista ja luvan myöntämistä.

Käsittely

Keskustelun aikana teknisen lautakunnan varapuheenjohtaja Sami Virtanen esitti, että asia palautetaan uudelleen valmisteluun huomioiden yksityistielain 12 § sisältö ja sen vaikutus sekä maanmittaustoimituksen tilanne selvitetään ja dokumentoidaan vastaukseen. Vastaavasti kaikki asiaan liittyvä oleellinen aineisto toimitetaan ennen seuraavaa käsittelyä lautakunnan jäsenille, mukaan lukien Kuntaliiton asiassa antama lausunto kirjallisena. 

Lautakunnan jäsenet Jaana Diakite ja Pepe Perkiö kannattivat tehtyä palautusesitystä. Lautakunnan puheenjohtaja tiedusteli voiko lautakunta olla asiasta yksimielinen. Lautakunta päätti palauttaa asian yksimielisesti uuteen valmisteluun.

Päätös

Lautakunta päätti palauttaa asian uudelleen valmisteluun oheisessa käsittelyssä ilmenevin perustein.

§ 16 Vastaus oikaisuvaatimukseen liikenteenohjauslaitteita koskevassa asiassa

Valtuustoaloitteita

§ 19 Vastaus valtuustoaloitteeseen Klaukkalan Isoniitun ja Luhtajoen ympäristön ulkoilu- ja virkistysalueen turvaaminen ja kehittäminen

Valtuustoaloitteessa esitetään, että Klaukkalan Isoniitun ja Luhtajoen ympäristössä turvataan monipuoliset ulkoilumahdollisuudet ja että aluetta kehitettäisiin nykyistä monipuolisemmaksi liikunta- ja virkistysalueeksi. Alkuperäinen valtuustoaloite on pykälän liitteenä.

Vastaus

Aluetta voidaan kehittää monipuolisemmaksi, puistomaiseksi liikunta- ja viheralueeksi mahdollisuuksien ja voimassa olevien linjausten mukaan sekä viimeistään siinä vaiheessa, kun maa- ja metsätalouden harjoittaminen alueella vähenee, maanomistus siirtyy pääosin kunnalle ja yleis- ja asemakaavaa alueella ollaan päivittämässä. Uusien liikunta- ja virkistysalueiden toteuttaminen ei tässä vaiheessa ole NUUKA-päätöksen näkökulmasta suositeltavaa eikä kuntastrategian hengen mukaista.

Kun Klaukkalan tieverkkoa kehitetään (Luhtajoentie ja Havumäentie), niin Isoniitun ja Luhtajoen ulkoilualuetta kehittäessä pitää huomioida myös liikenteen muutokset.

Kunnassa laaditaan parhaillaan viher-, liikunta- ja ulkoilualueiden ohjelmaa, jossa mm. luodaan suuntaviivat Isoniitun ja Luhtajoen alueen kehittämiseen ulkoilu-, liikunta- ja virkistysalueena.

Käsittely

Keskustelun kuluessa lautakunnan jäsen Jaana Diakite esitti, että asia palautetaan uudelleen valmisteluun. Sami Virtanen ja Pepe Perkiö kannattivat tehtyä palautusesitystä. Puheenjohtaja tiedusteli voiko lautakunta olla yksimielinen palautuksesta. Lautakunta päätti palauttaa asian yksimielisesti uuteen valmisteluun.

Päätös: Lautakunta päätti yksimielisesti palauttaa asian uuteen käsittelyyn.

§ 20 Valtuustoaloite 12.3.2025 Uusiin ja kunnostettaviin puistoihin istutetaan syötäviä kasveja, marjapensaita ja hedelmäpuita

Mirja-Liisa Tofferi, Elli Mantila ja 33 muuta ehdottivat valtuustoaloitteessa, että kunnan leikkipuistoihin ja viheralueille istutetaan syötäviä kasveja, kuten marjapensaita ja hedelmäpuita, ja merkitään nämä kohteet kartalle kuntalaisten tiedoksi.

Syötävien kasvien istuttaminen voisi lisätä asukkaiden osallistumista ja monimuotoisuutta sekä tukea ympäristökasvatusta, mutta siihen liittyy myös riskejä, kuten allergiat ja mahdollinen altistuminen saasteille ja eläinten jätöksille.

Tekninen lautakunta antoi vastineensa kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, jossa se esittää, että syötävien kasvien istuttamista voidaan edistää mahdollisuuksien mukaan uusien ja kunnostettavien leikkipuistojen suunnittelussa, ja asiasta määritellään periaatteet kunnan viher-, ulkoilu- ja liikunta-alueohjelmassa. Aloite ei aiheuta muita toimenpiteitä ja se todettiin loppuun käsitellyksi.

Kehitys- ja keskusteluasiat

1. VULA -ohjelma (viher-, ulkoilu- ja liikunta-alueiden ohjelma)
2. Metsäohjelma
3. OVK I, alustava määrärahamuutos keskustelu

Lisäksi keskusteltiin merkittävien hankkeiden ohjausryhmän raportoinnista tekniselle lautakunnalle sekä Röykän koulun LVI-urakasta.

§ 15 Kehitys- ja keskusteluasiat

Teknisen lautakunnan 16.4.2026 esityslista. Tarkastettu pöytäkirja julkaistaan 24.4.2026 kunnan verkkosivuilla.