Kuntalaiset saivat lokakuussa esittää jätehuoltoon ja siisteyteen liittyviä kysymyksiä, kommentteja ja ideoita. Kysymyksiä tuli yhteensä 152 kappaletta. Kiitos kaikille kyselyyn osallistuneille!
Kuntalaisten kysymyksiin antavat vastauksia Nurmijärven kunnan lisäksi Kiertokapula, Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy, jätelautakunta Kolmenkierto ja jätehuollon valvonnasta vastaava Keski-Uudenmaan ympäristökeskus. Jos samasta asiasta esitettiin useampi kysymys, on kysyttyyn asiaan vastattu vain kerran.
Osaan kysymyksiin annetaan vastaus videolla, ja osaan kysymyksiin vastaukset löytyvät alla olevasta ”Kysymyksiä ja vastauksia jätehuollosta” -osiosta.
Kysymyksiä ja vastauksia jätehuollosta
1. Mitkä ovat tärkeämmät muutokset jätehuollossa tulevien vuosien aikana? Tuleeko asukkaalle sanktioita, jos ei noudata jätehuoltomääräyksiä?
Tärkeimmät muutokset ovat hyötyjätejakeiden erilliskeräysvelvoitteiden kiristyminen taloyhtiöillä, tyhjennysvälimuutokset ja perusmaksun käyttöönotto.
• Vähintään viiden huoneiston kiinteistöillä täytyy erilliskerätä biojätteen lisäksi kartonkipakkausjäte. Muovipakkausjätteen erilliskeräysvelvoite tulee voimaan 1.1.2021 alkaen vaiheittain sitä mukaa, kun kunnan kilpailuttama kuljetusurakka alkaa kyseessä olevalla alueella, kuitenkin viimeistään 31.5.2022. (https://www.kolmenkierto.fi/asiointi/jatehuoltomaaraykset/)
• Vähintään kymmenen huoneiston kiinteistöjen tulee lisäksi erilliskerätä myös lasi ja pienmetalli.
• Energiajätettä ei saa enää kerätä erikseen, sillä seka/kuivajäte päätyy energiakäyttöön.
• Jäteastian tyhjennys on mahdollista jatkossa neljän viikon välein ympäri vuoden. Jos biojäte erilliskerätään tai kompostoidaan jätehuoltomääräysten mukaisesti, voidaan (kuiva)jäteastia tyhjentää enintään kahdeksan viikon välein. Mikäli kuivajätettä syntyy erittäin vähän, ja hyötyjätejakeet viedään kierrätykseen, voi jätelautakunnalta hakea enintään 12 viikon tyhjennysväliä. Hakuohjeet ja –lomakkeet löytyvät jätelautakunnan sivuilta kolmenkierto.fi.
• Jätelaki ei tunne kovin voimakkaita sanktioita. Ympäristönsuojeluviranomainen voi käyttää hallintopakkokeinoja, mikäli jätelakia tai jätehuoltomääräyksiä ei noudateta. Ympäristösuojeluviranomainen voi asettaa uhkasakon, jos kiinteistössä ei olla reagoitu aikaisempiin kehotuksiin liittyä muovipakkausten erilliskeräykseen. Kunnan jätemaksut ovat ulosottokelpoisia, mikäli asukas jättää maksamatta esimerkiksi huoneistokohtaisen jätehuollon perusmaksun.
• Perusmaksu käyttöön
Kiertokapula ottaa käyttöön toimialueensa kunnissa jätehuollon perusmaksun vuoden 2022 alusta.
Perusmaksulla katetaan jätteen alueellisten vastaanottopaikkojen perustaminen ja ylläpito. Näitä jäteasemapalveluja tarjoavat eräiden kuntien varikot sekä jätteidenkäsittelyalueet Hyvinkään Kapula, Hämeenlinnan Karanoja, Nurmijärven Metsä-Tuomela, Valkeakosken Lumikorpi ja Järvenpään Puolmatka. Perusmaksulla jäteasemapalveluja laajennetaan ja perustetaan uusia pienjäteasemia.
