Ajankohtaista

Nurmijärven kunnanhallitus kokoontui maanantaina 3.11.2025. Kunnanhallitus päätti esittää valtuustolle osavuosikatsauksen 1.1.-30.9.2025 ja talousarviomuutosten hyväksymistä sekä Vanhan sähkölaitoksen alueen asemakaavan muutoksen hyväksymistä Kirkonkylän keskustassa. Lisäksi hallitus käsitteli vastaukset kahteen valtuustoaloitteiseen ja antoi lausunnon Uudenmaan maakuntaohjelmasta ja ympäristöselostuksesta.

”Hallitus käsitteli tänään Vanhan sähkölaitoksen alueen asemakaavoitusta.  Kyseessä on Kirkonkylän tulevaisuuden kannalta erittäin merkittävä kaavamuutos. Esitämme valtuustolle kaavan hyväksymistä”, kunnanhallituksen puheenjohtaja Arto Hägg (kok.) sanoo.

Vanhan sähkölaitoksen alueelle uutta asuinrakentamista

Kunnanhallitus päätti 3.11. esittää valtuustolle, että se hyväksyy saatuihin lausuntoihin annetut vastineet ja asemakaavamuutoksen Vanhan sähkölaitoksen alue I. Asemakaava tukee Kirkonkylän kehittämissuunnitelman tavoitteita ja mahdollistaa tulevaisuudessa laadukkaan, eri ikäryhmiä palvelevan asuinalueen rakentamisen aivan keskustan tuntumaan.

Asemakaavamuutoksella mahdollistetaan alueen kehittäminen pääosin asuinkerrostaloalueeksi. Samalla alueen ilmettä uudistetaan ja rakennuskantaa tiivistetään nykyistä viihtyisämmäksi ja kaupunkikuvallisesti laadukkaammaksi.

Asemakaavan nähtävilläolon aikana 28.5.–27.6.2025 saatiin kuusi lausuntoa. Niissä tuotiin esiin muun muassa meluntorjuntaan ja esteettömyyteen liittyviä huomioita. Kaavaehdotukseen tehtiin lausuntojen pohjalta vähäisiä, teknisluonteisia tarkennuksia esimerkiksi pysäköintialueiden istutuksiin ja suojeltavien puiden säilyttämiseen liittyen. Tarkistukset eivät edellytä asemakaavan asettamista uudelleen nähtäville.

Hallitus käsitteli osavuosikatsausta 1.1.–30.9. ja esittää valtuustolle talousarviomuutoksien hyväksymistä

Kunnanhallitus käsitteli 3.11. Nurmijärven kuntakonsernin osavuosikatsausta 1.1.-30.9.2025 ja päätti esittää sen edelleen valtuustolle sekä esittää valtuustolle, että vuoden 2025 talousarviota muutetaan lautakuntien ja johtokunnan esityksen mukaisesti.

Kunnan, kunnan liikelaitosten ja tytäryhtiöiden toiminnan ja talouden toteutumisesta raportoidaan valtuustolle osavuosikatsauksissa neljännesvuosittain. Nyt käsitelty osavuosikatsaus käsitellään valtuustossa marraskuussa. 

Syyskuun loppuun mennessä kunnan talous on toimintakatteen osalta toteutunut talousarviota parempana. Palvelutuotannon nettomenojen toteuma on syyskuun lopun tilanteessa ollut 73,2 prosenttia. Tilinpäätösennusteessa kunnan nettomenojen ennakoidaan toteutuvan 0,6 milj. euroa muutettua talousarviota pienempänä.

Edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden palvelutuotannon nettomenot ovat kuitenkin toteutuneet 8,5 milj. euroa suurempina ja tilinpäätösennusteessa on 12,8 milj. euroa kasvua vuoden 2024 tilinpäätöksen nettomenoihin.

Merkittävimpänä nettomenoihin vaikuttavana tekijänä on työllisyyspalvelujen siirtyminen kuntien järjestämisvastuulle vuoden 2025 alusta ja henkilöstökulujen nousu kunta-alan sopimuskorotusten myötä.

Kunnan verotulot ovat heikentyneet merkittävästi alkuperäiseen talousarvioon nähden. Niiden arvioidaan tilinpäätösennusteessa asettuvan 110,8 milj. euroon alittaen alkuperäisen talousarvion 4,3 milj. eurolla. Koska verotulot arvioidaan toteutuvan 0,6 milj. euroa muutettua talousarviota pienempänä, esitetään talousarvioon tuloarviovähennystä. Verotulojen ennuste perustuu syyskuun veroennustekehikkoon.

Tilikauden tuloksen ennakoidaan tilinpäätösennusteessa asettuvan -4,0 milj. euroon, joka on 2,8 milj. euroa alkuperäistä talousarviota heikompi.

Kunnan heikentynyt tulosennuste ei kasvata lainanottotarpeita, mutta supistaa kassavaroja oletettua enemmän.

