Ajankohtaista

Kunnanhallitus käsitteli 19.10.2026 kunnanjohtajan talousarvioesitystä ja esittää valtuustolle talousarvion hyväksymistä. Hallitus ei esitä valtuustolle korotusta veroprosentteihin. Kunta antoi lausunnon Keusoten palvelujen verkoston kehittämisestä. Hallitus antoi myös lausunnon Vantaan ja Keravan ja Keski-Uudenmaan hyvinvointialueiden pelastustoimien palvelutasopäätösluonnoksesta. Hallitus hyväksyi Keski-Uudenmaan Työterveyshuolto Oy:n osakkeiden myynnin. Kokouksen esityslistaan voi tutustua kunnan verkkosivuilla.

Kunnanhallitus käsitteli talousarviota ensi vuodelle ja taloussuunnitelmia vuosille 2028–2029. Käsittelylle oli varattu kaksi päivää, mutta hallitus sai asian käsiteltyä päivässä.

”Ensi vuonna kunta investoi erityisesti päiväkotien ja koulujen rakentamiseen ja korjaamiseen sekä liikunnan, hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden edistämiseen. Kunnanhallitus oli lähes täysin yksimielinen talousarvioesityksestä, ja käsittely eteni hyvässä yhteisymmärryksessä. Seuraavaksi asia etenee valtuuston päätettäväksi”, kunnanhallituksen puheenjohtaja Arto Hägg (kok.) sanoo.

Kunnanhallitus käsitteli Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen palvelujen verkoston kehittämistä ja antoi kunnan lausunnon Keusoten luonnoksesta.

”Keusote on edistämässä palvelujen verkoston kehittämistä ilman, että esityksessä huomioidaan väestöennusteita tai nettovaikutuksia. Hyvinvointialue on tuonut esille, ettei se päätä joukkoliikenteestä. Haluan kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että myöskään kunta ei HSL:ään liittymisen myötä päätä itsenäisesti joukkoliikenteen reitistöstä tai vuoroista”, Hägg sanoo ja lisää:

”Lisäksi luonnoksessa esitetään, että aluevaltuusto luovuttaisi huomattavaa valtaa palveluverkkoon liittyen viranhaltijalle. Suunnitelmassa tulee täsmentää, missä toimielimessä olennaiset palveluverkkoratkaisut jatkossa päätetään ja mitkä ratkaisut voivat kuulua viranhaltijalle hyvinvointialueen hallintosäännön nojalla.”

Kunnanhallitus antoi lausunnon myös Vantaan ja Keravan ja Keski-Uudenmaan hyvinvointialueiden pelastustoimien palvelutasopäätösluonnoksesta.

”Kunta suhtautuu myönteisesti Kivistön uuden paloaseman rakentamiseen. On hyvä, että Klaukkalan kasvun mukanaan tuomat tarpeet tiedostetaan pelastustoiminnan toimintavarmuuden parantamiseksi”, Hägg sanoo.

Talousarvio 2027 etenee valtuuston päätettäväksi

Talousarviossa päätetään, miten kunta resursoi kuntastrategian ja lainsäädännön mukaisen toiminnan vuodelle 2027 ja suunnitelmavuosille 2028–2029. Hallitus käsitteli 19.10.2026 kunnanjohtajan talousarvioesitystä.

Kunnan talouden arvioidaan olevan 9,4 miljoonaa euroa alijäämäinen. Taloussuunnitelma on kuntalain edellyttämällä tavalla tasapainossa, mutta mittava investointiohjelma kasvattaa kunnan lainakantaa suunnitelmakaudella.

Kunnan toimintamenot kasvavat 2,1 prosenttia ja toimintakate heikkenee 4,3 prosenttia talousarviovuonna 2027. Kunnan toimintamenot ovat nousemassa 206 miljoonaan euroon. Kasvua selittävät henkilöstökulut, TE-palveluiden kustannukset, väistötilat sekä varhaiskasvatuksen palvelusetelien indeksikorotus. Kunnan taloutta haastaa myös se, että valtionosuudet ovat 3,5 miljoonaa euroa pienemmät kuin kevään talousarviokehyksessä ennakoitiin. Yhteensä valtionosuuksia kertyy kunnalle 31,1 miljoonaa euroa.

Lainakanta nousee

Kunnan lainakannan arvioidaan kasvavan ensi vuonna 23,5 miljoonaa euroa ja asettuvan 227 miljoonaan euroon. Vuoteen 2029 mennessä kunnan lainakanta on asettumassa yli 251 miljoonaan euroon. Tulorahoitus riittää kattamaan vain noin 44 prosenttia investoinneista.

