Aleksis Kiven jalanjäljillä

Palojoki

Palojoen kylästä ja sitä ympäröiviltä kallioharjanteilta näkee parhaiten Kiven perusmaiseman. Se on Kivelle kuin Seitsemän veljeksen Eerolle ”kotomaamme koko kuva, sen ystävälliset äidinkasvot”: Palojoki vainioineen, vanhoine asuinpaikkoineen, niittuineen, jokineen – Vantaa ja Palojoki – kallioineen ja metsineen. Tätä maisemaa kuvaa Kiven ”Suomenmaa”: ”Maa kunnasten ja laaksojen” avautuu Palojoen laaksoon, Keinukalliolle eli Kettuniitynmäelle, Vuolteenmäkeen ja Haukkaankalliolle, kun taas ”kultanummen hongat soi” Paloolta Myllymaalle lähtevällä tiellä…

Lue lisää

Ojakkala ja Pukkila

Kiven syntymäpaikalta Palojoelta voi pyöräillä moneen suuntaan. Itäänpäin mennessä, noin viiden kilometrin päässä Nahkelan kauniissa kylässä, on merkitty kivipaadella Kiven äidin kotitalon paikka. Siitä eteenpäin kuljettaessa päästään Tuusulan rantatielle, v. 1872 kuolleen Kiven viimeiselle asuinpaikalle hänen veljensä Albertin mökille, ja Kiven hautapaikalle Tuusulan kirkkomaalle.

Palojoelta länteen, Nurmijärven kirkolle, vie sama vanha tie, kappale Porvoon – Turun tietä. Aluksi tulee Vantaa, jossa sillan kohdalla alajuoksulla on koskipaikka ja sen jälkeen itärannalla pikku niemeke, missä Kivi piti nuoruusvuosinaan lehti- tai havumajaa…

Lue lisää

Kirkonkylä

Kirkolle tultaessa jää oikealle puolelle Kiven ensimmäisen opettajan, koulumestari Malakias Costianderin mökki. Costiander (1815 – 1870) toimi kiertokoulun opettajana Nurmijärvellä. Aleksis Stenvall sai häneltä opetusta ensimmäisen kerran 7-vuotiaana v. 1841 Palojoella.

Hautausmaalla on Kiven vanhempienkin hautapaikka, vaikka tarkkaa sijaintia ei tiedetä. Siellä on viimeinen lepopaikka Costianderilla, Raalan Adlercreutzeilla, kuuluisilla Kiven aikaisilla pappismiehillä (heitä olivat mm. August Tolpo, pastori Mortimer Forstén ja kappalainen Johan Fredrik Bergh, jonka muistokivi on kirkon alapuolella tienvarressa) sekä Kiven vanhimman veljen Juhanin tyttärellä Hanna Stenvallilla (joka toimi postinhoitajana Palojoella) ja Emanuelin pojalla Arvid Stenvallilla (postimestari Raalassa)…

Lue lisää

Raala

Kirkonkylästä voi valita useita reittejä. Pisin niistä suuntautuu ensin Nukarille, missä tutustumiskohteina ovat Jukolan poikienkin tuntema ”Nukarin tammi” eli pato ja koulumuseo.

Nukarilta pyöräillään takaisin Raalaan, joka liittyy Stenvallien henkilöhistoriaan monin sitein. ”Viertolan kartanon” esikuvana Raala on kirjallisuushistoriamme merkkipaikka. Raalan miljöö lienee ollut Kiven mielessä myös näytelmässä Karkurit, jossa kuvataan kahta kartanoa: ”Koivikossa Sä näet Viitalan”, ”Ja kuusistossa tuolla Kuusela”. Itse Viitala ja Kuusela puolestaan esiintyvät talon niminä Vuolteenmäen – Viitastenkulman välimailla samoin kuin Karkureissa mainittu paikannimi Lautamaja…

Lue lisää

Myllykoski

Raalasta Haapakorven kautta vievä tie sivuaa ennen Myllykoskelle tuloa ”Paraatinkallioita”. (Toinen maisemaltaan kaunis vaihtoehto on Hynnänkorven kautta, ohittaen Taaborin lastenleikkien lorusta tunnetun Kakkulamäen, Metsäkylän läpi Palojoelle).