Talousarviomuutokset valtuustoon

Kunnanhallitus päätti esittää valtuustolle seuraavia talousarviomuutoksia kuluvalle vuodelle.
Konsernipalveluiden toimialalle esitetään tietohallinnon sisäisiin toimintatuottoihin 200 000 euroa tuloarviovähennystä ja tietohallinnon ulkoisiin toimintakuluihin 200 000 euroa määrärahavähennystä talous- ja strategiapalveluiden tulosalueelle.

Konsernipalveluiden yhteisiin toimintoihin Rajamäen Uimahallille esitetään käyttötalouteen lisämäärärahaa 80 000 euroa, jonka yhtiö käyttää vain tarvittaessa ja sen maksamisesta sovitaan omistajan kanssa käytävissä keskusteluissa.

Sivistys- ja hyvinvointitoimialalle esitetään sisäisiin toimintakuluihin määrärahavähennystä 350 000 euroa. Koulutuspalveluiden tulosalueelle esitetään määrärahavähennystä ateriapalveluihin 89 000 euroa ja ICT-palveluihin 125 000 euroa sekä varhaiskasvatuspalveluiden tulosalueelle esitetään määrärahavähennystä ateriapalveluihin 61 000 euroa ja ICT-palveluihin 75 000 euroa.

Ympäristötoimialalle esitetään 400 000 euroa tuloarviovähennystä omaisuuden tuotot ja hallinta -tulosalueelle.

Tulopuolelle kunnanhallitus esittää kunnan kunnallisverokertymään 600 000 euron vähennystä, kun taas valtionosuuksiin noin 54 000 euron kasvua.

Tuloslaskelman rahoituseriin hallitus esittää tulojen lisäämistä 70 000 eurolla ja menojen lisäämistä 1 176 000 eurolla.

Kiinteän omaisuuden puolelle hallitus esittää maa-alueiden ostoon 300 000 euron määrärahalisäystä.

Talonrakennushankkeisiin hallitus esittää määrärahamuutoksia Sorvankaaren päiväkodin peruskorjauksen ja Nurmijärven Yhteiskoulun ja lukion uudishankkeen osalta. Hankkeiden määrärahat poistetaan kuluvan vuoden talousarviosta. Pienten talohankkeiden osalta kuluvan vuoden talousarvioon esitetään tehtäväksi 200 000 euron määrärahavähennys.

Nurmijärven kunnan lainakannan muutosta esitetään vähennettävän 11 000 000 euroa, jolloin valtuustoon nähden sitova lainakannan muutos asettuu 1 550 000 euroon.

Liikelaitosten johtokunta on esittänyt valtuustolle, että Nurmijärven Vesi -liikelaitoksen talousarvioita muutettaisiin siten, että Nurmijärven Veden investointien kokonaismäärärahaa vähennetään 1 700 000 euroa alkuperäiseen talousarvioon nähden. Aleksia-liikelaitoksen talousarvioita esitetään muutettavaksi siten, että käyttötalouden sisäisiin toimintatuottoihin esitetään 150 000 euroa tuloarviovähennystä ja ulkoisiin toimintakuluihin esitetään palvelujen ostoihin 50 000 euron määrärahavähennystä sekä palkkakustannuksiin ja henkilösivukuluihin 50 000 euron määrärahavähennystä. Aleksian investointien kokonaismäärärahaa vähennetään 50 000 euroa alkuperäiseen talousarvioon nähden.

Vastaus valtuustoaloitteeseen ruokaturvallisuuden ja vastuullisuuden lisäämiseksi kunnan julkisissa ruokahankinnoissa

Kalle Rantakulma (kesk.) ja Päivi Toivomäki (kesk.)  sekä 36 muuta allekirjoittajaa jättivät valtuustoaloitteen ruokaturvallisuuden ja vastuullisuuden lisäämiseksi kunnan julkisissa ruokahankinnoissa. Kunnanhallitus käsitteli vastausta valtuustoaloitteeseen 3.11.2025:

Vastauksessa kerrottiin muun muassa, että Aleksia-liikelaitos noudattaa elintarvikehankinnoissa nykyistä hankintalakia ja kunnan omia hankintaohjeistuksia. Aleksia-liikelaitos on mukana Sarastia Oy:n hankintasopimuksessa, joka on alkanut 1.6.2022 ja sopimus on voimassa toistaiseksi. Yhteishankinnassa voidaan luottaa siihen, että hankinnoissa on automaattisesti otettu huomioon mm. ravitsemussuositukset ja -vaatimukset, tuotelaatuvaatimukset ja tuoteturvallisuus, kotimaisuus, lainsäädäntö, omavalvonta, EU-vaatimukset sekä ympäristökriteerit.

