Aleksis Kivi haettiin Lapinlahden sairaalasta Tuusulaan Syvälahden torppaan maaliskuussa 1872. Kivi asui räätäliveljensä Albertin perheessä kymmenen kuukautta ja kuoli siellä vuoden viimeisenä päivänä 1872.
Fredrik Cygnaeus kirjoitti Kivelle muistosanat, jotka julkaistiin Morgonbladetissa 2.1.1873. Lehti on kokonaisuudessaan luettavissa Kansalliskirjaston digitoiduissa aineistoissa: digi.kansalliskirjasto.fi
Professori ja kulttuurintutkija Eliel Aspelin-Haapkylä kävi Aleksis Kiven tutun, taidehistorioitsija Emil Nervanderin kanssa Tuusulassa Kiven asuessa veljensä luona. Aspelin-Haapkylä kirjoitti vierailusta tekstin ”Aleksis Kiven viimeisestä ajasta ja kuolemasta”. Teksti on julkaistu Aika-lehdessä 1.2.1907.
Lehti on kokonaisuudessaan luettavissa Kansalliskirjaston digitoiduissa aineistoissa: digi.kansalliskirjasto.fi.
Emil Nervander ja Eliel Aspelin-Haapkylä kirjoittivat Kivestä myös muistokirjoitukset pian hänen kuolemansa jälkeen. Nervander Huvudstadtbladetiin ja Aspelin-Haapkylä Uuteen Suomettareen. Molemmat kirjoitukset julkaistiin 3.1.1873.
Aleksis Kivi haudattiin Tuusulan vanhalle hautausmaalle. Tilaisuudessa laulettiin Paavo Cajanderilta tilattu runo ”Vaipuos vaivu”. Juhlapuhe tilattiin J.V. Calamniukselta. Albert Forssell piirsi Kivestä muotokuvan.
Tuusulan hautausmaalle pystytettiin muistomerkki Aleksis Kivelle vuonna 1877.
F. Perander kirjoitti muistomerkin paljastustilaisuuteen puheen, joka on julkaistu lehdessä Kaikuja Hämeestä: Hämäläis-osakunnan albumi no 3, 1878. Lehti on kokonaisuudessaan luettavissa Kansalliskirjaston digitoiduissa aineistoissa: digi.kansalliskirjasto.fi.
Kiven kuolinmökki on Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan omistuksessa. Mökkiä pitää avoinna Tuusulan museo.
