Ajankohtaista

Nurmijärven kunnanvaltuusto käsitteli vuoden ensimmäisen osavuosikatsauksen ja koronan vaikutusta kunnan talouteen. Valtuusto teki talousarviomuutoksia kuluvalle vuodelle, hyväksyi elinkeinopoliittisen ohjelman ja hallintosäännön muutokset, jotka selkeyttivät kunnanhallituksen tehtäviä ja ratkaisuvaltaa poikkeusolojen aikana.

Vuoden 2020 piti olla noin 6,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen, mutta koronan vuoksi kunnan tilinpäätösennuste on kääntynyt synkäksi lukukokemukseksi.
”Vaikka kunnan talous on toteutunut ensimmäisen vuosineljänneksen osalta talousarviossa, tilinpäätösennustetta on jouduttu rukkaamaan merkittävästi alkuperäisestä. Ennustetta heikentävät koronasta johtuva verotulojen lasku, kunnan toimintatuottojen lasku sekä sotebudjetin ennusteen nostaminen edellisen vuoden tilinpäätöstasoon”, kunnanjohtaja Outi Mäkelä kertoi valtuustolle.

Kunnanjohtaja kertoi, että poikkeusolosuhteista on otettu ensimmäisiä askeleita kohti uutta normaalia, ei tauti ole vielä ohi.

”Epidemia ei ole meidän alueellamme vielä tukahdutettu ja suojaetäisyyksiä sekä hygieniaohjeita on syytä noudattaa tunnollisesti”, Mäkelä muistuttaa.

Alkuvuonna kunnan talous toteutunut talousarviossa, mutta korona rokottaa ankarasti

Nurmijärven kuntakonsernin osavuosikatsaus 1.1.-31.3.2020 ja talousarviomuutokset

Valtuusto käsitteli kokouksessaan kunnan ensimmäisen osavuosikatsauksen 1.1.–31.3.2020. Maaliskuun loppuun mennessä kunnan talous on käyttötalouden osalta toteutunut talousarviossa. Myös tulorahoitus on verotulojen ja valtionosuuksien osalta toteutunut maaliskuun lopun tilanteessa talousarvion mukaisesti.

Alkuvuoden suotuisasta talouden kehityksestä huolimatta kunnan tilinpäätösennuste on kääntynyt synkäksi. Alun perin noin 6,8 milj. euroa ylijäämäiseksi laadittu talousarvio on ensimmäisen vuosineljänneksen ennusteiden perusteella kääntymässä noin 8,3 milj. euroa alijäämäiseksi.

Tilinpäätösennusteessa kunnan toimintakatteen on arvioitu heikentyvän alkuperäisestä talousarviosta noin 7,7 milj. euroa. Tätä selittää muun muassa koronan vaikutukset toimintatuottoihin ja -kuluihin. Myös kuluvan vuoden talousarviossa sosiaali- ja terveyspalvelujen budjettiin kohdistuu merkittävä korotuspaine, sillä budjetti alittaa edellisvuoden tilinpäätöstason noin 7,3 milj. eurolla. Tilinpäätösennusteessa sosiaali- ja terveysmenot on tässä vaiheessa nostettu edellisvuoden tilinpäätöstasolle, joka selittää siis valtaosan arvioidusta toimintakatteen heikentymisestä.

Lisäksi ennusteessa on kunnan oman palvelutuotannon osalta huomioitu muun muassa noin 0,4 milj. euron nousupaine KELA:n työmarkkinatuen kuntaosuuksissa sekä maan myynti- ja vuokratuottojen lasku 0,5 milj. euroa. Sivistys- ja hyvinvointitoimialalla toimintakatteen arvioidaan heikentyvän alkuperäisestä talousarviosta noin 0,5 milj. euroa. Koronalla on myös toimintakuluja vähentäviä vaikutuksia, joka lieventää koronan aiheuttamia taloudellisia tappioita kunnan omassa toiminnassa.

”Koronan arvioidaan laskevan Nurmijärven verotuloja yhteensä noin 13,2 miljoonaa euroa. Verotulojen laskua selittää muun muassa lomautukset, irtisanomiset, yritysten liikevoittojen supistuminen ja muu yleinen taloudellisen aktiviteetin hidastuminen”, kunnanjohtaja Outi Mäkelä kertoo.

Suurinta lasku on erityisesti kunnallisverotuloissa, -10,5 milj. euroa ja yhteisöverotuottojen kuntaosuuksissa, -1,9 milj. euroa.

Veronmaksulykkäysten kompensaationa on Nurmijärven kunnan valtionosuudet nousemassa alkuperäisestä talousarviosta noin 4,4 milj. euroa. Vastaava osuus vähennetään vuoden 2021 valtionosuuksista, jolloin kompensaatiolla ei ole kunnan taloutta elvyttävää vaikutusta. Sekä verotulojen lasku että valtionosuuksien nousu on huomioitu tilinpäätösennusteessa.

Ennusteeseen sisältyy vielä merkittäviä epävarmuuksia, sillä Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän ja HUS:n osavuosikatsaukset valmistuvat toukokuun lopulla. Myös Kuntaliiton huhtikuussa antama verotuloennuste on epävarma, sillä esimerkiksi koronan rajoitustoimien kansataloudellisten vaikutusten ennakkoarviointi on nopeasti muuttuvassa tilanteessa erittäin haastavaa.

Muutokset vuoden 2020 talousarvioon

Valtuusto teki muutoksia vuoden 2020 talousarvioon. Koronakriisi vaikuttaa kunnan varhaiskasvatuksen maksutuottojen kertymään ja varhaiskasvatuspalvelujen maksutuottoja laskettiin 420 000 euroa.

