Osallistuminen ja vuorovaikutus

Kuka on osallinen?

Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) takaa kuntalaisille ja muille osallisille mahdollisuuden saada tietoa kaavoituksesta, osallistua sen valmisteluun ja lausua siitä mielipiteensä. Tällä sivulla kerrotaan, millaisia mahdollisuuksia kuntalaisilla on osallistua kaavaprosessien eri vaiheisiin.

Osallisilla tarkoitetaan kaavoitettavan alueen maanomistajia ja kaikkia niitä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä niitä viranomaisia ja yhteisöjä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään.

Kaavoituksen seuraaminen ja siihen osallistuminen on hyvä tapa pysyä ajan tasalla kuntamme eri alueiden pidemmän aikavälin kehitysnäkymistä. Osallisilta voidaan myös saada uutta tietoa kaavoitettavasta alueesta. Tietoa suunnittelun ja osallistumisen aikatauluista on näillä verkkosivuilla sekä vuosittain ilmestyvässä kaavoituskatsauksessa.

Vireilletulo

Kaavan vireilletulo tarkoittaa kaavoituksen aloittamista. Tässä vaiheessa tarkastellaan kaavan lähtökohtia ja asetetaan kaavan tavoitteet.

Lain mukaan kaavan vireilletulosta ilmoitetaan kuulutuksella ainakin yhdessä paikkakunnalla yleisesti leviävässä ilmoituslehdessä, joka Nurmijärvellä on Nurmijärven Uutiset. Ilmoittaminen voi tapahtua myös kaavoituskatsauksen yhteydessä. Nurmijärvellä on lisäksi tapana ilmoittaa kaavan vireilletulosta yleiskaavaa laadittaessa kaava-alueen kiinteistöjen omistajille kirjeitse/massajakeluna. Asemakaavan vireilletulosta ilmoitetaan kiinteistöjen omistajien lisäksi naapureille. Ilmoitamme kaavan vireilletulosta lisäksi kunnan kotisivuilla.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Vireilletulon yhteydessä laaditaan erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), jossa kerrotaan kaavan lähtökohtien ja tavoitteiden lisäksi, miten osalliset saavat tietoa kaavoituksen lähtökohdista ja alustavasta aikataulusta, miten he voivat osallistua kaavoituksen valmisteluun sekä kertoa mielipiteensä asiasta. OAS:sta selviää myös, mitä vaikutuksia kaavalla on ja miten kaavan vaikutuksia on tarkoitus arvioida.

OAS:it ovat nähtävissä kunnan kotisivuilla koko kaavaprosessin ajan.

Valmistelu- eli luonnosvaihe

Kaavatyön alussa laaditaan erilaisia selvityksiä mm. liikenteeseen, luonnonympäristöön, rakennettavuuteen ja rakennusperintöön liittyen.

Kaavan valmisteluaineisto koostuu yleensä kaavaluonnoskartasta, kaavamerkinnöistä ja – määräyksistä, selostuksesta sekä erilaisista kaavaa varten laadituista selvityksistä. Kaavaluonnoksesta voi sen nähtävilläoloaikana (yleensä vähintään 30 vrk) antaa mielipiteitä. Usein kaavaluonnoksen nähtävilläolon aikana järjestetään yleisötilaisuus, jossa kaavoittajat esittelevät kaavan valmisteluaineistoa.

Ehdotusvaihe

Kaavaluonnoksesta annettujen mielipiteiden ja viranomaisten sekä muiden sidosryhmien antamien lausuntojen pohjalta laaditaan kaavaehdotus. Luonnoksesta saatu palaute saattaa olla keskenään ristiriitaista. Kaavaehdotus koostuu kaavaehdotuskartasta merkintöineen ja määräyksineen sekä kaavaselostuksesta. Kaavoittajat laativat vastineet annettuun palautteeseen. Hyväksytty kaavaehdotus asetetaan luonnoksen tapaan nähtäville (vähintään 30 vrk), jolloin ehdotuksesta voi tehdä muistutuksia. Usein kaavaehdotuksen nähtävilläoloaikana järjestetään yleisötilaisuus, jossa kaavoittajat esittelevät kaavaehdotusta.

Hyväksyminen ja lainvoimaisuus

Kaavaehdotuksen nähtävilläoloajan jälkeen arvioidaan saadun palautteen perusteella, onko kaavaratkaisuun tarpeen tehdä muutoksia. Tässä vaiheessa itse kaavakarttaan voidaan tehdä enää pieniä teknisiä korjauksia. Mikäli on tarvetta isommille olennaisille muutoksille, on kaavaehdotus asetettava uudelleen nähtäville 30 vuorokaudeksi. Kaavoittajat laativat vastineet annettuun palautteeseen.

Valtuusto päättää kaavan hyväksymisestä ja asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta päättää muiden kuin vaikutuksiltaan merkittävien asemakaavojen hyväksymisestä.

Kaavan hyväksymispäätökseen voi hakea muutosta valittamalla Helsingin hallinto-oikeuteen. Valitus on toimitettava 30 vuorokauden kuluessa hyväksymispäätöstä koskevan pöytäkirjan nähtäville asettamisesta.

Lainvoimaisuus ja voimaantulo

Kaava saa lainvoiman, mikäli hyväksymispäätöksestä ei valiteta. Mikäli hyväksymispäätöksestä valitetaan, Helsingin hallinto-oikeus tutkii kaavan lainmukaisuuden siltä osin kuin se on valituksessa kyseenalaistettu. Tämän perusteella hallinto-oikeus joko hylkää valituksen tai kumoaa kunnanvaltuuston päätöksen. Hallinto-oikeuden päätöksestä voi vielä hakea valituslupaa Korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Kaava tulee voimaan kuulutuksella.

Löysitkö sivulta etsimäsi tiedon?