Ajankohtaista

Keski-Uudenmaan hyvinvointialue valmistelee palveluverkkonsa uudistamista osana tuottavuus- ja taloudellisuusohjelmaa. Palveluverkossa määritellään, missä toimipisteissä Keusotella on alueellaan toimintaa. Keusote on pyytänyt Nurmijärven kunnalta lausuntoa luonnoksesta ”Palvelujen verkoston kehittäminen osana tuottavuus- ja taloudellisuusohjelma”. Nurmijärven kunnanhallitus käsittelee kunnan lausuntoa kokouksessaan 19.10.2026.

Lausunnon pohjaesityksessä kunta korostaa, että palveluverkkoratkaisut tulisi valmistella avoimesti, niiden vaikutukset arvioida kattavasti ja kuntien erilaiset tarpeet sekä väestökehitys huomioida tasapuolisesti päätöksenteossa. Kasvavan ja väestöltään merkittävän kunnan palveluiden saavutettavuutta ei tule heikentää ratkaisuilla, jotka perustuvat ensisijaisesti yksittäisten toimitilojen tai lyhyen aikavälin kustannusten tarkasteluun.

Toteuttamiskelpoisuus ja nettovaikutukset epäselviä

Keusoten luonnoksessa tavoitellaan vuosina 2027–2031 huomattavaa tilankäytön tehostamista ja useista nykyisistä kohteista luopumista. Samalla suunnitelmassa todetaan, että toimitilakohtaisia luopumissuunnitelmia ei ole vielä laadittu kaikkien kohteiden osalta.

Nykyisellään säästötavoitteiden toteuttamiskelpoisuus tai nettovaikutukset eivät käy ilmi esityksestä.

Kunnan näkemyksen mukaan säästötavoitteiden toteuttamiskelpoisuus ja nettovaikutukset tulee osoittaa kohdekohtaisesti ennen sitovia ratkaisuja. Uudis- ja korvaavien tilojen kustannukset, muutostyöt, väistötilat, palvelujen siirtämisestä aiheutuvat toimintakulut sekä mahdolliset päällekkäiset kustannukset on sisällytettävä arvioon.

Esitys ei huomioi väestöennusteita tai tulevaisuuden palvelutarpeita

Nurmijärven kunta suhtautuu kriittisesti ratkaisuun, jossa lähitulevaisuudessa yli 50 000 asukkaan kasvavan kunnan palvelut keskitettäisiin pitkällä aikavälillä käytännössä yhteen toimipisteeseen ilman riittävää lähipalveluverkkoa. Kunta pitää parhaana mallia, jossa Nurmijärven alueella säilyy kaksi vahvaa palvelupistettä ja niitä täydentävät tarkoituksenmukaiset lähi-, liikkuvat ja digitaaliset palvelut.

Nurmijärvi on kasvava kunta, jonka väestörakenne on lapsivaltainen ja jossa syntyvyys on Keski-Uudenmaan korkeimpia. Samanaikaisesti ikääntyneiden määrä kasvaa voimakkaasti kaikissa kunnan päätaajamissa. Nurmijärven kunnan väestölaskelmien mukaan yli 64-vuotiaiden määrän arvioidaan kasvavan noin 2600 henkilöllä ja lasten ja nuorten kokonaismäärän arvioidaan pysyvän ennallaan vuosina 2025–2036.

Vuonna 2036 Nurmijärven asukasluvun ennakoidaan olevan 49 100. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Nurmijärvi olisi asukasluvultaan Keski-Uusimaan toiseksi suurin kunta.

Kunta korostaa, että palveluverkon kehittämisessä tulee huomioida kunnan taajamarakenne, väestön luontaiset liikkumissuunnat, väestönkasvu sekä alueelliset erityispiirteet. Näistä syistä toimivien ja saavutettavien palvelujen turvaamisen kunnan päätaajamissa tulisi olla palveluverkkosuunnittelun keskeinen lähtökohta.

Keusoten tuottavuus- ja taloudellisuusohjelma ei riittävällä tavalla huomioi väestöennusteita ja tulevaisuuden palvelutarpeita. Sen tulisi ottaa huomioon Nurmijärven kasvu, väestön sijoittuminen, tosiasialliset liikenneväylät sekä pitkän aikavälin palvelutarpeet.

Palveluverkon tulee olla vaiheittain toteutettava ja riittävän joustava, jotta sitä voidaan mukauttaa väestökehityksen ja palvelutarpeen perusteella ilman, että toimiva nykyinen kapasiteetti poistetaan ennen korvaavien ratkaisujen valmistumista.

Asukkaille tulisi varata riittävät osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet

Kunta pitää tärkeänä, että palveluverkkosuunnitelman jatkovalmistelussa vuoropuhelua kuntien, asukkaiden ja muiden keskeisten sidosryhmien kanssa jatketaan.

Palveluverkkoa koskevat olennaiset muutokset on valmisteltava siten, että päätöksentekijöillä olisi käytettävissään riittävä ja ajantasainen vaikutusten arviointi.

Asukkaille, palvelujen käyttäjille, henkilöstölle, kunnille ja muille keskeisille sidosryhmille tulisi varata asian laatuun nähden riittävät osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet ennen päätöksentekoa.

Nurmijärvellä tulisi olla vähintään kaksi palvelukeskittymää

Kunta suhtautuu kriittisesti ratkaisuun, jossa kasvavan kunnan palvelut keskitettäisiin pitkällä aikavälillä käytännössä yhteen toimipisteeseen ilman riittävää lähipalveluverkkoa.

Kunnan mukaan Klaukkalan sote-yksikön toiminnasta ei tule luopua ennen kuin Nurmijärvellä on uuden sote-keskuksen tilat käytettävissä. Kunta näkee riskinä, että jos Klaukkala kunnan suurimpana taajamana jää ilman toimipistettä, niin merkittävä osa nurmijärveläisistä palvelujen käyttäjistä suuntautuu todennäköisimmin Vantaa-Keravan hyvinvointialueen palvelujen käyttäjiksi.

Nurmijärven uuden sote-keskuksen hankeselvityksessä tulee tarkastella tasapuolisesti sekä uudisrakentamista että olemassa olevien kiinteistöjen hyödyntämistä ja kehittämistä.

Viranhaltijoille siirretään tarpeettomasti päätösvaltaa

Keusoten luonnoksen mukaan päätökset yksittäisten kiinteistöjen toiminnan kehittämisestä, toimintojen siirtämisestä sekä vuokrasopimusten päättämisestä tai muuttamisesta tehtäisiin seuraavassa vaiheessa viranhaltijavalmisteluna. Säästötoimia voitaisiin toteuttaa asiakirjassa esitettyä nopeammin tai laajemmin taikka eri kohteisiin kohdistuen.

Kirjaukset ovat liian avoimia. Suunnitelmassa tulee täsmentää, missä toimielimessä olennaiset palveluverkkoratkaisut päätetään ja mitkä ratkaisut voivat kuulua viranhaltijalle hyvinvointialueen hallintosäännön nojalla. Yksittäistä kiinteistöä koskeva ratkaisu voi tosiasiallisesti merkitä palvelun lakkauttamista tai olennaista siirtämistä, jolloin asiaa ei tule käsitellä pelkkänä toimitila- tai sopimusratkaisuna. Viranhaltijapäätöksillä ei voida myöskään muuttaa palveluverkon poliittisesti hyväksyttyjä keskeisiä linjauksia.

Kunnanhallitus käsittelee asiaa ja päättää lausunnon antamisesta 19.10.2026. Lausunnon pohjaesitykseen voi tutustua kokonaisuudessaan kunnan verkkosivuilla.