Ajankohtaista

Ostin, kun halvalla sain. Näin sanoi TV:stä tuttu Sulo Vilen Tankki täyteen -sarjassa. Halvalla saantia, huipputarjouksia ja etuja – niitä on tarjolla Black Friday -päivänä 24.11. Tai nykyäänhän se on jo Black Week, kohta varmaan Black Month, jotta saadaan myytyä mahdollisimman paljon. Vastaiskuna mustalle on kulutuskriittinen Älä osta mitään -päivä, samaisena päivänä 24.11.

Kuluttaminen ja kasvihuonekaasupäästöjen kasvu kulkevat käsikädessä

Kuluttajina olemme jatkuvasti alttiina mainonnalle – huomasimme sitä tai emme. Mainokset luovat meille keinotekoisia tarpeita ja saavat meidät uskomaan, että meiltä puuttuu jotain. Elämä vaatii jatkuvaa materiaalitäydennystä, jotta kykenisimme olemaan onnellisia ja tyytyväisiä.

Vaikka tavaroissa energia- ja materiaalitehokkuus on kasvanut, niin kulutuksen määrän kasvu on lisännyt kasvihuonekaasupäästöjä ja luonnonvarojen kulutusta. Skenaarioiden mukaan kulutuksesta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt eivät tule vähenemään, koska kulutus lisääntyy koko ajan. Tämän muuttamiseen tarvitaan kuluttajan asenteiden ja ehkä myös ihan elämäntapojen muutosta, sillä vähemmän voi todellakin olla enemmän.

Älä osta mitään -päivä

Älä osta mitään -päivä on kulutuskriittinen kansainvälinen teemapäivä. Se sai alkunsa Kanadassa vuonna 1992 nimellä No Shop Day, ja Suomessa Luontoliiton järjestämänä Älä osta mitään -päivänä vuodesta 1993 lähtien.

Älä osta mitään -päivää voisi hyvinkin laajentaa, kuten Black Fridayta, useammaksi päiväksi, viikoksi ja kuukaudeksi. Älä osta mitään -päivä on vastaisku mustalle perjantaille, mutta myös ajatusten herättelijä kulutuksen ja sen myötä kasvihuonepäästöjen vähentämisessä. Älä osta mitään -päivä haastaa siis meidät kulutushysteriaan antautumisen sijaan pohtimaan kulutuspäätöksiämme ja niiden vaikutusta ympäristöön.

Jokaisella ostamallamme esineellä ja tuotteella on tausta: joku on valmistanut tuotteen, ehkä viljellyt raaka-aineet, tuote on päätynyt kauppaan pitkän tien kautta ja todennäköisesti jatkaa elämäänsä kaatopaikalla tai toivon mukaan kierrätyksessä. Kierrätys on hyvä asia, mutta vähentäminen on sitäkin parempi vaihtoehto.

Ekotehokkuus, kiertotalous ja kestävä kulutus – rakkaalla lapsella on monta nimeä

Ekotehokkuudella tarkoitetaan sitä, että luonnonvaroja käytetään mahdollisimman tehokkaasti. Mahdollisimman paljon tuotteita ja palveluita tuotetaan mahdollisimman vähäisellä määrällä raaka-aineita ja energiaa. Tuotteiden ympäristövaikutuksiin kiinnitetään huomiota jo suunnittelu- ja valmistusvaiheessa. Kuluttajat voivat toimia ekotehokkaasti ostamalla mahdollisimman vähän ja valitsemalla kestävää, laadukasta ja korjattavaa.

Kiertotalous on tulevaisuuden talousmalli, joka auttaa hillitsemään ilmastokriisiä ja luonnonvarojen ylikulutusta. Kiertotaloudessa tuotteet ja samat materiaalit ovat käytössä pitkään. Kiertotalous ei ole vain kierrättämistä, vaan myös vuokrapalveluita, korjaamista ja jakamista.

Kestävässä kulutuksessa pyritään omilla valinnoilla minimoimaan omasta kulutuksestaan aiheutuvat negatiiviset ympäristövaikutukset. Kestävä kulutus tarkoittaa esimerkiksi sitä, että ostamme vain mitä todella tarvitsemme, kierrätämme itselle tarpeettomat ja hävitämme käyttökelvottomaksi käyneet tavarat asianmukaisesti.

Osallistu olemalla osallistumatta! Tekemättä mitään, teet jotain -– myös perjantaina 24.11.2023.

Bloggaajana

Jaana Solin, viestinnän asiantuntija

>> Näin Nurmijärvi rakentuu -blogi