Perusmaksun etuina ovat esimerkiksi ilmaisten jätejakeiden vastaanotto Metsä-Tuomelassa. Perusmaksun myötä otetaan ilmaiseksi vastaan entisten kuuden ilmaisen jätejakeen sijaan paljon useampia. Näitä ovat muun muassa haravointi- ja risujäte, purkupuu, puhdas puu, käsitelty puu, renkaat vanteilla ja ilman.
Perusmaksulla katetaan myös jätelain mukaiset jätehuollon kiinteät kustannukset. Näitä kustannuksia syntyy esimerkiksi jäteneuvonnasta. Jäteneuvontaan kuuluvat kaikkiin koteihin jaettava Tietokapula-lehti, jäteoppaiden tuottaminen sekä ympäristökasvatustyö, kuten vierailut päiväkodeissa, oppilaitoksissa, taloyhtiöissä sekä erilaisissa tapahtumissa. Lisäksi perusmaksulla voidaan kattaa jätehuoltoviranomaisen kulut, joita syntyy esimerkiksi jätelain edellyttämän jätteenkuljetusrekisterin ylläpidosta. Lue lisää perusmaksusta: https://www.kolmenkierto.fi/perusmaksu/.
2. Mikä uusissa jätehuoltomääräyksissä muuttui omakotitaloasujalle?
Omakotiasujalle jätehuoltomääräysten muutos mahdollistaa pidemmän tyhjennysvälin. Sekajätteessä on nyt mahdollisuus neljän viikon tyhjennysväliin ja kuivajätteessä kahdeksan viikon tyhjennysväliin. Hakemuksella on mahdollisuus saada tyhjennysväli 12 viikkoon, siihen ohjeet löytyvät täältä: https://www.kolmenkierto.fi/asiointi/jateastian-pidennetty-tyhjennysvali/.
3. Mitä keräysastioita täytyy olla yli 10 asunnon taloyhtiöissä?
1.4.2020 voimaan tulleiden jätehuoltomääräysten mukaisesti vähintään 10 huoneiston taloyhtiössä tulee olla jäteastiat kuiva- ja biojätteelle, paperille, metallille sekä kartonki- ja lasipakkauksille. Erilliskeräysvelvoitteet astuivat voimaan Nurmijärven osalta 1.10.2020, joten mikäli kiinteistöllä on keräyksessä vielä puutteita, tulee ne hoitaa kuntoon ensi tilassa.
Muovipakkausten keräysvelvoite tulee voimaan 1.1.2021 alkaen vaiheittain sitä mukaa, kun kunnan kilpailuttama kuljetusurakka alkaa kyseessä olevalla alueella, kuitenkin viimeistään 31.5.2022.
4. Miksi Kiertokapula haluaa eriarvostaa kerrostalo ja omakotitaloasukkaat? Molemmista tulee samalla lailla vaikka keittiö- tai kylpyhuoneremonttijätteitä, mutta kerrostaloasukkaille ei perusmaksuja tulisi? Haluamme yhdenvertaisuusperiaatteen asuinmuodosta huolimatta.
Perusmaksu tulee sekä omakoti-, kerrostalo- että vapaa-ajan asukkaille. Perusmaksut ovat eri suuruisia erityyppisten kiinteistöjen keskimääräisen palvelutarpeen mukaisesti. Esitetyt asuntokohtaiset vuosimaksut (sis. alv)
– pientaloissa 32 e/vuosi
– rivi-, ketju-, asuinkerrostaloissa 22 e/vuosi joka asunnolle
– vapaa-ajan asunnoissa 16 e/vuosi.
5. Voisivatko uudet ohjeet ja määräykset olla jossain helposti saatavilla?
Jätelautakunta Kolmenkierron laatimat jätehuoltomääräykset löytyvät jätelautakunnan omilta sivuilta osoitteesta https://www.kolmenkierto.fi/asiointi/jatehuoltomaaraykset/.
Kolmenkierto on laatinut määräyksistä myös tiivistelmän, joka on löydettävissä osoitteessa https://www.kolmenkierto.fi/wp-content/uploads/sites/3/2020/09/Tiivistelma-jatelautakunta-Kolmenkierron-jatehuoltomaarayksista_versio-28082020.pdf
Kiertokapulan kotisivuilta löydät lajitteluohjeita ja materiaaleja osoitteesta: https://www.kiertokapula.fi/neuvonta-ja-ymparistokasvatus/. Sivujen lajitteluhaun avulla voit etsiä lajitteluohjetta syöttämällä kenttään jätteen nimen. Voit halutessasi myös ehdottaa meille jätettä, mikäli se ei löydy haustamme.