Merkittävin syy kunnan velkaantumiseen on se, että toiminnan ja investointien rahavirta on negatiivinen. Vuonna 2027 nettoinvestoinnit ovat 40,7 miljoonaa euroa, mutta investointeihin käytettävissä oleva toiminnan rahavirta on vain 17,1 miljoonaa euroa.

Investointeja kuntalaisten hyvinvointiin

Vuonna 2027 investointien yhteenlaskettu kokonaismäärä on 43,3 miljoonaa euroa. Vuosina 2027–2031 kunta on tämän hetken investointiohjelman mukaan investoimassa yhteensä yli 209 miljoonaa euroa.

Merkittävimpiä taloinvestointeja ovat Urheilupuiston koulu (2027–2028), Viirinlaakson päiväkoti-koulu (2028–2030), Klaukkalan koulu (2029–2031) ja Nurmijärven yhteiskoulu ja lukio (2029–2031).

Kunnallistekniikan puolella merkittävimpiä investointeja ovat palveluverkkokohteet Viirinlaaksoon (2027–2028) ja Krannilaan (2028), Helsingintien varren kortteli 2001 (2028–2029), Ilvesvuori pohjoisen ja itäisen työpaikka-alueet (2027-) ja asuinalueet.

Nurmijärven Veden merkittävimpiä investointeja ovat Kirkonkylä-Klaukkalan välinen vesihuoltohanke, Kirkonkylän jätevedenpuhdistamo (2027–2029) ja verkoston saneerauskohteet.

Käsittely kunnanhallituksessa

Virpi Räty (kok.) teki kokouksen aikana Tarleena Takalo-Eskolan (kok.), Tuuli Sandelinin (sd.) ja Juhani Vuorisalon (kans.) kannattamana muutosesityksen, että Nurmijärven kuntaan ympäristötoimialalle palkataan yksi uusi kaavoittaja, jonka tehtävänä on ensisijaisesti edistää taajamien täydennysrakentamiseen liittyvien kaavahankkeiden valmistelua. Kaavahankkeiden edistämiselle asetetaan vuosittaiset mitattavat tavoitteet, joiden toteutumista seurataan ja arvioidaan. Saavutettujen tulosten perusteella arvioidaan tehtävän jatkotarvetta määräaikaisuuden päättyessä. Tehtävän vuosittaiset henkilöstökustannukset ovat noin 70 000 euroa, joista 35 000 euroa katetaan toimialan sisäisillä määrärahojen kohdennuksilla ja toiminnan tehostamisella. Räty esitti 35 000 euron vuotuista lisämäärärahaa vuosille 2027–2029.

Kunnanhallitus ei ollut yksimielinen muutosesityksestä. Kunnanhallitus äänesti asiasta (5 jaa, 5 ei, 1 poissa) ja äänestuloksen ollessa tasan, hallitus päätti puheenjohtajan äänellä hyväksyä Rädyn muutosesityksen. Muutos katetaan kunnan kassavaroista vuosina 2027–2029.

Riikka Raekannas (kesk.) poistui kokoushuoneesta, kun kunnanhallitus käsitteli Onnenkimpale ry:n allastoimintojen avustusmäärärahoja.

Juhani Vuorisalo (kok.), Erno Kontio ja Saana Ruotsala poistuivat kokoushuoneesta, kun kunnanhallitus käsitteli talousarviossa tytäryhteisöjen osuutta.

Valtuusto käsittelee talousarviota marraskuussa

Kunnanvaltuusto käsittelee talousarviota 11.11.2026. Kokousta voi seurata suorana lähetyksenä 11.11. klo 13 alkaen.

Kunnan veroprosentteihin ei esitetä muutoksia

Kunnanhallitus käsitteli 19.10.2026 kunnan veroprosentteja vuodelle 2027. Kunnanhallitus päätti esittää valtuustolle, ettei se tekisi muutoksia kunnan veroprosentteihin.

Hallitus esittää valtuustolle, että se vahvistaisi vuoden 2027 tuloveroprosentiksi 7,90 %.

