Ajankohtaista

Eduskuntavaalit 2023 järjestetään sunnuntaina 2. huhtikuuta. Kyseessä ei ole mitkä tahansa vaalit, sillä eduskuntavaaleissa valitaan kansanedustajat eduskuntaan, joka on Suomen ylin valtioelin. Eduskunta käyttää lainsäädäntövaltaa ja päättää myös valtiontaloudesta. Valtiotasolla päätettäviä asioita siirtyy edelleen toimeenpantaviksi kuntiin. Arkadianmäen tapahtumien kanssa tuleekin olla tarkkana.

Kuntalaisten kannalta tärkeistä toimintaympäristöön ja arjen toimivuuteen vaikuttavista asioista päätetään eri tahojen yhteistyönä erilaisissa yhteistyöverkostoissa. Monien asioiden osalta vaikuttamisen vaihe ajoittuu vuosia ennen toteutusta. Myös Nurmijärvellä osallistutaan aktiivisesti seutuyhteistyöhön eri areenoilla, jotta kuntalaisten arki olisi sujuvaa paitsi nyt myös tulevaisuudessa.

Miten Nurmijärvi rakentaa yhteistyötä valtiovallan kanssa, miten väestökehitys näkyy toiminnassa ja miten tehty työ näkyy kuntalaisten arjessa?

Talviunta uinuva asukasluvun kehitys tasoittuu tilastohistoriaan

Vaikka asukasluvun kehitys on ollut alkuvuoden osalta vielä talviunilla, piirtävät Nurmijärven tilastoviivat menestystarinaa tilastohistorian läpi. Riippumatta talouden suhdannevaihteluista, alueiden kiihtyvästä eriytymiskehityksestä, syntyvyyden merkittävästä laskusta, väestön ikääntymisestä tai muuttoliikevirtojen muutoksista, on Nurmijärvi ollut sekä määrällinen että laadullinen kasvukunta. Nurmijärvelle ja myös muihin Helsingin seudun kehyskuntiin muuttaa osaajia, nuoria aikuisia ja lapsiperheitä, mutta samalla väestö myös ikääntyy.

Väestönkasvua ei kuitenkaan mahdollisteta tai oteta vastaan pelkällä asuntotuotannolla, vaan myös nykyisten ja uusien asukkaiden arjen on oltava paitsi sujuvaa niin myös viihtyisää. Tämä edellyttää investointeja uusiin alueisiin, jonka lisäksi tarvitaan panostuksia myös olemassa olevaan – liikenteen on sujuttava, vesi- ja jätehuollon toimittava ja palveluiden tuottamisen on oltava riittävää ja laadukasta.

Kaikki ei kuitenkaan ole kuntien omissa käsissä, vaan myös Nurmijärvellä tehdään laajaa seutuyhteistyötä kasvukuntien erityistarpeiden esiintuomiseksi, jotta asukkaiden arki olisi sujuvaa ja kunnan talous kilpakunnossa myös jatkossa.

Maankäyttö, asuminen ja liikenne – MAL-asioilla parempaa elinympäristöä

Nurmijärvi osallistuu aktiivisesti Helsingin seudun strategiseen suunnitteluun maankäytön, asumisen ja liikenteen saralla. Samalla valvotaan kuntalaisten etua. Erikoissuunnittelija Katriina Ahokas kuitenkin painottaa yhteistyön merkitystä valvontatehtävissä.

”Kun Helsingin seutu toimii, pysyy myös Nurmijärvi elinvoimaisena. MAL-sopimuksen myötä valtio osallistuu esimerkiksi erilaisiin seudun elinvoimaa ylläpitäviin merkittäviin liikennehankkeisiin”, Ahokas kertoo ja jatkaa: ”Nurmijärveläiselle merkittäviä liikennehankkeita ovat samaan aikaan paitsi Klaukkalan Kehätie myös Hämeenlinnanväylään liittyvät hankkeet sekä Vantaan ja Helsingin päädyn Kehätiet ja näiden liittymät. Myös valtatie 25 eli Hangonväylä on nurmijärveläisten liikkumiselle tärkeä”, Ahokas konkretisoi kuntalaisten arki- ja vapaa-ajanliikkumisen laajuutta.

