Ajankohtaista

Kulttuuri, Tapahtumat

Praakaus Aleksis Kivi -pääkaupungista suomalaisen kirjallisuuden päivänä 10.10.2023

10.10.2023

Aleksis Kiven päivänä 10.10. jalustalle nousevat suomen kieli ja suomalainen kirjallisuus. 

Aleksis Kivi -pääkaupunkina Nurmijärven kunta tarjoaa vuosittain 10.10. tilan merkittävälle sanansäilän käyttäjälle, joka rikastaa praakauksessaan yhteiskunnallista keskustelua tässä ajassa, kansalliskirjailijamme henkeä unohtamatta. Historian ensimmäisen Aleksis Kiven päivän praakauksen on laatinut toimittaja-kirjailija Markus Leikola.

Mikä ihmeen praakaus? Praakaus on mm. Kiven käyttämä termi, joka tarkoittaa puhetta (praakailla, puhua).

Praakaus aloittaa Aleksis Kiven päivän juhlan, jota vietetään Monikkosalissa Klaukkalassa 10.10.2023 klo 19. Tapahtuma on valikoitunut mukaan Yle julkaisualustana -hankkeeseen, jossa mahdollistetaan ihmisten osallistuminen yhteiskunnallisiin tapahtumiin. Aleksis Kiven päivän juhla on nähtävissä Yle Areenassa suorana lähetyksenä sekä tallenteena aina 30 päivän ajan.

Kumarramme kunnioituksesta Kivelle, mutta katsomme tulevaisuuteen, jolloin suomalainen kirjallisuus huutaa väkevänä maailmalle – ”Minä elän”!   

ALEKSIS KIVEN PÄIVÄN PRAAKAUS 2023 / MARKUS LEIKOLA

Mullisaukon poika, kanalja! Tuskinpa kukaan tänä päivänä ottaisi nokkiinsa – tai itseensä -tällaisesta nimittelystä, vaan ehkäpä pikemminkin onnittelisi morkkaajaa Aleksis Kiven aikaisen haukkumanimistön oivallisesta haltuunotosta. //

 

Toisin on neekeri-sanan kanssa. Kivikin muuten nimittelee ihonväriin viittaavalla termillä, mutta sana on murjaani. Neekeri toki tunnettiin tummaihoista eriarvoistavana sanana Suomessa jo 1800-luvulla. Ja kun itse menin asuinalueeni lähikouluun esikoululaiseksi Amerikan Philadelphiassa 1960-luvulla, niin isäni kirjoitti tästä lehteen jutun ”Markus käy neekerien koulua”. Vaikka sanalla oli eriarvoistava juurensa, niin vielä runsaat puoli vuosisataa sitten se oli pääosin neutraali. Yhdysvaltain mustat kutsuivat itseään termillä black tai negro, mutta nigger – joka kääntynee parhaiten nekruksi – sen sijaan oli jyrkän vihamielinen sana. //

 

Kieli kuitenkin muuttuu eikä se tee sitä impivaaralaisessa umpiossa. Amerikasta lähti kansalaisoikeusliikkeen voimistuessa liikkeelle myös halu korostaa juuria arvokkaana asiana: mustat eivät ole olemassa vain valkoisiin verrattuna, vaan orjahistorian takana oli juuret, ihmisinä, afrikkalaisina. Latinan mustaa merkitsevästä sanasta niger juontuneita, muiden antamia ilmauksia, alkoivat korvata termillä afrikkalais-amerikkalainen juuri ne, joita asia koski. //

 

Koska muutokset eivät koskaan läpäise koko yhteiskuntaa kerralla, niin suomen kielessäkin ollaan vielä vaiheessa: suomalais-afrikkalainen ei ole yleistynyt, mutta neekeriä pidetään sopimattomana. Ja ennen kaikkea valtavin muutos on juuri siinä, kuka määrittelee: tämän päivän maailmassa ihmiset itse. Kivenkin Rajamäen rykmentin mustalaiset ovat romaneja.  Muun, enemmistöväestön kannattaa olla tarkkoina: kaikki vähemmistöön kuuluvat eivät välttämättä pane pahakseen vanhojakaan nimityksiä. Mutta varmemman päälle ja kohteliaampaa on käyttää niitä sanoja, joille vähemmistöjen yhteisöt ovat antaneet hyväksyntänsä. Mistäänhän se ei ole enemmistöltä pois käyttää sanaa, jonka vastaanottaja ainakin tunnistaa oman ihmisarvonsa puhujan kanssa samalle tasolle määrittävänä. // 

 

Epäsopivan haukkumisen ja leikillisen naljailun raja on epäselvä ja tulee aina olemaan vaihteleva. Rajanveto on joskus vaikeampaa, joskus helpompaa: naapurikansamme kansalaisten kutsumisesta svedupelleiksi tuskin saa tuomiota käräjillä. Ryssittely sen sijaan oli pannassa ja mm. sosiaalisen median palvelut saattoivat lätkäistä siitä määräaikaisen käyttökiellon vielä muutama vuosi sitten. Puolitoista vuotta sitten alkaneen suursodan myötä kielen hyväksyttävyyden maalitolppia on taas siirretty.  Sen sijaan Taula-Matin kaltaiset liikanimet ovat kadonneet lähes tyystin nykysuomesta – mielestäni ikävä kyllä, toivathan ne väriä sen lisäksi että erottivat matteja toisistaan. Muutkin maininnat kuin iltapäivälehtien lööpit olisivat värikkäämpiä, kun vaikkapa Alamäki-Matti, Volvo-Markkanen, maailmankuulu Basso-Matti ja Nurmijärven oma Uunipottu-Matti heti erottuisivat toisistaan. 

Takaisin listaukseen