Teilinummen tekopohjavesihanke

Näillä sivuilla kerrotaan Teilinummen tekopohjavesihankkeen taustoista ja käynnissä olevista vaiheista.

Hankkeen kuvaus

Nykytilanne

Historia

Miksi tarvitaan tekopohjavettä?

Mitä on tekopohjavesi?

Minkälaisia tutkimuksia Teilinummen alueella tullaan tekemään?

Hankkeen aikataulu

Hankkeen tiedotus

Mitä tähän mennessä on tehty?

Mitä seuraavaksi?

Lisätietoja

 

 

Hankkeen kuvaus

Teilinummen pohjavesialueelle suunnitellaan tekopohjaveden valmistusta. Raakavetenä käytettäisiin Päijänne-tunnelista pumpattavaa Päijänteen vettä. Imeytysalueina tutkitaan kahta vaihtoehtoista aluetta, joista toinen sijaitsee tien 45 länsipuolella ja toinen itäpuolella.

Kuvaa klikkaamalla avautuu suurempi kartta (pdf-tiedosto) 

Teilinummen tekopohjavesilaitos olisi hyvin samantyyppinen kuin alueen kaakkoispuolella oleva Tuusulan Seudun Vesi Oy:n Jäniksenlinnan tekopohjavesilaitos. Myös Jäniksenlinnassa käytetään raakavetenä Päijänteen vettä. Jäniksenlinnan tekopohjavesilaitos on otettu käyttöön vuonna 1979 eli alueella on käyttökokemusta tekopohjaveden valmistuksesta jo 35 vuoden ajalta.

Teilinummen tekopohjavesihanke etenee vaiheittain. Ensimmäinen vaihe sisältää koeimeytystä varten tehtävät tutkimukset, koeimeytysluvan hakemisen ja koeimeytysten suorittamisen. Ensimmäisen vaiheen tulosten perusteella voidaan tehdä johtopäätökset siitä, onko tekopohjaveden valmistus Teilinummen alueella teknisesti mahdollista ja kustannuksiltaan kannattavaa ja kannattaako hankkeelle hakea vesilupaa.
Jos hanketta päätetään koeimeytysten perusteella jatkaa, haetaan seuraavassa vaiheessa lupaa tekopohjaveden valmistuksen aloittamiselle.

Jos tekopohjaveden valmistukseen ryhdytään, laitos on käytössä aikaisintaan 6 - 10 vuoden päästä.

Alkuun

Nykytilanne

Nurmijärven Vedellä on nykyisin Raalan kylässä Teilinummen pohjavedenottamo. Alueelta pumpataan päivittäin n. 500 - 1 000 m3 luonnon pohjavettä Nurmijärven asukkaiden juomavedeksi. Ennen kulutukseen johtamista pohjavesi ilmastetaan ilmastustornissa, jolloin veden pH nousee ja vesi desinfioidaan UV- eli ultraviolettisäteilyn avulla.

Alkuun

Historia

Teilinummen alueella tehtiin ensimmäiset pohjavesitutkimukset vuonna 1976, jolloin tutkittiin luonnon pohjaveden käyttöä. Tutkimustulosten perusteella arvioitiin, että alueelta voidaan ottaa jatkuvasti n. 1 000 m3 luonnon pohjavettä päivässä. 1984 tehtiin ensimmäiset tekopohjavesitutkimukset. Päijänne-tunneli oli valmistunut 1982 ja Nurmijärvi oli liittynyt tunnelin osakkaaksi. Nurmijärven kunnalla on varaus n. 5 700 m3 päivittäiseen vesimäärään ja alueella haluttiin tutkia vesimäärän hyödyntämistä tekopohjavetenä. Vielä tuolloin Nurmijärven kunnan vedentarve ei ollut niin suurta, että hankkeen toteuttamiseen olisi ryhdytty. Vuosien 1998 - 1999 aikana alueelle rakennettiin nykyisin käytössä oleva pohjavedenottamo.

Vuonna 2008 Geologian tutkimuskeskus on tehnyt alueella geofysikaalisia tutkimuksia. Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkentaa pitkittäisharjun rakennetta.

Alkuun

Miksi tarvitaan tekopohjavettä?