Sivuilta löytyy oppaita esimerkiksi biojätteen sekä vaarallisten jätteiden ja rakennusjätteiden lajitteluun sekä vinkkejä puutarhajätteiden kompostointiin. Sivulta ”Tilattavat ja tulostettavat materiaalit” löydät lajitteluohjeemme, joita voit hyödyntää kotona.
Tärkeimmät muutokset ovat hyötyjätejakeiden erilliskeräysvelvoitteiden kiristyminen taloyhtiöillä, tyhjennysvälimuutokset ja perusmaksun käyttöönotto.
• Vähintään viiden huoneiston kiinteistöillä täytyy erilliskerätä biojätteen lisäksi kartonkipakkausjäte. Muovipakkausjätteen erilliskeräysvelvoite tulee voimaan 1.1.2021 alkaen vaiheittain sitä mukaa, kun kunnan kilpailuttama kuljetusurakka alkaa kyseessä olevalla alueella, kuitenkin viimeistään 31.5.2022. (https://www.kolmenkierto.fi/asiointi/jatehuoltomaaraykset/)
• Vähintään kymmenen huoneiston kiinteistöjen tulee lisäksi erilliskerätä myös lasi ja pienmetalli.
• Energiajätettä ei saa enää kerätä erikseen, sillä seka/kuivajäte päätyy energiakäyttöön.
• Jäteastian tyhjennys on mahdollista jatkossa neljän viikon välein ympäri vuoden. Jos biojäte erilliskerätään tai kompostoidaan jätehuoltomääräysten mukaisesti, voidaan (kuiva)jäteastia tyhjentää enintään kahdeksan viikon välein. Mikäli kuivajätettä syntyy erittäin vähän, ja hyötyjätejakeet viedään kierrätykseen, voi jätelautakunnalta hakea enintään 12 viikon tyhjennysväliä. Hakuohjeet ja –lomakkeet löytyvät jätelautakunnan sivuilta kolmenkierto.fi.
• Jätelaki ei tunne kovin voimakkaita sanktioita. Ympäristönsuojeluviranomainen voi käyttää hallintopakkokeinoja, mikäli jätelakia tai jätehuoltomääräyksiä ei noudateta. Ympäristösuojeluviranomainen voi asettaa uhkasakon, jos kiinteistössä ei olla reagoitu aikaisempiin kehotuksiin liittyä muovipakkausten erilliskeräykseen. Kunnan jätemaksut ovat ulosottokelpoisia, mikäli asukas jättää maksamatta esimerkiksi huoneistokohtaisen jätehuollon perusmaksun.
• Perusmaksu käyttöön
Kiertokapula ottaa käyttöön toimialueensa kunnissa jätehuollon perusmaksun vuoden 2022 alusta.
Perusmaksulla katetaan jätteen alueellisten vastaanottopaikkojen perustaminen ja ylläpito. Näitä jäteasemapalveluja tarjoavat eräiden kuntien varikot sekä jätteidenkäsittelyalueet Hyvinkään Kapula, Hämeenlinnan Karanoja, Nurmijärven Metsä-Tuomela, Valkeakosken Lumikorpi ja Järvenpään Puolmatka. Perusmaksulla jäteasemapalveluja laajennetaan ja perustetaan uusia pienjäteasemia.
Perusmaksun etuina ovat esimerkiksi ilmaisten jätejakeiden vastaanotto Metsä-Tuomelassa. Perusmaksun myötä otetaan ilmaiseksi vastaan entisten kuuden ilmaisen jätejakeen sijaan paljon useampia. Näitä ovat muun muassa haravointi- ja risujäte, purkupuu, puhdas puu, käsitelty puu, renkaat vanteilla ja ilman.
