Ajankohtaista

Kunnanhallitus antoi kokouksessaan 6.10.2025 muun muassa lausunnot Valkjärven kyläverkon siltarahoituksesta, Uudenmaan liiton talousarviosta sekä Keski-Uudenmaan työllisyysalueen talousarviosta. Lisäksi hallitus päätti hakea valituslupaa Vaasan hallinto-oikeuden 29.8.2025 antamaan päätökseen ympäristönsuojelulain ja maa-aineslain yhteiskäsittelyn piiriin kuuluvassa lupa-asiassa. Tarkastettu pöytäkirja julkaistaan kunnan kotisivuilla 14.10.2025. Kokouksen esityslistaan voi tutustua kunnan verkkosivuilla.

Lausunto Valkjärven kuituosuuskunnan siltarahoitushakemukseen

Valkjärven kuituosuuskunta on jatkamassa laajakaistan kyläverkkoa Valkjärven kylälle ja Lepsämän keskustaan. Kuituosuuskunta on hakenut ELY-keskukselta rahoitusta hankkeen kustannuksiin ja hakemus on menestynyt. Virallista rahoituspäätöstä varten ELY-keskus tarvitsee Nurmijärven kunnalta lausunnon.

Hallitus päätti lausunnossaan 6.10. sitoutua antamaan enintään 150 000 euron suuruisen korottoman siltarahoituksen Valkjärven kuituosuuskunnalle. Siltarahoitus on tilapäinen rahoitus, joka auttaa yhdistystä tai hanketta selviämään rahoituksellisesti ennen varsinaisen, pysyvän rahoituksen tai tuen saamista. Siltarahoitus pitää maksaa takaisin myöhemmin saatavasta tuesta.

Siltarahoituksen myöntämisen ehtona on ELY:n myönteinen rahoituspäätös, joka on toimitettava kunnanhallitukselle päivitetyn siltarahoitushakemuksen kera. Lisäksi ehtona on, että Nurmijärven kunnanvaltuusto myöntää antolainoihin tarvittavat määrärahat vuodelle 2026 talousarviokokouksessaan 12.11.2025 ja että osuuskunta osoittaa ja vakuuttaa kirjallisesti, ettei se ole aiemmin kolmen vuoden aikana saanut de minimis -tukea. Lainalle edellytetään riittävät vakuudet. De minimis -tuki tarkoittaa vähämerkityksistä julkista tukea, jonka määrä on enintään 300 000 euroa kolmen vuoden ajanjaksolla.

Yleisellä tasolla siltarahoituksen myöntämisen kuituosuuskunnalle voidaan katsoa kuuluvan kunnan toimialaan, koska antolainan myötä osuuskunta voi edistää laajakaistaverkon rakentamista alueella, jolla ei ole markkinaehtoista toimintaa ja näin edistää kuituverkon kehittymistä kunnan alueella. Tämän voidaan katsoa olevan kuntalain mukaista asukkaiden hyvinvoinnin ja alueen elinvoiman edistämistä.

Lausunto Keski-Uudenmaan työllisyysalueen talousarviosta vuodelle 2026

Kunnanhallitus antoi 6.10. lausunnon Keski-Uudenmaan työllisyysalueen   johtokunnalle talousarvio- ja taloussuunnitelmavalmisteluun 2026–2029. Nurmijärven kunta pitää tärkeänä sitä, että kuntien välisessä kustannusjaossa siirrytään noudattamaan aiheuttamisperiaatetta jo vuodesta 2026 alkaen.

Nurmijärven kunnan lausunto Keski-Uudenmaan työllisyysalueen talousarvio- ja taloussuunnitelmaluonnoksista 2026–2029

Keski-Uudenmaan työllisyysalueen talousarvioluonnoksen käsittely syyskuussa on myöhäinen ajankohta huomioiden Nurmijärven kunnan oma talousarvioprosessi. Kunnan talousarviosuunnittelun näkökulmasta on tärkeää, että työllisyysalueen talousarvio- ja taloussuunnitelmaluonnoksesta on vuosittain saatavilla riittävästi tietoa jo kunnan oman talousarvion kehysvalmistelun aikana, eli huhti-toukokuussa.

Keski-Uudenmaan TE-palvelujen kotisivuilla julkaistu dokumentti on nimeltään Talousarvio 2026. Asiakirjan perusteella suunnitelmavuosien 2027–2029 budjettiennusteet eivät näytä perustuvan todellisten kustannusmuutosten arviointiin. Budjetoinnissa on tärkeää huomioida myös suunnitelmavuosien todellisten kustannusmuutosten arviointi.