Nurmijärvi on kasvava kunta. Nurmijärvellä on vuonna 2009 tehty suunnitelma "Maankäytön kehityskuva 2040". Kehityskuva on yleispiirteinen ja strateginen kuvaus tavoiteltavasta alueiden tulevasta maankäytöstä vuoteen 2040 saakka. Kehityskuvassa määritetty kunnan väestötavoite vuonna 2040 on 60 000 asukasta.

Nurmijärven Vedellä on yhteensä 10 vedenottamoa, joista kahdeksan ottamoa on tuotantokäytössä ja kaksi varavedenottamoina. Nykyisten vedenottamoiden vesi riittää kasvavalle asukasmäärälle n. vuoteen 2030 saakka ja tämän jälkeen vedentuotantoa tulee kasvattaa. Lisävettä voidaan hankkia joko Päijänne-tunnelin vedestä, laajentamalla nykyisten vedenottamoiden käsittelyprosesseja tai etsimällä uusia pohjavesiesiintymiä. Tekopohjaveden etuna on nähty se, että tuotettu vesi vastaa luonnollista pohjavettä ja veden valmistuksessa käytetään joko vähän tai ei ollenkaan kemikaaleja. Lisäksi veden desinfiointitarve on pienempi kuin pintavedellä ja juomavesi on tasalaatuista ja tasalämpöistä.

Päijänne-tunneli

Alkuun

Mitä tekopohjavesi on?

Tekopohjavesi on pohjavettä, jota tehdään lisäämällä pohjavesiesiintymän luontaista antoisuutta imeyttämällä pohjavesiesiintymään käsittelemätöntä tai esikäsiteltyä pintavettä. Tekopohjaveden valmistus mukailee luonnon omia prosesseja: sateen tai järviveden imeytymistä maaperään.

Tekopohjavettä joudutaan valmistamaan, jos luontaisen pohjaveden määrä ei ole riittävä. Tavoitteena on tuottaa riittävästi hyvälaatuista talousvettä yksinkertaisesti ja edullisesti. Tekopohjaveden valmistuksen etuja on luonnonmukainen puhdistuminen ilman kemiallista käsittelyä, tasainen vedenlaatu ja lämpötila sekä maakerrosten alla suojassa oleva raakavesivarasto.

Tekopohjavettä voidaan valmistaa sadettamalla, allasimeytyksellä tai kaivoimeytyksellä. Sadetusimeytyksessä vesi johdetaan rei'itettyjä putkia pitkin maan pinnalle, mistä se imeytyy maaperään. Allasimeytyksessä vesi imeytetään hiekkapohjaisessa altaassa, josta vesi imeytyy maakerrosten kautta pohjaveteen. Kaivoimeytyksessä vesi johdetaan siiviläputkikaivoon tai rengaskaivoon, josta se imeytyy maaperään.

Ennen imeyttämistä raakavesi esikäsitellään tarvittaessa. Vajotessaan alaspäin vesi joutuu kosketuksiin ja reagoi maaperän pieneliöiden, humuksen ja mineraalien kanssa. Maaperän bakteerit hajottavat pintaveden aineita. Maaperän mineraalien pinnalle kiinnittyy aineita vedestä ja mineraaleista liukenee kivennäisiä veteen. Maaperässä tapahtuvat reaktiot hajottavat imeytetyn veden sisältämää orgaanista ainesta.

Tekopohjavesi pumpataan ylös kaivoista, jotka sijaitsevat muutamien satojen metrien päässä imeytysalueelta. Näin varmistetaan, että imeytetty vesi ehtii olla riittävän pitkän aikaa kosketuksissa maaperän kanssa. Ylös pumpattu vesi vastaa laadultaan luonnon pohjavettä.

Suomessa on käytössä 26 tekopohjavesilaitosta ja tekopohjavettä on muodostettu 1970-luvulta lähtien.
(lähde: fi.wikipedia.org/wiki/Tekopohjavesi, www.harjureitti.fi )

Alkuun

Minkälaisia tutkimuksia Teilinummen alueella tullaan tekemään?

Teilinummen alueella on useita olemassa olevia havaintoputkia. Nämä havaintoputket mitataan ja niiden toimivuus testataan. Yksityiset kaivot kartoitetaan ja jokaisesta kaivosta laaditaan kaivokortti, josta käy selville kaivon tyyppi, mitat, syvyys, vesipinta, kunto ja nykyinen käyttö. Myös 90-luvulla asennetut painumapultit kartoitetaan.