Hallitus esittää valtuustolle, että se vahvistaisi kunnan vuoden 2027 kiinteistöveroprosenteiksi:

– yleinen kiinteistöveroprosentti 1,18 %

– maapohjan kiinteistöveroprosentti 1,30 %

– vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti 0,48 %

– yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöveroprosentti 0,00 %

– muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 1,18 %

– rakentamattomien rakennuspaikkojen kiinteistöveroprosentti 6,00 %

– voimalaitosten kiinteistöveroprosentti 3,10 %

Asiaan voi tutustua tarkemmin kunnan verkkosivuilla: Kunnanhallitus Esityslista 19.10.2026/Asianro 139 | Dynasty tietopalvelu : Nurmij�rven kunta

Kunnan lausunto Keusoten palvelujen verkoston kehittämisestä

Keski-Uudenmaan hyvinvointialue valmistelee palveluverkkonsa uudistamista osana tuottavuus- ja taloudellisuusohjelmaa. Palveluverkossa määritellään, missä toimipisteissä Keusotella on alueellaan toimintaa. Keusote on pyytänyt Nurmijärven kunnalta lausuntoa luonnoksesta ”Palvelujen verkoston kehittäminen osana tuottavuus- ja taloudellisuusohjelma”. Nurmijärven kunnanhallitus käsitteli asiaa ja antoi kunnan lausunnon 19.10.2026. 

Lausunnossa kunta korostaa, että palveluverkkoratkaisut tulisi valmistella avoimesti, niiden vaikutukset arvioida kattavasti ja kuntien erilaiset tarpeet sekä väestökehitys huomioida tasapuolisesti päätöksenteossa. Kasvavan ja väestöltään merkittävän kunnan palveluiden saavutettavuutta ei tule heikentää ratkaisuilla, jotka perustuvat ensisijaisesti yksittäisten toimitilojen tai lyhyen aikavälin kustannusten tarkasteluun.

Toteuttamiskelpoisuus ja nettovaikutukset epäselviä

Keusoten luonnoksessa tavoitellaan vuosina 2027–2031 huomattavaa tilankäytön tehostamista ja useista nykyisistä kohteista luopumista. Samalla suunnitelmassa todetaan, että toimitilakohtaisia luopumissuunnitelmia ei ole vielä laadittu kaikkien kohteiden osalta.

Nykyisellään säästötavoitteiden toteuttamiskelpoisuus tai nettovaikutukset eivät käy ilmi esityksestä.

Kunnan näkemyksen mukaan säästötavoitteiden toteuttamiskelpoisuus ja nettovaikutukset tulee osoittaa kohdekohtaisesti ennen sitovia ratkaisuja. Uudis- ja korvaavien tilojen kustannukset, muutostyöt, väistötilat, palvelujen siirtämisestä aiheutuvat toimintakulut sekä mahdolliset päällekkäiset kustannukset on sisällytettävä arvioon.

Esitys ei huomioi väestöennusteita tai tulevaisuuden palvelutarpeita

Nurmijärven kunta suhtautuu kriittisesti ratkaisuun, jossa lähitulevaisuudessa yli 50 000 asukkaan kasvavan kunnan palvelut keskitettäisiin pitkällä aikavälillä käytännössä yhteen toimipisteeseen ilman riittävää lähipalveluverkkoa. Kunta pitää parhaana mallia, jossa Nurmijärven alueella säilyy kaksi vahvaa palvelupistettä ja niitä täydentävät tarkoituksenmukaiset lähi-, liikkuvat ja digitaaliset palvelut.

Nurmijärvi on kasvava kunta, jonka väestörakenne on lapsivaltainen ja jossa syntyvyys on Keski-Uudenmaan korkeimpia. Samanaikaisesti ikääntyneiden määrä kasvaa voimakkaasti kaikissa kunnan päätaajamissa. Nurmijärven kunnan väestölaskelmien mukaan yli 64-vuotiaiden määrän arvioidaan kasvavan noin 2600 henkilöllä ja lasten ja nuorten kokonaismäärän arvioidaan pysyvän ennallaan vuosina 2025–2036.

Vuonna 2036 Nurmijärven asukasluvun ennakoidaan olevan 49 100. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Nurmijärvi olisi asukasluvultaan Keski-Uusimaan toiseksi suurin kunta.

Kunta korostaa, että palveluverkon kehittämisessä tulee huomioida kunnan taajamarakenne, väestön luontaiset liikkumissuunnat, väestönkasvu sekä alueelliset erityispiirteet. Näistä syistä toimivien ja saavutettavien palvelujen turvaamisen kunnan päätaajamissa tulisi olla palveluverkkosuunnittelun keskeinen lähtökohta.