Käsittelyn aikana Otto Suhonen (kesk.) esitti Mirja-Liisa Tofferin (kesk.) kannattamana asian palauttamista valmisteluun seuraavin perustein:

Aloitteen tarkoituksena on ollut, että kunnan tulisi luoda konkreettisia kriteerejä ruoka-ainehankintojen kilpailutuksiin. Aloitevastauksessa on kuitenkin kuvattu lähinnä kunnan ruokahankintojen nykytilaa eikä ole otettu tällaisiin kriteereihin kantaa. Aloitteen tarkoituksena on ollut tiukentaa hankintojen kriteereitä vallitsevien säädösten minimiä vastuullisemmalle tasolle. Kunnalla on suurena hankkijana mahdollisuus osaltaan ohjata ruoka-alaa vastuullisempaan suuntaan omilla hankinnoillaan. Lisäksi aloitteen laatijoihin ei ole oltu yhteydessä sen valmisteluvaiheessa vallitsevan käytännön mukaisesti.

Kunnanhallitus oli yksimielinen palautusesityksestä.

Vastaus valtuustoaloitteeseen eläinperäisten tuotteiden kulutuksen puolittamiseksi

Vihreä valtuustoryhmä jätti valtuustoaloitteen eläinperäisten tuotteiden kulutuksen puolittamiseksi vuoteen 2030 mennessä siten, että tavoitteen toteutumista myös seurataan. Valtuustoaloitteessa esitetään, että kunta lähtee mukaan Puolet parempaa -kampanjaan. Kunnanhallitus käsitteli vastausta valtuustoaloitteeseen 3.11.2025 ja päätti esittää valtuustolle, että se hyväksyisi annetun vastauksen.

Liikelaitosten johtokunnan vastauksessa tuodaan esille muun muassa se, että Nurmijärven kunnan ruokapalveluissa noudatetaan voimassa olevia suomalaisia ravitsemussuosituksia, jotka ohjaavat päiväkotien ja koulujen ruokalista- ja ateriasuunnittelua. Uusimmat kansalliset ravitsemussuositukset julkaistiin marraskuussa 2024, ja niiden pohjalta laaditaan päivitetyt koulu- ja päiväkotiruokasuositukset. Kansallisissa suosituksissa korostetaan kasvipainotteisen ja monipuolisen ruokavalion merkitystä, kuten kasvisten, marjojen, hedelmien, täysjyväviljatuotteiden ja kasviproteiinien lisäämistä. Samalla suositellaan kohtuullista käyttöä rasvattomille tai vähärasvaisille maitotuotteille ja rajoitetumpaa lihankulutusta.

Aleksia-liikelaitoksen ruokalistoja ja reseptiikkaa on jo alettu muokata uusien suositusten mukaisesti. Punaisen lihan määrää on vähennetty, ja kehitetty jo reseptejä, joissa osa lihasta korvataan kasviproteiinilla. Kalan käyttöä pyritään lisäämään, mutta sen hintakehitys ja ammattikeittiöihin soveltuvien tuotteiden saatavuus ovat haasteita.

Aleksian tavoitteena on panostaa kasvisruoan laatuun, makuun ja ulkonäköön ja ottaa asiakkaat mukaan tähän prosessiin.

Sami Virtanen (vihr.) teki Tarleena Takalo-Eskolan (kok.) kannattamana seuraavan muutosesityksen:

Vastauksen toiseksi viimeisen kappaleen toiseksi viimeisestä virkkeestä ”On järkevämpi ratkaisu” muutetaan kuulumaan ”Tavoitteena on”.

Kunnanhallitus on yksimielinen muutosesityksestä.

Pohjaesitykseen voi tutustua tarkemmin kunnan verkkosivuilla.

Lausunto Uudenmaan maakuntaohjelmasta ja ympäristöselostuksesta

Kunnanhallitus päätti 3.11. antaa lausunnon Uudenmaan maakuntaohjelmasta ja ympäristöselostuksesta. Nurmijärven kunta pitää Uudenmaan maakuntaohjelmaa rakenteellisesti selkeänä ja strategisesti johdonmukaisena asiakirjana, joka tunnistaa Uudenmaan erityispiirteet ja tarpeet suhteessa koko maan kehitykseen.

Käsittelyn aikana Sami Virtanen (vihr.) esitti Tarleena Takalo-Eskolan (kok.), Juhani Vuorisalon (kok.) ja OttoSuhosen (kesk.) kannattamana lausuntoon seuraavaa lisäystä: ”Uudenmaan hiilinieluista merkittävä osa sijaitsee kehyskunnissa, ja siksi ohjelman toimenpiteiden ja rahoituksen kohdentamisessa tulee tunnistaa niiden avainasema hiilinielujen vahvistamisessa ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa.”
Kunnanhallitus oli lisäyksestä yksimielinen.

Pohjaesitykseen Nurmijärven kunnan lausunnosta voi kokonaisuudessaan tutustua kunnan verkkosivuilla.

Kehitys- ja keskusteluasiat ja ilmoitusasiat

Kunnanhallitus keskusteli kokouksessaan 3.11. lisäksi oppilaaksioton periaatteista, kuntastrategian jalkauttamisesta ja Märkiön leirikeskuksen tilanteesta.