Lisäksi sivistyslautakunta päätti (23.4.2020 § 24) myöntää maksuhyvityksen niille yksityisessä varhaiskasvatuksessa olevien nurmijärveläisten lasten huoltajille, jotka ovat ottaneet lapsensa kotihoitoon poikkeustilan aikana 16.3.-13.5.2020. Tämän perusteella avustusten määrärahaa lisättiin 116 000 euroa, mistä 51 636 euroa katetaan koulutuspalveluista sisäisellä määrärahasiirrolla. Näin ollen lisämäärärahaa avustuksiin myönnettiin 64 364 euroa. Esitettävien talousarviomuutosten vaikutus sivistys- ja hyvinvointipalveluiden toimintakatteeseen on 484 364 euroa.

Valtuusto lisäsi sivystys- ja hyvinvointitoimialan investointimäärärahoihin 445 000 euroa kaluston hankkimista varten. Valtuusto myönsi talorakennushankkeisiin määrärahamuutoksia yhteensä 840 000 euroa.

Valtuusto hyväksyi elinkeinopoliittisen ohjelman 

Elinkeinopoliittinen ohjelma 2020-2025

Valtuusto hyväksyi elinkeinopoliittisen ohjelman vuosiksi 2020-2025. Ohjelman mukaan elinkeinopolitiikan tavoitteena on yritysystävällisempi Nurmijärvi, työpaikkojen luominen Nurmijärvelle ja kunnan veropohjan vahvistaminen. Toiminnan tärkeimmiksi kohderyhmiksi määritellään Nurmijärvellä jo toimivat yritykset, kuntaan sijoittuvat yritykset ja matkailuyritykset. Keskeisinä keinoina esitetään yritystonttimyynti sekä yritysneuvontapalvelut. Tämän lisäksi tuetaan yritysten verkostoitumista sekä mahdollistetaan paikallisyritysten osallistuminen kunnan tarjouskilpailuihin.

Ohjelman mukaan elinkeinopolitiikan onnistumisen kannalta merkittäviä asioita ovat yritystonttien riittävyys, lupaprosessien sujuvuus sekä Nurmijärven liikenneyhteydet. Kehittämiskokonaisuuksiksi elinkeinopoliittisessa ohjelmassa on nostettu keskustojen elävöittäminen, kunnan ja yritysten vuoropuhelun kehittäminen sekä yrittäjyyskasvatus. Kunta teettää tulevaisuudessa ostopalvelututkimuksen, jolla selvitetään nurmijärveläisten ostokäyttäytymistä.

Lue uusi elinkeinopoliittinen ohjelma täältä.

Valtuusto nimitti kunnanhallituksen tartuntatautien torjunnasta vastaavaksi viranomaiseksi

Valtuusto muutti Nurmijärven kunnan hallintosääntöä kunnanhallituksen tehtävien ja ratkaisuvallan osalta. Jatkossa kunnanhallitus toimii tartuntatautilain 58 §:ssä tarkoitettuna kunnan tartuntatautien torjunnasta vastaavana viranomaisena.

Lisäksi valtuusto hyväksyi hallintosääntöön uuden 150§:n ”Varautuminen poikkeusoloihin ja erityistoimivallan käyttöönotto”. Pykälän mukaan poikkeusolojen erityinen toimivalta voidaan ottaa käyttöön, jos se valtioneuvoston valmiuslain mukaisesti toteamien poikkeusolojen tai meneillään olevan poikkeusoloihin rinnastuvan erityisen tilanteen vuoksi on välttämätöntä. Erityisen toimivallan käyttöönotosta päättää kunnanhallitus tai kiireellisessä tilanteessa kunnanjohtaja itse. Lisäksi pykälässä on kuvattu, kuinka kunta voi tarvittaessa reagoida nopeasti kiireellisessä tilanteessa.

Kesäruokailua ei aloiteta kunnan toimesta tulevana kesänä
Aloite lasten kesäruokailun järjestämisestä

Kunnanvaltuuston 22.4.2020 kokouksessa jätetyssä valtuustoaloitteessa esitettiin, että kunta selvittää tarpeen ja mahdollisuuden pienituloisten perheiden lasten maksuttoman kesäruokailun järjestämisestä. Valtuuston päätöksen mukaan valtuustoaloite ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin. Keskeisin peruste valtuustolla oli se, että perheiden toiminnallinen tuki kuuluu valtaosin Keusoten tehtäviin ja taloudellinen tuki kuuluu Kelalle. Lapsille on tarjolla kunnan nuorisotoimen toimesta yö- ja päiväleiritoimintaa ohjeiden sallimissa rajoissa ja Nurmijärven Ev.lut. seurakunta järjestää kerrottua päiväkerhotoimintaa ruokailumahdollisuuksin.

Valtuusto muisti eläkkeelle jäävää hallintojohtaja Jukka Anttilaa

Valtuusto muisti hallintojohtaja Jukka Anttilaa, joka jää eläkkeelle syksyllä. Anttila aloitti Nurmijärven kunnan palveluksessa vuonna 1984 kunnansihteerinä. Myöhemmin virka muutettiin hallintojohtajaksi.

Aiemmin kunnan tiedotuslehdelle Anttila nosti Nurmijärven erityispiirteeksi yhteisöllisyyden.

”Nurmijärvellä on aina arvostettu toisia, eikä meillä ole samanlaista inhottavasti sanomisen perinnettä kuin joissakin kunnissa. Toivottavasti kulttuuri periytyy myös tuleville valtuustoille”, Anttila totesi.

Lue Anttilan haastattelu täältä.

Valtuustoaloitteet
Maiju Tapiolinna (ps) jätti valtuustoaloitteen, jonka mukaan kunnan tulee selvittää, onko kuuluminen Keusoteen kustannustehokkain vaihtoehto järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut Nurmijärvellä.