Aleksis Kiven jalanjäljillä

Raala

Kirkonkylästä voi valita useita reittejä. Pisin niistä suuntautuu ensin Nukarille, missä tutustumiskohteina ovat Jukolan poikienkin tuntema ”Nukarin tammi” eli pato ja koulumuseo.

Nukarilta pyöräillään takaisin Raalaan, joka liittyy Stenvallien henkilöhistoriaan monin sitein. ”Viertolan kartanon” esikuvana Raala on kirjallisuushistoriamme merkkipaikka. Raalan miljöö lienee ollut Kiven mielessä myös näytelmässä Karkurit, jossa kuvataan kahta kartanoa: ”Koivikossa Sä näet Viitalan”, ”Ja kuusistossa tuolla Kuusela”. Itse Viitala ja Kuusela puolestaan esiintyvät talon niminä Vuolteenmäen – Viitastenkulman välimailla samoin kuin Karkureissa mainittu paikannimi Lautamaja.

Raalan isäntiä olivat tämän vuosisadan puolelle asti Adlercreutzit. Kartano kuului heille parisataa vuotta. Nykyinen päärakennus on vuodelta 1848. Kartano on vuodesta 1909 ollut Palhon suvun hallussa. Kiven aikainen Raalan herra oli Engelbert Sten Svante Gustaf Adlercreutz (1829 – 1881). Raalan pehtorin C. G. Lindforsin pojat Svante Gustaf ja Bernt Vilhelm olivat Aleksiksen tovereita Helsingin yläalkeiskoulussa. Toverukset tapasivat toisiaan myös kesäisin Raalassa. Aleksiksen isä ja veljet Emanuel ja Alpertti räätälöivät viikkokausia Raalassa. Juhani meni naimisiin pehtorin tyttären kanssa, Emanuel nai kartanon sisäkön. Kaksoishäät pidettiin syyskuussa 1855 Raalassa. Emanuel asettui loppuiäkseen Raalaan, samoin kuin hänen poikansa Arvid. Aleksis puolestaan eleli Adlercreutzien lähiympäristössä Siuntiossa.

Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen Hiidenkiveksi nimetyn hiidenkiven nähtävyys-liikennemerkin paljastustilaisuus Nummenniityssä Vanhan Hämeenlinnantien varressa, 29.4.1972. Kuva: Nurmijärven museo/ Matti Rintalan kuvakokoelmat

Raalassa oli vielä 1900-luvun alussa komea härkäkarja. Kartanon härkähaka on ollut ilmeisen laaja ulottuen kilometrin verran Raalasta Myllymaalle vievän tien varteen. ”Hiidenkivi”, jollaisena on pidetty esim. entisen kolmostien varrella Nukarin tienhaarassa olevaa matalaa kiveä, voisi olla, jos niin haluaa kuvitella, aivan Raalan kartanon kupeessa oleva jättiläiskivi, joka tarjosi Jukolan veljeksille pelastuksen. ”Mutta kaikui taasen Aapon huulilta surkeasti kiljuva huuto: ‘Hiidenkivelle, Hiidenkivelle.’ Ja tarkoitti hän erästä kiveä, valtaisen suurta, joka seisoi kolkossa korvessa. (––) Ja tämä kivi, miesten turvapaikka, oli melkein neliskulmainen, syllän korkea kallionkappale, ja seisoi korvessa noin kolme sataa askelta ahon reunalta.”

Seitsemässä veljeksessä Juhani laulaa niin että ”hongisto remuaa”:

”Mitä minä huolin, veitikka nuori,
Jolla on rinta kuin tunturivuori?”

Tunturivuori, Nurmijärven korkeimpia paikkoja, sijaitsee Raalasta pohjoiseen Vantaanjoen rannalla.

Löysitkö sivulta etsimäsi tiedon?