Perusmaksulla katetaan myös jätelain mukaiset jätehuollon kiinteät kustannukset. Näitä kustannuksia syntyy esimerkiksi jäteneuvonnasta. Jäteneuvontaan kuuluvat kaikkiin koteihin jaettava Tietokapula-lehti, jäteoppaiden tuottaminen sekä ympäristökasvatustyö, kuten vierailut päiväkodeissa, oppilaitoksissa, taloyhtiöissä sekä erilaisissa tapahtumissa. Lisäksi perusmaksulla voidaan kattaa jätehuoltoviranomaisen kulut, joita syntyy esimerkiksi jätelain edellyttämän jätteenkuljetusrekisterin ylläpidosta. Lue lisää perusmaksusta: https://www.kolmenkierto.fi/perusmaksu/.
2. Mikä uusissa jätehuoltomääräyksissä muuttui omakotitaloasujalle?
Omakotiasujalle jätehuoltomääräysten muutos mahdollistaa pidemmän tyhjennysvälin. Sekajätteessä on nyt mahdollisuus neljän viikon tyhjennysväliin ja kuivajätteessä kahdeksan viikon tyhjennysväliin. Hakemuksella on mahdollisuus saada tyhjennysväli 12 viikkoon, siihen ohjeet löytyvät täältä: https://www.kolmenkierto.fi/asiointi/jateastian-pidennetty-tyhjennysvali/.
3. Mitä keräysastioita täytyy olla yli 10 asunnon taloyhtiöissä?
1.4.2020 voimaan tulleiden jätehuoltomääräysten mukaisesti vähintään 10 huoneiston taloyhtiössä tulee olla jäteastiat kuiva- ja biojätteelle, paperille, metallille sekä kartonki- ja lasipakkauksille. Erilliskeräysvelvoitteet astuivat voimaan Nurmijärven osalta 1.10.2020, joten mikäli kiinteistöllä on keräyksessä vielä puutteita, tulee ne hoitaa kuntoon ensi tilassa.
Muovipakkausten keräysvelvoite tulee voimaan 1.1.2021 alkaen vaiheittain sitä mukaa, kun kunnan kilpailuttama kuljetusurakka alkaa kyseessä olevalla alueella, kuitenkin viimeistään 31.5.2022.
4. Miksi Kiertokapula haluaa eriarvostaa kerrostalo ja omakotitaloasukkaat? Molemmista tulee samalla lailla vaikka keittiö- tai kylpyhuoneremonttijätteitä, mutta kerrostaloasukkaille ei perusmaksuja tulisi? Haluamme yhdenvertaisuusperiaatteen asuinmuodosta huolimatta.
Perusmaksu tulee sekä omakoti-, kerrostalo- että vapaa-ajan asukkaille. Perusmaksut ovat eri suuruisia erityyppisten kiinteistöjen keskimääräisen palvelutarpeen mukaisesti. Esitetyt asuntokohtaiset vuosimaksut (sis. alv)
– pientaloissa 32 e/vuosi
– rivi-, ketju-, asuinkerrostaloissa 22 e/vuosi joka asunnolle
– vapaa-ajan asunnoissa 16 e/vuosi.
5. Voisivatko uudet ohjeet ja määräykset olla jossain helposti saatavilla?
Jätelautakunta Kolmenkierron laatimat jätehuoltomääräykset löytyvät jätelautakunnan omilta sivuilta osoitteesta https://www.kolmenkierto.fi/asiointi/jatehuoltomaaraykset/.
Kolmenkierto on laatinut määräyksistä myös tiivistelmän, joka on löydettävissä osoitteessa https://www.kolmenkierto.fi/wp-content/uploads/sites/3/2020/09/Tiivistelma-jatelautakunta-Kolmenkierron-jatehuoltomaarayksista_versio-28082020.pdf
Kiertokapulan kotisivuilta löydät lajitteluohjeita ja materiaaleja osoitteesta: https://www.kiertokapula.fi/neuvonta-ja-ymparistokasvatus/. Sivujen lajitteluhaun avulla voit etsiä lajitteluohjetta syöttämällä kenttään jätteen nimen. Voit halutessasi myös ehdottaa meille jätettä, mikäli se ei löydy haustamme.
Sivuilta löytyy oppaita esimerkiksi biojätteen sekä vaarallisten jätteiden ja rakennusjätteiden lajitteluun sekä vinkkejä puutarhajätteiden kompostointiin. Sivulta ”Tilattavat ja tulostettavat materiaalit” löydät lajitteluohjeemme, joita voit hyödyntää kotona.
