Ajankohtaista

Nurmijärvi-barometri

Miltä vuoden 2023 väestömuutosten ensimmäinen osavuosikatsaus näyttää?

3.5.2023
Vuoden 2023 ensimmäinen kvartaali on täynnä.  Nyt kun vuodesta on tilastollisesti koluttu kolme ensimmäistä kuukautta, on hyvä aika Nurmijärven väestönmuutosten osavuosikatsaukselle. Alkuvuoden osalta Nurmijärvi nukkuu vielä sikeää talviunta. Nurmijärvelle heijastuvat myllerrykset maailman taloustilanteessa ja geopoliittisissa jännitteissä tuovat haasteita väestömuutosten ennakoimiseen. Myös muuttoketjut maustavat väestömuutosten ennakointia. Asukasluvun kehitys vielä talviunilla Nurmijärven asukasluvun kasvuvauhti on vuoden 2023 ensimmäisen neljänneksen aikana käynnistellyt vielä konetta. Tammi-maaliskuun aikana väestön kasvu on ollut negatiivista viidentoista asukkaan verran.
Tammi-maaliskuun aikana nettomuutto on ollut selvästi pakkasella (-58 henkilöä). Syntyneiden enemmyys (+18 henkilöä) sekä maahanmuutto (+25 henkilöä) loiventavat negatiivisen nettomuuton aikaansaamaa väestömäärän vähentymistä. Sen sijaan lähtömuuttojen määrä on jopa hieman vähentynyt viime vuoden vastaavasta ajankohdasta (vuosi 2022: 593 henkilöä, vuosi 2023: 585 henkilöä). ”Tämän voi nähdä Nurmijärven pitovoiman kasvuna”, erikoissuunnittelija Katriina Ahokas iloitsee. Sen sijaan tulomuuttoja on liki 130 vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan (vuosi 2022: 653 henkilöä, vuosi 2023: 527 henkilöä). Syntymäpäiviä sen sijaan on enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan (vuosi 2022: 87 henkilöä, vuosi 2023: 101 henkilöä) ja kuolleita on myös vähemmän kuin vuosi sitten (vuosi 2022: 90 henkilöä, vuosi 2023: 83 henkilöä). ”Alkuvuoden osalta Nurmijärvellä on syntynyt eniten lapsia koko kehysalueella. Syntyneiden enemmyys on myös jälleen Helsingin seudun kehyskuntien huippuluokkaa”, Ahokas kertoo.
Vaikka syntyvyys on parantunut viime vuodesta, näkyy Ahokkaan mukaan tulomuuton väheneminen kuitenkin pienten, alle 3-vuotiaiden, lasten määrän vähenemisenä. ”Alle kolmevuotiaiden lasten määrä on vähentynyt muutamalla (-8 lasta). Kaikkiaan alle kouluikäisten lasten (0–6-vuotiaat) määrä on vähentynyt noin kolmellakymmenellä lapsella (-31 lasta). Myös potentiaalisten perheellistyvien ikäluokka (25–44-vuotiaat) on Nurmijärvellä pienentynyt alkuvuonna noin seitsemänkymmenen (-73 henkilöä) henkilön verran”, Ahokas kertoo.