MAL-yhteistyön tuloksena valtio avustaa rahallisesti myös uusien asuinalueiden rakentamista infra-avustuksin. ”Vuosien 2016–2021 aikana Nurmijärvi on saanut infra-avustuksia liki kahdeksan miljoonan euron edestä”, yleiskaavapäällikkö Anita Pihala kertoo ja viittaa Rajamäen Kylänpäähän, Kirkonkylän Heinojaan sekä Klaukkalan Ali-Tilkkaan, Viirinlaaksoon sekä Vanha-Klaukkaan. ”Ilman MAL-yhteistyötä tämä kahdeksan miljoonaa olisi tullut kunnalle itselleen maksettavaksi puhumattakaan Klaukkalan Kehätiestä, josta valtio on maksanut liki kolmeneljäsosaa”, Pihala jatkaa ja viittaa Klaukkalan Kehätien 33 miljoonan euron hintalappuun.

Lisäksi MAL-yhteistyön avulla pyritään vaikuttamaan myös asuntotuotannon laatuun.
”Pidämme jatkuvasti esillä erilaisia maksukykyjä vastaavan asuntotuotannon tarvetta muunkin kuin valtion tukeman tuotannon kautta. Lisäksi keskitymme laajemmin ennakoidun väestökehityksen näkymiseen pitkän aikavälin suunnitelmissa. Lisäksi meillä monet uudet alueet vaativat kynnysinvestointeja liikkumisen sujuvuuteen ja myös tämä tulee huomioida tulevaisuuden suunnittelussa”, Ahokas ja Pihala painottavat. ”Aktiivinen osallistuminen seutuyhteistyössä on myös avannut ovia ja olemme päässeet keskustelemaan muun muassa asuntopolitiikasta ja ARA-yhteistyöstä myös suoraan ympäristöministeriön ja Asumisen rahoittamis- ja kehittämiskeskus ARAn johtoportaan kanssa”, Ahokas jatkaa.

Asukas – asiakas – asukas – Nurmijärveläisten hyvinvointia rakennetaan Nurmijärven ja Keusoten yhteistyönä

Valtion monien vuosien valmistelun jälkeen Suomeen perustettiin hyvinvointialueet, jotka ottivat vastuun sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden sekä pelastustoimen järjestämisestä. Kunnilla säilyi väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämistehtävä, joka puolestaan korostaa enenevissä määrin asukkaiden elämänlaadun monipuolista ylläpitämistä, edistämistä ja kehittämistä.

”Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymän eli Keusoten myötä Nurmijärvi oli jo ikään kuin etupainotteisesti siirtynyt palveluiden järjestämisen osalta uuteen malliin, ja vuonna 2023 startannut uusi Keski-Uudenmaan hyvinvointialue tarkoittaakin Keski-Uudenmaan sotea. Erona tässä on kuitenkin se, että aiemmin palveluita tuotettiin kuntayhtymänä, nyt valtion toimesta”, hyvinvointipäällikkö Kaisa Laine kuvaa historiallista muutosta.

Mullistusten keskellä Laine painottaa vahvan ja toimivan yhteistyön rakentumista sote-toimijan kanssa. ”Keusote puhuu asiakkaista, Nurmijärvi asukkaista. Yhtä kaikki henkilöt ovat samoja. Tänä päivänä ja myös tulevaisuudessa korostuvat ennen kaikkea vahva yhteistyö Keusoten ja Nurmijärven välillä”, Laine painottaa. Myös hallintojohtaja Katja Vuorinen korostaa aktiivisen yhteistyön tärkeyttä. ”Toimivat yhteistyörakenteet on saatu luotua jo Keusote-kuntayhtymän aikana, minkä ansiosta yhteistyö on jatkunut luontevasti myös uudistuksen jälkeen. Yhteistyö on sekä palveluiden yhteistä kehittämistä että kunnan aktiivista vaikuttamista sotepalveluiden turvaamiseen nurmijärveläisille”, Vuorinen kertoo.

