Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymä (Keusote) aloitti kokonaisvaltaisen toimintansa 1.1.2019. Organisaation rakenne muodostuu kuntayhtymän johdosta sekä palvelualueista ja näiden vastuuhenkilöistä. Kuntayhtymän palvelualueita on kolme: ikäihmisten ja vammaisten palvelut, terveyspalvelut ja sairaanhoito sekä lisäksi aikuisten mielenterveys-, päihde- ja sosiaalipalvelut ja lasten, nuorten ja perheiden palvelut, jotka yhdessä muodostavat oman palvelualueensa. Strateginen kehittäminen ja tukipalvelut muodostavat myös oman kokonaisuutensa, joka tukee koko kuntayhtymän toimintaa ja sijoittuu kuntayhtymän johtajan alaisuuteen.

Organisaatiorakenne ja vastuuhenkilöt on esitetty organisaatiokaaviossa

Kuntayhtymän organisoitumisen myötä vastuuhenkilöihin, aina tulosalueiden päälliköistä lähiesimiehiin saakka, tulee muutoksia. Valtaosa nimityksistä tapahtuu jäsenkuntien nykyisen henkilöstön sisällä. Tähän mennessä on nimetty kuntayhtymän ylin johto, palvelujohtajat, päälliköt, koordinoivat esimiehet, johtavat asiantuntijat sekä osa lähiesimiehistä. Rekrytoinnit jatkuvat vuodenvaihteen yli lähiesimiesten ja muiden tehtävien osalta.

Kuntayhtymä aloitti toimintansa uuden organisaatiorakenteen mukaisesti 1.1. Samoin vastuuhenkilöt aloittavat viroissaan ja toimissaan tammikuun alusta. Yhteystietoja ja organisaatiorakennetta päivitetään kuntayhtymän verkkosivuille (www.keski-uudenmaansote.fi ).


Keusoten tavoitteet

Keski-Uudenmaan-soten päämääränä on asukkaiden terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen. Asukkaalla on paremmat mahdollisuudet ottaa vastuuta omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan. Asukkaiden tyytyväisyyttä parannetaan palveluilla, jotka tulevat olemaan asukaslähtöisiä, oikea-aikaisia ja tarpeenmukaisia.

Palveluntuotannossa on tarkoitus muodostaa yhtenäinen, ehyt kokonaisuus perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon palveluista, joissa kuntarajat eivät ole toimintaa määrittävä tekijä. Asiakas ohjataan oikea-aikaisesti tarpeenmukaiseen palveluun. Lisäksi painopistettä siirretään ennaltaehkäiseviin palveluihin.

Uusi sote- malli hillitsee kustannusten kasvua ja on poliittisesti hyväksytty. Johtaminen ja päätöksenteko perustuvat tietoon. Hallinto on kevyt ja läpinäkyvä.

Hyvinvoiva henkilöstö on sitoutunutta ja osaavaa, asukkaiden tarpeita vastaavaa. Henkilöstörakenne on tarkoituksenmukainen ja henkilöstöpolitiikka yhdenmukaista.