Alueella tehdään geofysikaalisia tutkimuksia ja lisäkairauksia. Lisäksi alueelle asennetaan uusia havaintoputkia ja mittapatoja. Osasta havaintoputkista tehdään vedenjohtavuustutkimuksia. Nykyisen vedenottamon välittömään läheisyyteen tehdään 1 - 2 uutta vedenottokaivoa. Veden laatua tarkkaillaan suoraan havaintoputkesta tehtävillä mittauksilla ja laboratoriossa tehtävillä vesianalyyseillä.

Raalantien länsipuolella on kaksi luonnonsuojelualuetta; Nukarin ja Veikkolan lehtokorvet. Näillä luonnonsuojelualueilla sekä pohjavesialueella tehdään kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitykset.

Alkuun

Hankkeen aikataulu

Edellä esitettyjä valmistelevia tutkimuksia tehdään kesän 2014 aikana. Tutkimustulosten perusteella laaditaan koeimeytysohjelma ja haetaan vesilain mukainen lupa koeimeytysten suorittamiselle Etelä-Suomen aluehallintovirastolta. Koetoimintalupahakemus on tarkoitus jättää vuoden 2014 aikana. Etelä-Suomen aluehallintovirasto käsittelee lupahakemusta tarvittavan ajan. Oletuksena on, että lupa myönnettäisiin keväällä 2015 ja koeimeytykset voitaisiin aloittaa kesällä 2015. Koeimeytykset jatkuisivat ½ - 1 vuotta.

Alkuun

Hankkeen tiedotus

Hankkeessa on järjestetty ensimmäinen tupailta Nukarin Pirtillä 18.3.2014. Seuraava tupailta järjestetään syksyllä 2014, kun valmistelevat tutkimukset on saatu päätökseen. Tästä seuraava tupailta järjestetään ennen koeimeytystoiminnan aloittamista, todennäköisesti keväällä 2015.

Hankkeen vaiheista kerrotaan näillä www-sivuilla, kohdassa "Mitä seuraavaksi?".

Alkuun

Mitä on tähän mennessä tehty?

Tupailta Nukarin Pirtillä 18.3.2014

Nurmijärven Vesi järjesti Nukarin Pirtillä tupaillan 18.3.2014. Tutkimusalueen maanomistajat kutsuttiin mukaan henkilökohtaisesti. Lisäksi asiasta tiedotettiin Nukarin kyläyhdistyksen sivuilla. Tupailtaan osallistui yhteensä n. 20 alueen asukasta.

Nurmijärven Veden johtokunnan puheenjohtaja Kimmo Kakko toivotti yleisön tervetulleiksi. Vesilaitoksen johtaja Johanna Sahlstedt esitteli Nurmijärven tulevan vedenkäyttöennusteen ja kertoi, että Nurmijärven alueella tarvitaan lisää talousvettä viimeistään vuonna 2030. Jukka Ikäheimo Pöyry Finland Oy:stä esitteli alueella tehtäviä tutkimuksia ja Pirkko Öhberg tutkimuksiin, koeimeytyksiin ja tekopohjaveden valmistukseen tarvittavia lupia. Nurmijärven Veden käyttöpäällikkö Kimmo Rintamäki esitteli uutta, suunniteltavaa putkilinjaa Päijänne-tunnelin Korpimäen pumppaamolta Teilinummen alueelle. Tupailtaan osallistuivat myös Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskuksesta sekä Tuusulan Seudun Vesi Oy:n toimitusjohtaja Unto Tanttu.

Kaivokartoitus Teilinummen alueella

Tutkimusalueella oleville maanomistajille on postitettu tiedote 1.4.2014 kaivokartoituksen aloittamisesta Teilinummen alueella.

x x x

Arvoisa Kiinteistön Omistaja

Nurmijärven Vesi aloittaa 7.4.2014 alustavat tutkimukset Teilinummen tekopohjavesihanketta varten. Alustaviin tutkimuksiin kuuluvat Teilinummen pohjavesialueella ja sen läheisyydessä sijaitsevien pora- ja rengaskaivojen sijainnin ja käyttötarkoituksen selvittäminen eli ns. kaivokartoitus sekä alueella olevien pohjaveden havaintoputkien kartoitus. Samalla tarkistetaan aikaisemmin kiinteistöjen sokkeleihin asennettujen painumapulttien sijainti ja mittaustaso.