Hyvän yhteistyön käytännön esimerkkeinä hyvinvointipäällikkö Laine pitää vanhusneuvoston järjestämiä ikäihmisten iltapäiväkahvitilaisuuksia. ”Näissä erittäin suosituissa tilaisuuksissa on voinut esittää kysymyksiä Keusoten päällikkötason asiantuntijoille kotihoidon ja etähoivan palveluista, asiakasohjauksesta sekä terveys- ja sairaanhoitopalveluista”, Laine avaa tilaisuuksien asiapitoista sisältöä.

Hyvän yhteistyön rakentamisesta puhutaan myös Klaukkalan perhekeskustoiminnassa sekä ikäihmisille kohdennetussa Olohuone-toiminnassa.

”Molemmissa toimintamalleissa Keusoten asiantuntijat ja toimijat jalkautuvat pop up -tyyppisesti jakamaan tietoa, opastamaan ja ohjaamaan sekä kuulemaan kuntalaisia”, Laine kertoo.

Valtionosuusjärjestelmän valuvika korjattava

Kuntien valtionosuusjärjestelmä on mekanismi, jonka kautta valtio osallistuu kunnallisten peruspalvelujen rahoitukseen. Nykyisessä järjestelmässä on kuitenkin kommervenkkinsa, sillä malli ei tunnista Nurmijärven kaltaisen kasvukunnan investointitarpeita ja palvelutuotannon menopaineita. Valtion talousjärjestelmän osalta löytyykin paikka edunvalvonnalle.

”Nurmijärvellä lasten ja nuorten palvelutarpeiden ennustetaan säilyvän koko kunnan tasolla lähes nykyisellään. Lisäksi on muistettava, että kasvu itsessään edellyttää eri tavalla investoimista uuteen, kuin väestönmäärää ylläpitävä investoiminen, jossa siinäkin riittää tekemistä Nurmijärven palvelutuotannon käytössä olevan kiinteistökannan korjausvelka huomioiden. Nykyinen valtionosuusjärjestelmä tunnistaa edelleen heikosti Nurmijärven kaltaisen kasvukunnan investointipaineet ja rahoitustarpeet, vaikka valtionosuusjärjestelmään onkin lisätty uusi kasvuun perustuva pieni lisäosa”, talousjohtaja Erno Kontio kuvailee.

Valtionosuusjärjestelmän kasvukuntien huomioimisen valuviasta on tehty useampia selvityksiä. Viimeisin on viime syksyltä, jolloin kuntatalouden tasapainottamisen grand old man Eero Laesterä totesi, että Helsingin seudun kehyskunnassa syntyvä ja siellä koko elämänsä asuva ei tule sote-uudistuksen jälkeisellä tulo-meno-rakenteella koskaan kattamaan kunnalle syntyviä menoja.

Entä miten valuvikaan on pyritty Nurmijärven toimesta vaikuttamaan?

”Nurmijärvi muiden Helsingin seudun kehyskuntien kanssa haluaa pitää aiheen keskustelussa, jotta kasvavat ja lapsiperhepainotteiset kunnat huomioitaisiin valtion toiminnassa paremmin ja jotta voimme jatkossakin tarjota lapsiperheille kattavasti palveluja”, kunnanjohtaja Outi Mäkelä kertoo.

Valtionosuusjärjestelmän muutosta koskevaa edunvalvontaa on Mäkelän mukaan tehty tulevaa hallitusohjelmaa ajatellen. ”Aiheesta on tehty juttuja useisiin medioihin, kuten Ylelle ja Suomen Kuvalehteen”, kunnanjohtaja kertoo.

Lisäksi talousjohtaja Kontio muistuttaa, että vaikuttamista tehdään myös jatkuvasti osana arjentyötä eri verkostoissa. Yksi tärkeä vaikuttamiskohde on Kontion mukaan myös kunnalle säädettävät uudet tehtävät ja näiden rahoitus.

”Mikäli kunnalle säädetään uusia velvoitteita, niin rahoitus tulisi huomioida täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän sisällä yksikköhintoja muuttamalla. Tällä hetkellä asiaa hoidetaan esimerkiksi yhteisöveron jako-osuutta muuttamalla, joka ei keinona ole avoimimmasta päästä”, Erno Kontio kertoo.