1. Milloin kunta alkaa ottamaan katujen siivouksen tosissaan, nyt se käytännössä on ulkoistettu kuntalaisille, jotka lenkkeillessään keräävät roskia maastosta? Monet alueet, esim. vilkkaat tiet, nuorison suosimat alueet ja Järvihaka, ovat todella roskaisia.
Katujen siivous otetaan tosissaan, mutta työntekijöitä on sen verran kuin on. Kunnossapitovastuu jakautuu alueen mukaan eri tahojen kesken.
Alla olevissa linkeissä löytyy lisätietoja vastuiden jakautumisesta.
https://www.nurmijarvi.fi/kuntalaisen-palvelut/maankaytto-ja-liikenne/kadut-ja-tiet/katu-ja-tiealueiden-kunnossapito/kunnossapito/
https://www.nurmijarvi.fi/wp-content/uploads/2019/08/kadut-kuntoon.pdf
2. Ihmisiä tulee enemmän kannustaa hoitamaan siisteyttä omassa ympäristössä. Kunnassa olevista säännöistä kiinteistöjen omistajille ja asukkaille lisää tiedottamista. Kouluihin ja Keudaan voisi olla joku ympäristöpäivä-tempaus, ideakilpailu ym., että aihe pysyy kaikkien mielessä.
Nurmijärven kunta on kiitollinen kaikille, jotka pitävät huolta seutumme ympäristöstä ylläpitämällä siisteyttä ja puhtautta. Tällainen toiminta on aina esimerkillistä ja ansiokasta, parhaassa tapauksessa jopa tarttuvaa.
Kunnan rooli on tukea, neuvoa ja kannustaa asukkaita sekä kolmannen sektorin toimijoita siisteyden ylläpitämisessä, muun muassa siivouskampanjoiden järjestämisessä. Kunnasta saa neuvoja ja tietoa, jos jokin asia askarruttaa ja kunnan verkkosivuilta löytyy lisää tietoa siisteyden vastuunjaosta.
https://www.nurmijarvi.fi/kuntalaisen-palvelut/maankaytto-ja-liikenne/kadut-ja-tiet/siistiksi/miten-siisteyden-vastuut-jakautuvat/
https://www.nurmijarvi.fi/wp-content/uploads/2019/08/kadut-kuntoon.pdf
Opetustyöhön liittyvät ideat voi esittää suoraan kouluille.
Kunnan palautekanava Solmun kautta voi laittaa ideoita toimintatavoista, miten voisimme yhdessä pitää Nurmijärvi siistinä, luemme niitä mielellään!
https://solmu.nurmijarvi.fi/palaute-ja-neuvonta/
3. Kasvit ja pensaat annetaan hoitamattomana ja siistimättä rehottaa epämääräisen ajan. Kun niitä vihdoin ”kunnostetaan”’ niin jälki on huono ja epäsiisti. Pahin hoitamaton puistikko on kunnanviraston ja pääkirjaston alue, vaikka alueen pitäisi olla kunnan lippulaiva.
Saamme paljon palautetta kunnan kiinteistöjen istutuksista. Kunta priorisoi rakennusten, esimerkiksi koulujen ja päiväkotien, korjaamista, ja ulkoalueiden kunnostamiseen käytettävissä olevat varat ovat niukat. Tiedostamme, että niissä on paljon korjausvelkaa. Tästä johtuen, kevyet hoitotoimenpiteet eivät myöskään riitä, vaan istutukset vaativat monin paikoin uusimista kokonaisuudessaan. Uusimisen jälkeen ylläpito onnistuu.
Kunnanviraston ja pääkirjaston alueelle on olemassa suunnitelmat piha-alueiden uusimisesta. Työ tehdään vaiheittain määrärahojen puitteissa.
4. Mitä Nurmijärvi-ilmiöllä oikein tarkoitetaan? Kunnan kiinteistöjen, katujen, teiden, ym. ympäristöt ovat surkeassa kunnossa. Ei voi väittää, että Nurmijärvi on ilmiö.
Kokemukset ovat subjektiivisia ja jokainen meistä kokee varmasti myös Nurmijärven seutua eri tavalla. Nurmijärvi- ilmiöllä viitataan ensisijaisesti kunnan voimakkaaseen muuttoliikkeeseen, joka oli vahvimmillaan vuosina 2005–2009, jolloin erityisesti lapsiperheet muuttivat tänne ympäröivistä suuremmista kaupungeista. Kunnan muuttoliikkeeseen perustuva ilmiö on jälleen taas voimistumassa.