Nurmijärven kunta katsoo vuoden 2026 kuntakohtaisen maksuosuuden olevan kunnan kannalta asianmukaisesti perusteltu.

Nurmijärven kunta pitää tärkeänä sitä, että kuntien välisessä kustannusjaossa siirrytään noudattamaan aiheuttamisperiaatetta jo vuodesta 2026 alkaen. Nurmijärven kunta esittää, että Keski-Uudenmaan työllisyysalue pyrkii aktiivisesti edistämään tietoteknistä ratkaisua aiheuttamisperusteisen kustannusjaon tueksi vuonna 2026. Mikäli toteutus ei vaikuttaisi olevan nykyisen järjestelmän kautta mahdollinen, työllisyysalue tarkastelee muita vaihtoehtoja todentaa kustannusten aiheutumisperusteita ennen vuotta 2027.  

Lisäksi on olennaista edistää sopijakuntien yhteistoimintaa avoimella tiedonvaihdolla ja vuorovaikutuksella. Yhteistyörakenteiden luominen vuosikelloineen mahdollistaa yhteisen palvelujen ja toiminnan kehittämisen sekä niihin liittyvien kustannusten hallinnan sopijakunnissa.

Uudenmaan liiton tulisi uudistaa toimintaansa

Hallitus antoi 6.10. lausunnon Uudenmaan liiton vuoden 2026 talousarviovalmisteluun ja korosti kuntien vaikutusmahdollisuuksia liiton toimintaan ja rahoitukseen.

Nurmijärven kunnanhallitus lausuu 6.10., että Uudenmaan liiton tulee uudistaa toimintaansa ja keskittyä lakisääteiseen ydintekemiseen sekä tätä kautta sopeuttaa talouttaan ja vähentää jäseniltä perittäviä jäsenmaksuja.

Tavoitteelliseksi, mutta saavutettavissa olevaksi jäsenmaksujen vähentämisen tasoksi on arvioitu 10 %:n vähennys, joka tarkoittaa koko liiton osalta 0,76 milj. euron vähennystä jäsenmaksutuloihin. Nurmijärven kunnan maksuosuus on ollut yhteensä 195 130,85 euroa vuonna 2025 eli 10 prosentin alenema Nurmijärven kunnan maksuosuuteen tarkoittaisi 19 513 euron pienennystä.  

Vastaus kesätyö- ja TET-paikkoja koskevaan valtuustoaloitteeseen

Kunnanhallitus hyväksyi 6.10. vastauksen valtuustoaloitteeseen, jossa esitettiin nuorten kesätyö- ja TET-paikkojen kokoamista kunnan verkkosivuille. Vastauksessa kunta ilmoittaa kehittävänsä verkkosivuston sisältöä niin, että yritysten ja yhdistysten nuorille tarjoamat työpaikat ja TET-harjoittelupaikat kootaan nuorisopalveluiden verkkosivuille kesään 2026 mennessä, mikäli tehdyn selvitystyön perusteella yrittäjät tätä toivovat. Lisäksi kunta kannustaa työnantajia työllistämään nurmijärveläisiä nuoria.

Kunnan kiinteistöstrategiaa edistetään yhteistyössä

Hallitus käsitteli 6.10. vastauksen valtuustoaloitteeseen, joka koski kunnan kiinteistöstrategiaa ja kiinteistöjen ylläpitoa. Vastauksessa kerrotaan, että kunnan tilakeskus laatii kiinteistöstrategian, joka laaditaan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Kiinteistöstrategia antaa suuntaviivat tilakeskuksen toiminnalle, tähän vaikuttaa esimerkiksi sivistystoiminnan palveluverkkoesitys sekä kunnan energiansäästötavoitteet.

Pitkän tähtäimen suunnittelu eli PTS-suunnittelu aloitetaan uusimmista ja merkittävimmistä kohteista sekä niistä, jotka jäävät varmasti palveluverkkoon. PTS-suunnittelu suoritetaan ulkopuolisen toimijan toimesta. Suunnittelu aloitetaan vuonna 2026. Suunnittelu jatketaan, kunnes kaikki tarkoituksen mukaiset kiinteistöt on suunniteltu. PTS-suunnittelu per kohde maksaa noin 5000–10000 euroa.

Nuuka-tavoitteet huomioiden PTS-suunnittelu pyritään toteuttamaan vuonna 2026 ilman lisämäärärahaesitystä. Määrärahatarpeet arvioidaan vuosittain talousarvioprosessin yhteydessä.