Kaivokartoituksen avulla kerättäviä tietoja hyödynnetään tekopohjavesihankkeen jatkotutkimusten ja koeimeytyksen aikaisessa pohjaveden pinnan tason ja pohjaveden laadun seurannassa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että joidenkin kaivojen vedenpinnan tasoa tai veden laatua tullaan jatkossa tarkkailemaan Nurmijärven Veden toimesta. Näistä mahdollisista toimenpiteistä sovitaan kuitenkin jokaisen kiinteistön omistajan kanssa erikseen.

Jos kartoituksen perusteella todetaan, että jonkun kiinteistön alueelle pitäisi asentaa uusi havaintoputki tai tehdä muita toimenpiteitä, tehdään asiasta erillinen, kirjallinen sopimus.

Kaivokartoitusta tehdään sekä päivä- että ilta-aikaan, jolloin voimme tarvittaessa paremmin tavoittaa kiinteistön asukkaat.

Jos Teillä on kysyttävää kaivokartoitukseen liittyen, voitte olla yhteydessä käyttöpäällikkö Kimmo Rintamäkeen.

 

Asukasexcursio Tuusulan Seudun Vesi Oy:n Jäniksenlinnan tekopohjavesilaitokselle

Nurmijärven Vesi järjesti Nukarin alueen asukkaille asukasexcursion Tuusulan Seudun Vesi Oy:n Jäniksenlinnan tekopohjavesilaitokselle 16.6.2014.

Tuusulan Seudun Vesi Oy:n Jäniksenlinnan tekopohjavesilaitos on ollut toiminnassa 35 vuotta. Laitos toimii samalla harjualueella ja käyttää raakavetenä samaa Päijänne-tunnelin vettä kuin mitä Nurmijärven tekopohjavesilaitoksessa olisi tarkoitus käyttää. Käynti Jäniksenlinnassa antoi asukkaille hyvän kuvan siitä, minkälainen Nurmijärven tekopohjavesilaitos tulisi olemaan. Jäniksenlinnan tekopohjavesilaitokseen voi tutustua myös osoitteessa www.tsvesi.fi.

Excursiolle osallistui kymmenkunta paikallista asukasta.

 

Maatutkaluotaukset

Alueella on tehty maatutkaluotauksia kesäkuun aikana.  

 

Havaintoputkien asennus

Alueelle on asennettu uusia havaintoputkia elokuussa 2014. Kairaustyön on tehnyt FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy.

Vedenjohtavuusmittaukset

Pöyry Finland Oy on tehnyt alueelle asennetuista havaintoputkista vedenjohtavuusmittauksia lokakuussa 2014. 

Tupailta Nukarin Pirtillä 3.11.2014

Nukarin Pirtillä järjestettiin tupailta maanantaina 3.11.2014. Tupaillassa kerrottiin kesän aikana tehdyistä kokeista ja niiden tuloksista sekä esiteltiin koeimeytyslupahakemusta. Paikalla olivat Nurmijärven Vedestä johtokunnan puheenjohtaja Kimmo Kakko, vesilaitoksen johtaja Johanna Sahlstedt ja käyttöpäällikkö Kimmo Rintamäki, Pöyry Finland Oy:stä Pirkko Öhberg ja Jukka Ikäheimo sekä Uudenmaan ELY-keskuksesta Timo Kinnunen. Tupaillassa keskusteltiin mm. siitä, voiko pohjaveden pinta laskea koeimeytyksen aikana, miten asennettuja painumapultteja tarkkaillaan, miten lähiteiden pohjavesisuojaus on tarkoitus toteuttaa ja miten koepumppauksen vedet johdetaan pois alueelta. 

Alkuun

Mitä seuraavaksi?

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt 12.5.2015 Teilinummen koeimeytyksille luvan päätöksellä ESAVI/11416/2014. Lupapäätöksestä on valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen ja valituksen käsittely on kesken.


Alkuun

 

  

Lisätietoja

Hankkeesta voi kysyä lisätietoja seuraavilta henkilöiltä:

Päivi Kopra
vesilaitoksen johtaja
Puh. 040 317 2308

Henkilöä ei löydy

 

Alkuun