Kunnallamme on monia hyviä ominaisuuksia ja puutteellisuuksia pyritään vallitsevien resurssien sekä taloudellisen tilanteen mukaan aina kehittämään ja parantamaan. Paljon työtä tehdään kuntamme tasokkuuden ja viihtyisyyden parantamiseksi, joskin tietyt asiat etenevät viiveellä. Kuntalaisten konkreettisia ehdotuksia ja ideoita asioiden parantamiseksi otetaan aina mielellään vastaan ja toteutetaan mahdollisuuksien mukaan!
5. Tontin reuna ns. tienpiennar kuuluisi asukkaan hoidettavaksi. Voisiko kunta laittaa huomautuksen asukkaalle, jonka tienlaidassa kasvaa puu, jonka oksat ulottuvat tielle asti?
Kyllä kunta on tällaisia kirjeitä toimittanut. Solmu-palautekanavan kautta voi ilmoittaa tarkan paikan, missä ongelma esiintyy, ja aiheutuuko ongelma kadun vai puiston suuntaan.
6. Klaukkalantien varren roskat on ja pysyy vuodesta toiseen, eikä roskakoreja teiden varsilla ole lisää näkynyt. Katujen kunnossapito ei ole parantunut ja se tulisi ottaa kunnan omaan työn piiriin. Ostopalvelut toimivat vaihtelevasti.
Klaukkalantie on siirtymässä kunnan katualueeksi ja kunnan hoitoon Klaukkalan Kehätien nyt valmistuttua, joten jatkossa kunta pystyy suoraan vaikuttamaan tienvarsien siisteyteen. Tähän asti se on ollut ELY-keskuksen vastuulla. Kadunpitopäätös kasvattaa Klaukkalantien varressa sijaitsevien tonttien omistajien vastuuta siisteydestä.
https://nakoislehti.media.fi/nurmijarvenuutiset/5fd3041f-ba9c-4c4d-ad55-cacee83b1f36/4
Esitteestä voi lukea lisää kunnossapidon vastuujaosta: https://www.nurmijarvi.fi/wp-content/uploads/2019/08/kadut-kuntoon.pdf
7. Voisiko kunta ja Kiertokapula yhdessä järjestää siivoustalkoot keväällä paikoilla, joissa on roskaa paljon?
Nurmijärven kunta on järjestänyt perinteisesti jo useamman vuoden ajan keväisen yleisten alueiden siivoustalkoot.
Kunta on järjestänyt jätesäkkien poisviennin ja maksanut jätemaksut. Uusia ideoita, jotka olisivat kuitenkin kunnan kannalta yhtä kevyitä toteuttaa ja talkoolaisten kannalta yhtä joustavia, otetaan vastaan 😊
Kiertokapula toimii 13 kunnan alueella ja pyrkii mahdollisimman tasapuoliseen kohteluun osakaskunnissaan. Talkoojärjestelyihin voisi olla mahdollista ryhtyä siinä tapauksessa, että kaikki kunnat tahtoisivat tällaista palvelua.
8. Mihin ilmoitetaan hylätyistä jätteistä metsänlaitaan?
Keski-Uudenmaan ympäristökeskukseen. Ympäristönsuojeluviranomaiselle voi tehdä ilmoituksen havaitsemastaan ympäristöhaitasta tai roskaantumisesta. Viranomainen harkitsee ilmoitusten käsittelytarpeen aina tapauskohtaisesti.
https://app.maptionnaire.com/fi/6520/
9. Miten saisimme kaikki henkilöt ohjelmoitua, että luontoon ei heitetä mitään sinne kuulumatonta? Minkä jaksat tuoda, jaksat sen myös pois viedä!
Tämä on erinomainen kysymys. Jos tähän olisi yksinkertainen vastaus, ei meillä olisi enää ongelmia ympäristömme siivottomuuden kanssa. Kyse voi olla myös kulttuurista. On maita, jossa kaupunginkuvassa ei näy paljoakaan roska-astioita, mutta roskia ei näy myöskään lojuvan maassa. Jos roskia syntyy, ne kannetaan kotiin. Roskaaminen on kulttuurisesti ja normatiivisesti hyväksymätöntä ja roskaamisesta seuraa myös näissä maissa pahempi sanktio.