Paraatinkallioita, kuten monta muutakin yhtä hyvällä syyllä, on pidetty Jukolan poikien ”Impivaarana”: ”ja siellä näkyi korkea Impivaara, sen jyrkästi kaltuva viete, pimeät luolat ja partaiset, myrskyjen repimät kuuset, jotka seisoivat vuoren kyljillä.” ”Mäki aleni, ja he tulivat nummelle honkien pylvästöön, jossa kanerva, puolaimen varret ja kuihtuvat ruohonpiiat vaihetellen peittivät kumisevan maan. Tuli hietainen, rakettu tie, joka johdatti Viertolan kartanosta kirkkoon; he astuivat sen poikki, pitäen omaa metsätietänsä, joka kulki pitkin nummen selkää.”…

Lue lisää

Professori Hannes Sihvon opas ”Aleksis Kiven jalanjäljillä – Reittejä ja tutustumiskohteita Nurmijärvellä” julkaistiin vuonna 1997. Kolmas, uudistettu painos julkaistiin vuonna 2014.

Oppaan paperiversion voi ostaa Nurmijärven pääkirjastosta. Reitin kohteista vain muutama on merkitty maastoon, ja yksityisomistuksessa olevia rakennuksia on katsottava kauempaa.

Reittejä ja tutustumiskohteita Nurmijärvellä

Kirjeessään ystävälleen A. R. Svanströmille v. 1863 Aleksis Kivi luonnehtii kotiseutuaan karusti, muuta lämpimästi: ”Kotikyläni nimi on Palojoki, ja se on ensimmäinen kylä, joka Porvoosta Turkuun vievällä tiellä kohtaa sinua, sitten kun olet astunut Nurmijärven alueelle. (- -) Muuten tahdon sinulle edeltäkäsin sanoa, ettei Nurmijärvi enemmän luonnon kuin taiteen puolesta voi tarjota sinulle mitään mielenkiintoista: ei ylänköjä ja laaksoja romanttisissa ryhmityksissä; ja kuitenkin nämä seudut ovat minulle ihanimmat maan päällä: semmoinen lumousvoima on lapsuuden muistoilla. Paljaita ahoja olet näkevä, yksitoikkoisia metsiä ja metsien keskellä jonkin tiheästi rakennetun maalaiskylän.”

Tämä opas johdattelee niille paikoille, jotka liittyvät Aleksis Kiven elämään ja hänen tuotantoonsa Nurmijärvellä. Vaikka Nurmijärven maisemakuva on kokenut sitten Kiven päivien eli viime vuosisadan puolenvälin suuria muutoksia, on tallella kuitenkin runsaasti Kiven aikaisia peruspiirteitä. Edelleen siinä on samaa mitä kansallismaisemiemme kuvaaja I. K. Inha kuvasi v. 1909 teoksessaan Suomen maisemia: ”Maisemat muuttuvat mäkisemmiksi. Tie nousee ja laskee, kulkee poikki syvien jokilaaksojen, leukoilee jylhäin sydänvaarain rinteitä, pujottelee läpi kangasmetsäin, kuusikkonotkojen, koivulehtojen. Korkealta mäeltä vihdoin aukeaa näköala.”

Teksti: Professori Hannes Sihvo
Hannes Sihvo (1942-2003) oli professori, kirjallisuustieteilijä ja historioitsija. Hän oli Kalevalaseuran, Kirjallisuuden tutkijain seuran sekä Aleksis Kiven seuran kunniajäsen. Sihvon teos Elävä Kivi – Aleksis Kivi aikanansa (SKS/2002) sai Laura Jäntin palkinnon ja oli Tieto-Finlandia ehdokkaana vuonna 2002. Sihvo on palkittu myös Suomalaisen tiedeakatemian Kalevala-palkinnolla ja valtion tiedonjulkistamispalkinnolla.

Teksti on päivitetty vuonna 2014 (Nurmijärven kunta).

Löysitkö sivulta etsimäsi tiedon?