Keusoten tuottavuus- ja taloudellisuusohjelma ei riittävällä tavalla huomioi väestöennusteita ja tulevaisuuden palvelutarpeita. Sen tulisi ottaa huomioon Nurmijärven kasvu, väestön sijoittuminen, tosiasialliset liikenneväylät sekä pitkän aikavälin palvelutarpeet.

Palveluverkon tulee olla vaiheittain toteutettava ja riittävän joustava, jotta sitä voidaan mukauttaa väestökehityksen ja palvelutarpeen perusteella ilman, että toimiva nykyinen kapasiteetti poistetaan ennen korvaavien ratkaisujen valmistumista.

Asukkaille tulisi varata riittävät osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet

Kunta pitää tärkeänä, että palveluverkkosuunnitelman jatkovalmistelussa vuoropuhelua kuntien, asukkaiden ja muiden keskeisten sidosryhmien kanssa jatketaan.

Palveluverkkoa koskevat olennaiset muutokset on valmisteltava siten, että päätöksentekijöillä olisi käytettävissään riittävä ja ajantasainen vaikutusten arviointi.

Asukkaille, palvelujen käyttäjille, henkilöstölle, kunnille ja muille keskeisille sidosryhmille tulisi varata asian laatuun nähden riittävät osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet ennen päätöksentekoa.

Nurmijärvellä tulisi olla vähintään kaksi palvelukeskittymää

Kunta suhtautuu kriittisesti ratkaisuun, jossa kasvavan kunnan palvelut keskitettäisiin pitkällä aikavälillä käytännössä yhteen toimipisteeseen ilman riittävää lähipalveluverkkoa.

Kunnan mukaan Klaukkalan sote-yksikön toiminnasta ei tule luopua ennen kuin Nurmijärvellä on uuden sote-keskuksen tilat käytettävissä. Kunta näkee riskinä, että jos Klaukkala kunnan suurimpana taajamana jää ilman toimipistettä, niin merkittävä osa nurmijärveläisistä palvelujen käyttäjistä suuntautuu todennäköisimmin Vantaa-Keravan hyvinvointialueen palvelujen käyttäjiksi.

Nurmijärven uuden sote-keskuksen hankeselvityksessä tulee tarkastella tasapuolisesti sekä uudisrakentamista että olemassa olevien kiinteistöjen hyödyntämistä ja kehittämistä.

Viranhaltijoille siirretään tarpeettomasti päätösvaltaa

Keusoten luonnoksen mukaan päätökset yksittäisten kiinteistöjen toiminnan kehittämisestä, toimintojen siirtämisestä sekä vuokrasopimusten päättämisestä tai muuttamisesta tehtäisiin seuraavassa vaiheessa viranhaltijavalmisteluna. Säästötoimia voitaisiin toteuttaa asiakirjassa esitettyä nopeammin tai laajemmin taikka eri kohteisiin kohdistuen.

Kirjaukset ovat liian avoimia. Suunnitelmassa tulee täsmentää, missä toimielimessä olennaiset palveluverkkoratkaisut päätetään ja mitkä ratkaisut voivat kuulua viranhaltijalle hyvinvointialueen hallintosäännön nojalla. Yksittäistä kiinteistöä koskeva ratkaisu voi tosiasiallisesti merkitä palvelun lakkauttamista tai olennaista siirtämistä, jolloin asiaa ei tule käsitellä pelkkänä toimitila- tai sopimusratkaisuna. Viranhaltijapäätöksillä ei voida myöskään muuttaa palveluverkon poliittisesti hyväksyttyjä keskeisiä linjauksia.

Esittelijä muutti esitystään ja lisäsi kohtaan Visio palvelujen verkostosta 2035 toisen kappaleen ensimmäisen lauseen jälkeen lauseen: ”Kunnalla ei ole HSL-jäsenyyden voimaantultua myöskään mahdollista päättää itsenäisesti joukkoliikenteen reitistöstä ja vuoroista.”

Riikka Raekannas (kesk.), Henriina Rantala (kok.) ja Leni Niinimäki (vihr.) poistuivat kokouksesta asian käsittelyn ajaksi.

Tutustu asiaan kunnan verkkosivuilla: Kunnanhallitus Esityslista 19.10.2026/Asianro 141 | Dynasty tietopalvelu : Nurmij�rven kunta

Kunnan lausunto Vantaan ja Keravan ja Keski-Uudenmaan hyvinvointialueiden pelastustoimien palvelutasopäätösluonnoksesta

Keski-Uudenmaan pelastuslaitos on pyytänyt toiminta-alueensa kunnilta lausuntoa Vantaan ja Keravan sekä Keski-Uudenmaan hyvinvointialueiden pelastustoimen julkisesta palvelutasopäätösluonnoksesta vuosille 2027–2030. Kunnanhallitus hyväksyi 19.10.2026 lausunnon pelastustoimen palvelutasopäätösluonnoksesta 2027–2030.