72 uutta asuntoa – liki puolet pientaloissa

Asuntoja tammi-maaliskuun aikana on valmistunut 72 kappaletta. Yhtä Klaukkalan Kuntotielle valmistunutta kerrostalokohdetta lukuun ottamatta kaikki uudet kodit ovat valmistuneet omakotitaloihin ja paritaloihin. ”Iso osa, yli 60 prosenttia, tammi-maaliskuun aikana valmistuneista omakoti- tai paritaloista sijaistee Rajamäellä, jossa uusi Kylänpään alue korostuu”, Ahokas kertoo. Merkillepantavaa uusien asuntojen asukkaissa on näiden edellinen asuinpaikka. Usein uudisrakentaminen, varsinkin omakotitalorakentaminen, mielletään kuntaan muuttona. Näin ei kuitenkaan aina ole. ”Merkittävä osa nyt Rajamäelle valmistuneiden talojen asukkaista on kunnan sisäistä ja osaltaan myös oman alueensa sisäistä muuttoa. Tämän vaikutuksia väestömuutoksiin on haastava ennakoida”, Ahokas paljastaa ja jatkaa pohdintaa: ”On mahdollista, että kunnan sisäistä asunnonvaihtopainetta omakotitaloihin on ollut ja tämä kysyntä on purkautunut. Vapautuneisiin asuntoihin on puolestaan muuttanut kunnasta ja kunnan ulkopuolelta lapsettomia nuoria aikuisia”. Kunnan sisäistä omakotitaloon muuttopainetta Ahokas luonnehtii kimurantiksi, sillä tämä ei tilastollisesti kasvata Nurmijärven lasten määrä, mutta palvelutarpeiden kysynnän painotukset saattavat muuttua. ”Palveluiden näkökulmasta ihmiset eivät asu kunnassa, vaan osoitteissa. Osoitteet ovat puolestaan paikkoja ja paikat ovat paikallisia”, Ahokas konkretisoi esimerkiksi paikallisen päivähoitokapasiteetin riittävyyttä. ”Tähän kun lisätään kasvanut päivähoitoaste sekä erityisen tuen tarpeen kasvanut määrä, niin alkaa olla valmiina melkoinen paikallisen päivähoitokapasiteetin riittävyyden arviointiketju”, Ahokas kertoo.

Helsingin seudun kehyskunnissa kasvua nuorista aikuisista sekä ikääntyvistä

Muuttoliikehdinnän ja olemassa olevassa väestössä tapahtuneiden muutosten jälkeen on Helsingin seudun kehyskuntien kokonaisväestönkasvu painottunut nuoriin aikuisiin (20–24-vuotiaat) sekä kolme-nelikymppisten ikäluokkiin (30–49-vuotiaat). Sen sijaan alle kouluikäisten lasten määrä on vähentynyt liki kuudellakymmenellä lapsella (-48 henkilöä). Määrällisesti eniten on kasvanut 75 vuotta täyttäneiden ikäryhmä väestön ikääntymisen myötä.

Mitä kuluvalta vuodelta voi odottaa?

Vaikka vuoden 2023 ensimmäinen neljännes on asukasluvun kehityksen kannalta ollut negatiivista, odotetaan kuluvasta vuodesta kuitenkin myönteistä. Tätä puoltavat arviot uusien asuntojen määrästä. Osaltaan valmistuvien asuntojen määrää kasvattaa vuoden 2022 aikana aloitetut ja kuluvan vuoden aikana valmistuvat isot hankkeet Klaukkalassa. ”Esimerkiksi Klaukkalan Vanha-Klaukan alueelle valmistuu useampi kohde”, Ahokas kertoo.

Nurmijärvi-barometri vetäytyy suunnittelutauolle

Nurmijärvi-barometri sai alkunsa kevättalvella 2020. Tällöin pohdimme kuukausittain julkaistavien väestönmuutosten avaamista laajemmin ja kerronnaltaan laajaa lukijajoukkoa puhuttelevaksi. Tämän pohjalta syntyi Nurmijärvi-barometri. Barometri, jossa halusimme leppoisalla otteella tarjota ajanmukaista tietoa väestönkehityksestä sekä Nurmijärvellä että muissa Helsingin seudun kehyskunnissa. Barometri on otettu vastaan positiivisesti ja työstä saimme myös Kotimaisten kielten tutkimuskeskukselta kiitosmaininnan Vuoden selväsanainen 2022 -kilpailussa hyvän viranomaisviestinnän edistämisestä. “Nyt keväällä 2023 on aika vetäytyä Nurmijärvi-barometrin kanssa suunnittelutauolle. Haluamme kiittää kaikkia lukijoita. Barometri on kirvoittanut hyviä keskusteluja väestömuutoksista ja näiden laajoista kytköksistä”, Katriina Ahokas kertoo. “Emme ole luopumassa Nurmijärvi-barometristä, vaan haluamme kiteyttää sen perusolemusta. Työn tueksi toivomme palautetta ja toiveita kyselyn kautta. Tarkoituksena on julkaista uudistunut barometri syksyllä 2023”, kunnan viestintäpäällikkö Teemu Siltanen kertoo. Jätäthän meille ajatuksia barometrin kehittämiseksi tämän linkin kautta. Kuulemisiin!
Takaisin listaukseen