Suomi on metsää ja luontoa rakastava kansakunta, mutta roskaamisvimma on kuitenkin yltynyt ja puhdas luonto on uhattuna. Teorioita syyhyn löytyy varmasti monia. Kotona, päiväkodeissa, kouluissa ja työpaikoilla tapahtuvalla tapakasvatuksella sekä valistuksella on merkittävä rooli siihen, miten asennoidutaan jätteisiin ja ympäristön siisteyteen. Tietämättömyys roskaamisen haitallisista seurauksista, välinpitämättömyys, ylimielisyys, vähättely sekä roskaamisen sanktion puutteellisuus on seikkoja, jotka vaikuttavat matalaan kynnykseen heitellä roskia luontoon.
Muistutuksena vielä, että jokainen on lain mukaan vastuussa omista roskistaan ja niiden toimittamisesta jätteenkäsittelyyn asianmukaisesti.
Katujen siivous otetaan tosissaan, mutta työntekijöitä on sen verran kuin on. Kunnossapitovastuu jakautuu alueen mukaan eri tahojen kesken.
Alla olevissa linkeissä löytyy lisätietoja vastuiden jakautumisesta.
https://www.nurmijarvi.fi/kuntalaisen-palvelut/maankaytto-ja-liikenne/kadut-ja-tiet/katu-ja-tiealueiden-kunnossapito/kunnossapito/
https://www.nurmijarvi.fi/wp-content/uploads/2019/08/kadut-kuntoon.pdf
2. Ihmisiä tulee enemmän kannustaa hoitamaan siisteyttä omassa ympäristössä. Kunnassa olevista säännöistä kiinteistöjen omistajille ja asukkaille lisää tiedottamista. Kouluihin ja Keudaan voisi olla joku ympäristöpäivä-tempaus, ideakilpailu ym., että aihe pysyy kaikkien mielessä.
Nurmijärven kunta on kiitollinen kaikille, jotka pitävät huolta seutumme ympäristöstä ylläpitämällä siisteyttä ja puhtautta. Tällainen toiminta on aina esimerkillistä ja ansiokasta, parhaassa tapauksessa jopa tarttuvaa.
Kunnan rooli on tukea, neuvoa ja kannustaa asukkaita sekä kolmannen sektorin toimijoita siisteyden ylläpitämisessä, muun muassa siivouskampanjoiden järjestämisessä. Kunnasta saa neuvoja ja tietoa, jos jokin asia askarruttaa ja kunnan verkkosivuilta löytyy lisää tietoa siisteyden vastuunjaosta.
https://www.nurmijarvi.fi/kuntalaisen-palvelut/maankaytto-ja-liikenne/kadut-ja-tiet/siistiksi/miten-siisteyden-vastuut-jakautuvat/
https://www.nurmijarvi.fi/wp-content/uploads/2019/08/kadut-kuntoon.pdf
Opetustyöhön liittyvät ideat voi esittää suoraan kouluille.
Kunnan palautekanava Solmun kautta voi laittaa ideoita toimintatavoista, miten voisimme yhdessä pitää Nurmijärvi siistinä, luemme niitä mielellään!
https://solmu.nurmijarvi.fi/palaute-ja-neuvonta/
3. Kasvit ja pensaat annetaan hoitamattomana ja siistimättä rehottaa epämääräisen ajan. Kun niitä vihdoin ”kunnostetaan”’ niin jälki on huono ja epäsiisti. Pahin hoitamaton puistikko on kunnanviraston ja pääkirjaston alue, vaikka alueen pitäisi olla kunnan lippulaiva.
Saamme paljon palautetta kunnan kiinteistöjen istutuksista. Kunta priorisoi rakennusten, esimerkiksi koulujen ja päiväkotien, korjaamista, ja ulkoalueiden kunnostamiseen käytettävissä olevat varat ovat niukat. Tiedostamme, että niissä on paljon korjausvelkaa. Tästä johtuen, kevyet hoitotoimenpiteet eivät myöskään riitä, vaan istutukset vaativat monin paikoin uusimista kokonaisuudessaan. Uusimisen jälkeen ylläpito onnistuu.