Palvelutasopäätös määrittää pelastustoimen palvelut ja niiden kohdentamisen kyseisellä ajanjaksolla.Päätös kattaa onnettomuuksien ehkäisyn, pelastustoiminnan sekä pelastustoimen viranomaisten vastuulla olevan väestönsuojeluun varautumisen palvelut.

Lausunnossaan kunta pitää myönteisenä, että onnettomuuksien ehkäisyä ja valvontaa esitetään vahvistettavaksi. Erityisesti turvallisuusviestintään, -koulutukseen ja -kasvatukseen sekä valvontaan, ohjaukseen ja neuvontaan suunnitellut lisäresurssit tukisivat kuntalaisten arjen turvallisuutta.

Lausunnossa korostetaan pelastustoimen riittävää toimintavalmiutta Nurmijärven asuinrakentamisen ja yritystoiminnan kehittyessä. Kunta pitää tärkeänä, että vasteaikatavoitteiden lisäksi huolehditaan riittävistä henkilöresursseista, osaamisesta ja kalustosta. Sopimuspalokuntien toiminta on vasteen näkökulmasta kriittistä, ja kunta pitää tärkeänä niiden jäsenmäärän kasvattamista sekä toimintaedellytysten turvaamista.

Kunta suhtautuu myönteisesti myös kuntien ja pelastustoimen yhteistyön vahvistamiseen väestönsuojelussa ja varautumisessa sekä säännölliseen harjoitteluun.

Hallituksen käsittelyn esittelijä muutti pohjaesitystään ja lause: ”Toimintavarmuuden parantaminen Nurmijärven tuntumassa Vantaan Kivistössä vuonna 2030 nähdään hyvänä asiana” korvattiin lauseella:

”Toimintavarmuuden parantaminen Vantaan Kivistön uuden paloaseman rakentamisella vuonna 2029 nähdään välttämättömänä myös Nurmijärven Klaukkalan jatkuvan ja voimakkaan kasvun vuoksi.”

Pohjaesitykseen kirjattiin huomio, että yhteenvetotaulukossa ”Vuodet 2027–2030” Kivistön aseman kohdalla on vuosiluku 2030, joka poikkeaa asiakirjassa muualla kirjatusta vuosiluvusta 2029.

Juhani Vuorisalo, Henriina Rantala, Riikka Raekannas ja Leni Niinimäki poistuivat kokouksesta asian käsittelyn ajaksi.

Tutustu asiaan kunnan verkkosivuilla: Kunnanhallitus Esityslista 19.10.2026/Asianro 136 | Dynasty tietopalvelu : Nurmij�rven kunta

Hallitus hyväksyi Keski-Uudenmaan Työterveyshuolto Oy:n osakkeiden myynnin

Keski-Uudenmaan Työterveys Oy on työterveyspalveluja tuottava omistaja-asiakkaidensa sidosyksikkö. Yhtiön omistajina on yhdeksän kuntaa ja hyvinvointialue. Useiden omistajien omistusosuus on alle 10 prosenttia.

Hankintalakia koskevan uudistuksen mukaan hankintayksikön vähimmäisomistusvaatimus sidosyksiköstä on 10 prosenttia. Yhtiö ei voi siten tulevaisuudessa toimia kaikkien omistajien sidosyksikkönä nykyrakenteella. Selvityksen perusteella yhtiön omistajat tekivät yksimielisesti keväällä 2026 periaatepäätökset yhtiön osakkeiden myynnistä ja työterveyspalvelujen kilpailutuksesta. Nurmijärven kunnanhallitus teki asiasta periaatepäätöksen kokouksessaan 23.3.2026.