Hägg edustajaksi HSYK-kokoukseen

Helsingin seudun yhteistyökokous (HSYK) on kuntien johtavien luottamushenkilöiden säännöllisesti kokoontuva yhteistoimintaelin, jossa käsitellään seudullisesti merkittäviä asioita. Yhteistyökokous käsittelee ja hyväksyy valtuustokausittain Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitelman sekä tekee esityksen kuntien valtuustoille sen kuntakohtaisesta hyväksymisestä.

Kunnanhallitus päätti nimetä kunnan edustajaksi Helsingin seudun yhteistyökokoukseen Arto Häggin (kok.) ja hänelle henkilökohtaiseksi varajäseneksi Riikka Raekannaksen (kesk.).

Kunnanhallitus päätti hakea valituslupaa Vaasan hallinto-oikeuden päätökseen

Vaasan hallinto-oikeus on 29.8.2025 antamallaan päätöksellä ratkaissut valitukset ympäristönsuojelulain ja maa-aineslain yhteiskäsittelyn piiriin kuuluvassa lupa-asiassa., joka koskee ympäristö- ja maa-aineslupien yhteensovittamista tilanteessa, jossa pitkäaikainen louhinta- ja kierrätystoiminta sekä asfalttiaseman toiminta aiheuttavat merkittäviä yhteisvaikutuksia lähiympäristölle. 

Hallinto-oikeus hylkäsi kunnan valitukset pääosin, mutta se tiukensi useita lupamääräyksiä. Muun muassa toiminnan aloittamislupa jäi voimaan, mutta laajennusalueen toiminta ei saa alkaa ennen päätöksen lainvoimaisuutta. Lupamääräyksiä muutettiin toiminta-aikojen, melu- ja pölyrajojen sekä vesienhallinnan osalta, kuten yöaikainen louheen vastaanotto sallitaan vain poikkeustapauksissa ja melurajat kiristettiin yöaikaiselle toiminnalle, pölyntorjuntaa koskeva määräys edellyttää toiminnan keskeyttämistä, mikäli torjunta ei ole sääolosuhteiden vuoksi mahdollista. 

Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. 

Kunnassa tulkittiin, ettei Nurmijärven kunnalla ole perusteita hakea valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta ja pohjaesityksenä oli, ettei kunta hakisi valituslupaa.  

Mirja-Liisa Tofferi (kesk.) teki asian käsittelyn aikana Johan Holman (kesk.) ja Eero Santalan (sd.) kannattamana muutosesityksen, että kunta hakee valituslupaa Korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Muutosesityksessä perusteltiin, että yöaikainen toiminta näin lähellä asutusta aiheuttaa melua ja pölyhaittoja, jotka heikentävät tutkitusti terveyttä ja hyvinvointia. 

Kunnanhallitus ei ollut muutosesityksestä yksimielinen. Äänestyksen jälkeen (1 Jaa – 8 Ei – 2 tyhjä) kunnanhallitus hyväksyi Tofferin muutosesityksen ja päätti hakea valituslupaa Vaasan hallinto-oikeuden 29.8.2025 antamaan päätökseen ympäristönsuojelulain ja maa-aineslain yhteiskäsittelyn piiriin kuuluvassa lupa-asiassa. 

Sudentullin asemakaavaehdotukseen tehtiin asiavirheen korjaus

Kunnanhallitus päätti korjata asiavirheen Sudentullin työpaikka-alueen asemakaavaehdotuksen aineistossa. Sudentullin työpaikka-alueen asemakaavaehdotuksen liitteessä 12, Sudentullin taloudellisten vaikutusten arviointi, on sivulla 14, taulukossa 1, tarkennettu muotoilua koskien arviota yhteisöverosta ja sen määräytymisen perusteista. Arvio yhteisöverotuottojen määrästä ei muutu aiempaan versioon (25.8.2025) verrattuna, mutta tarkempi kuvaus antaa paremman käsityksen siitä, miten tuotot määräytyvät ja millaisia epävarmuuksia arvioon liittyy.

 Puheenjohtaja Arto Hägg poistui esteellisenä kokouksesta asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Puheenjohtajana tämän asian osalta toimi Kallepekka Toivonen.

Muut asiat

Kunnanhallitus käsitteli kokouksessaan myös Kuuma- ja Helsingin seudun sekä Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen yhteistyöasioita, TE-palveluiden ajankohtaisia asioita ja omistajaohjauksen ajankohtaisia asioita.