Ajankohtaista

Hyvää liikkeellä -kehittämistyössä luotiin lukuvuonna 2024–2025 oppilaita osallistava luokkahaastattelu-menetelmä, jolla kerätään tietoa koulujen ja luokkien hyvinvointityön nykytilasta sekä mahdollistetaan luokissa yhteinen hyvinvointikeskustelu.  

Tänä keväänä luokkahaastattelu järjestettiin jälleen kaikissa Nurmijärven perusopetuksen kouluissa.  Vastausprosentti nousi 77 %:sta 83 %:iin verrattuna vuoteen 2025. Viime vuonna vastauksia saatiin 240 luokalta, tänä vuonna haastatteluun vastasi 292 luokkaa.  

Oppilaskunnan hallituksen jäsenet toteuttavat luokkahaastattelut opettajien tukemana omissa luokissaan. Luokkahaastatteluun vastataan luokkakohtaisesti. Haastattelutilanne on jo itsessään vahvasti oppilaita osallistava, ja mahdollistaa ajan ja paikan yhteiselle keskustelulle hyvinvointiteemoihin liittyen. Luokkahaastattelun kysymykset kartoittavat yhteisöllisyyteen, osallisuuteen, tunne- ja vuorovaikutustaitoihin, läsnäolo- ja rauhoittumistaitoihin, toiminnalliseen oppimiseen sekä kiusaamisen ehkäisemiseen liittyviä asioita. 

Yhteisöllisyys ja tunnetaidot koulujen vahvuuksia 

90 % luokista koki, että heidän koulussaan kaikki otetaan hyvin mukaan. Tulos on pysynyt yhtä hienolla tasolla, kuin edellisenä vuonna. 83 % vastaajista oli puolestaan sitä mieltä, että heidän luokassaan ei kiusata ketään. Tämä tulos on kehittynyt edelliseen vuoteen verrattuna. Kunnallisella tasolla tehty hyvinvointityö voidaan nähdä vaikuttavana tekijänä myönteisiin tuloksiin.  

Oppilailta tiedusteltiin, miten yhteishenkeä voitaisiin koulussa vielä parantaa. Heidän mielestään yhteishengen parantamisessa ja kiusaamisen ehkäisyssä tärkeintä on ystävällisyys kaikkia kohtaan, kaikkien mukaan ottaminen ja pyytäminen, toisten auttaminen ja kannustus sekä oppilaiden keskinäinen tutustuminen esimerkiksi yhteisten tapahtumien ja ryhmäytysten avulla.  

“Otetaan kaikkia vielä enemmän mukaan leikkeihin ja peleihin, esimerkiksi mennään välitunnilla pyytämään joku mukaan, jos nähdään jonkun olevan yksin.” 

Jopa 85 % luokista oli sitä mieltä, että heidän koulussaan saa tuntea erilaisia tunteita ja kertoa niistä. Tulos on parantunut viime vuoteen verrattuna. Paikalliseen opetussuunnitelmaan lisätyn hyvinvointitaitojen MUN POLKU –kokonaisuuden sekä opetushenkilöstölle tarjottujen koulutusmahdollisuuksien voidaan nähdä vaikuttaneen positiivisesti tunnetaitojen opetukseen kouluissa.  

Osallisuudessa, liikkeessä ja rauhoittumistaidoissa kehitettävää 

Oppilaiden osallisuus ja vaikuttamismahdollisuudet ovat hieman heikentyneet viime vuoden tuloksiin verrattuna. Oppilailta kysyttiin, miten heidän vaikutusmahdollisuuksiaan koulussa voisi lisätä. He ehdottivat erilaisia kyselyjä, äänestyksiä, palaute- ja idealaatikkoja sekä oppilaiden osallistamista kouluarkea koskevaan päätöksentekoon. He toivoivat myös, että koulun aikuiset kuuntelisivat aidosti oppilaiden ajatuksia, ja pyrkisivät tekemään voitavansa oppilaiden toiveiden toteutumisen eteen.  

”Oppilaiden olisi hyvä kertoa toiveitaan oppilaskunnan hallituksen jäsenille. Lisää äänestyksiä oppituntien sisällöstä, välitunneista ja muista koulun arjen asioista.” 

Hieman yli puolet vastanneista luokista oli sitä mieltä, että oppitunnit eivät sisällä tarpeeksi liikettä. Kun oppilailta kysyttiin tähän ratkaisuja, he ehdottivat muun muassa oppituntien tauottamista, erilaisia taukoliikuntamahdollisuuksia, kävelyn mahdollistamista kesken oppitunnin sekä opetuksen toiminnallistamista ja monipuolisten työtapojen huomioimista.  

“Noustaan vaikka 10min välein ylös pulpetista. Tunneilla tulisi pitää liikuntatuokioita ja välitaukoja liikkuen, se on mielekästä! Jotkut opettajat lisäävät liikettä ja se on havaittu hyväksi.” 

Luokista 59 % koki, ettei koulussa harjoitella tarpeeksi erilaisia rauhoittumisen, pysähtymisen ja keskittymisen taitoja. Oppilaat toivoivat ennen kaikkea, että rauhoittumistaitoja opeteltaisiin yhdessä oppitunneilla sekä rauhoittumisesta tehtäisiin rutiininomaisesti osa jokaista koulupäivää. Tulos on parantunut edelliseen vuoteen verrattuna. Tänä lukuvuonna useassa koulussa onkin valittu kehittämiskohteeksi nimenomaan rauhoittumis- ja läsnäolotaidot, joita on edistetty kunnallisella tasolla mm. tarjoamalla opetushenkilöstölle yhteistä koulutusta sekä koulukohtaisella tasolla esimerkiksi järjestämällä rauhoittumiseen ja rentoutumiseen liittyviä välitunteja ja tiloja oppilaille.   

Tuloksia hyödynnetään hyvinvointityön suunnittelussa 

Luokkahaastattelun tuloksia hyödynnetään kattavasti kouluyhteisöjen hyvinvointia edistävien toimenpiteiden suunnittelussa ensi lukuvuoden aikana sekä kunta- että koulukohtaisella tasolla. Hyvää liikkeellä -kehittämistyössä ensi lukuvuoden painopisteenä on kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin juurruttaminen ja liikunnallisen elämäntavan edistäminen. Luokkahaastattelu toistetaan myös tulevina lukuvuosina, jolloin saadaan vertailtavia tuloksia sekä voidaan arvioida hyvinvoinnin kehittämistyön vaikutuksia.