Nurmijärven kunta omistaa 55 osaketta Keski-Uudenmaan Työterveys Oy:ssä, mikä vastaa 16,8 % osuutta yhtiön osakekannasta. Osana järjestelyä Uudenmaan Työterveys Oy sulautuu Keski-Uudenmaan Työterveys Oy:n hyväksytyn sulautumissuunnitelman mukaisesti. Osakekaupan hankintamenettelyyn saatiin neljä osallistumishakemusta ja neljä tarjousta. Tarjousvertailun tuloksena parhaan tarjouksen teki Pihlajalinna Oyj, joka on sitoutunut ostamaan osakkeet perustuen liiketoimintojen yhteenlaskettuun velattomaan arvoon 19 500 000 euroa. Nurmijärven kunnan osuudeksi edellä mainitusta velattomasta kauppahinnasta arvioidaan noin 2,7 milj. euroa perustuen Nurmijärven kunnan osakeannin ja sulautumisen jälkeiseen omistusosuuteen yhtiössä. Lopullinen, osakekohtaisesti täsmäytetty kauppahinta määräytyy kauppakirjaluonnoksessa sovitun kauppahinnan määräytymismekanismin mukaisesti.

Kunnanhallitus päätti 19.10. esittää valtuustolle, että valtuusto päättää hyväksyä Nurmijärven kunnan omistamien osakkeiden myynnin kauppakirjaluonnoksen mukaisesti. Hallitus esittää, että valtuusto nimeää kunnanjohtaja Outi Mäkelän edustajakseen osakkeenomistajien päätöksentekoon ja valtuuttaa hänet äänestämään tai antamaan suostumuksensa koko osakekannan myynnin hyväksymiselle osakassopimuksen mukaisesti. Hallitus esittää, että valtuusto valtuuttaa kunnanjohtaja Outi Mäkelän allekirjoittamaan Nurmijärven kunnan puolesta kauppakirjaluonnoksen sekä tekemään siihen ja sen liitteisiin täytäntöönpanon edellyttämiä teknisiä ja vähäisiä muutoksia, jotka eivät muuta kaupan keskeisiä ehtoja tai osapuolten asemaa.

Hallintojohtaja Katja Vuorinen poistui kokoushuoneesta asian käsittelyn ajaksi.

Asiaan voi tutustua tarkemmin kunnan verkkosivuilla: Kunnanhallitus Esityslista 19.10.2026/Asianro 140 | Dynasty tietopalvelu : Nurmij�rven kunta

Ilmoitusasiat

Kunnanhallitus kuuli ilmoitusasioissa teknisen johtajan antaman lausunnon liittyen kunnan lausuntoon Vaasan hallinto-oikeudelle valitukseen Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan päätöksestä 9.6.2026 §73 koskien Impivaaran ampumaratayhdistys ry:n ampumaradan ympäristölupaa.

Lisäksi hallitus kuuli teknisen johtajan lausunnon Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle liittyen Nurmijärven Moottorikerho Ry:n maastoliikennelain (1710/1995) 30 §:n mukaiseen lupaan kilpailuihin ja harjoituksiin.

Kunnanhallitus sai ilmoitusasioissa tiedon Keudan vuoden 2027 talousarviosta ja taloussuunnitelmasta vuosille 2028–2029.

Kehitys- ja keskusteluasiat

Kunnanhallitus nimesi Nurmijärven kunnan edustajat itsenäisyyspäivän seppelpartioihin 6.12.2026. Kirkonkylään edustajaksi nimettiin Tarleena Takalo-Eskola (kok.) ja Rajamäkeen edustajaksi nimettiin Hannu Lakee (peruss.).

Lisäksi hallitus käsitteli hallinto- ja sihteeripalvelujen tarkastelua.

Kunnanhallituksen päätökset 19.10.2026

Nurmijärven kunnan lausunto Vantaan ja Keravan ja Keski-Uudenmaan hyvinvointialueiden pelastustoimen palvelutasopäätösluonnoksesta 2027-2030, esittelijä muutti pohjaesitystä, joka hyväksyttiin yksimielisesti
Lausunto Helsingin hallinto-oikeudelle tietopyynnöstä tehtyyn valitukseen, pohjaesityksen mukaan
Nurmijärven kunnan talousarvio 2027 ja taloussuunnitelma 2027-2029, hallitus hyväksyi pienin muutoksin
Kunnan tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien vahvistaminen vuodelle 2027, pohjaesityksen mukaan
Keski-Uudenmaan Työterveyshuolto Oy:n osakkeiden myynnin hyväksyminen, pohjaesityksen mukaan
Nurmijärven kunnan lausunto Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen luonnoksesta ”Palvelujen verkoston kehittäminen osana tuottavuus- ja taloudellisuusohjelmaa”, esittelijä muutti pohjaesitystä, joka hyväksyttiin yksimielisesti
Kehitys- ja keskusteluasiat

Lisätiedot medialle:
Arto Hägg, kunnanhallituksen puheenjohtaja, +358 442 598 797, arto.hagg@kolumbus.fi