Kunnanviraston ja pääkirjaston alueelle on olemassa suunnitelmat piha-alueiden uusimisesta. Työ tehdään vaiheittain määrärahojen puitteissa.
4. Mitä Nurmijärvi-ilmiöllä oikein tarkoitetaan? Kunnan kiinteistöjen, katujen, teiden, ym. ympäristöt ovat surkeassa kunnossa. Ei voi väittää, että Nurmijärvi on ilmiö.
Kokemukset ovat subjektiivisia ja jokainen meistä kokee varmasti myös Nurmijärven seutua eri tavalla. Nurmijärvi- ilmiöllä viitataan ensisijaisesti kunnan voimakkaaseen muuttoliikkeeseen, joka oli vahvimmillaan vuosina 2005–2009, jolloin erityisesti lapsiperheet muuttivat tänne ympäröivistä suuremmista kaupungeista. Kunnan muuttoliikkeeseen perustuva ilmiö on jälleen taas voimistumassa.
Kunnallamme on monia hyviä ominaisuuksia ja puutteellisuuksia pyritään vallitsevien resurssien sekä taloudellisen tilanteen mukaan aina kehittämään ja parantamaan. Paljon työtä tehdään kuntamme tasokkuuden ja viihtyisyyden parantamiseksi, joskin tietyt asiat etenevät viiveellä. Kuntalaisten konkreettisia ehdotuksia ja ideoita asioiden parantamiseksi otetaan aina mielellään vastaan ja toteutetaan mahdollisuuksien mukaan!
5. Tontin reuna ns. tienpiennar kuuluisi asukkaan hoidettavaksi. Voisiko kunta laittaa huomautuksen asukkaalle, jonka tienlaidassa kasvaa puu, jonka oksat ulottuvat tielle asti?
Kyllä kunta on tällaisia kirjeitä toimittanut. Solmu-palautekanavan kautta voi ilmoittaa tarkan paikan, missä ongelma esiintyy, ja aiheutuuko ongelma kadun vai puiston suuntaan.
6. Klaukkalantien varren roskat on ja pysyy vuodesta toiseen, eikä roskakoreja teiden varsilla ole lisää näkynyt. Katujen kunnossapito ei ole parantunut ja se tulisi ottaa kunnan omaan työn piiriin. Ostopalvelut toimivat vaihtelevasti.
Klaukkalantie on siirtymässä kunnan katualueeksi ja kunnan hoitoon Klaukkalan Kehätien nyt valmistuttua, joten jatkossa kunta pystyy suoraan vaikuttamaan tienvarsien siisteyteen. Tähän asti se on ollut ELY-keskuksen vastuulla. Kadunpitopäätös kasvattaa Klaukkalantien varressa sijaitsevien tonttien omistajien vastuuta siisteydestä.
https://nakoislehti.media.fi/nurmijarvenuutiset/5fd3041f-ba9c-4c4d-ad55-cacee83b1f36/4
Esitteestä voi lukea lisää kunnossapidon vastuujaosta: https://www.nurmijarvi.fi/wp-content/uploads/2019/08/kadut-kuntoon.pdf
7. Voisiko kunta ja Kiertokapula yhdessä järjestää siivoustalkoot keväällä paikoilla, joissa on roskaa paljon?
Nurmijärven kunta on järjestänyt perinteisesti jo useamman vuoden ajan keväisen yleisten alueiden siivoustalkoot.
Kunta on järjestänyt jätesäkkien poisviennin ja maksanut jätemaksut. Uusia ideoita, jotka olisivat kuitenkin kunnan kannalta yhtä kevyitä toteuttaa ja talkoolaisten kannalta yhtä joustavia, otetaan vastaan 😊
Kiertokapula toimii 13 kunnan alueella ja pyrkii mahdollisimman tasapuoliseen kohteluun osakaskunnissaan. Talkoojärjestelyihin voisi olla mahdollista ryhtyä siinä tapauksessa, että kaikki kunnat tahtoisivat tällaista palvelua.
8. Mihin ilmoitetaan hylätyistä jätteistä metsänlaitaan?
Keski-Uudenmaan ympäristökeskukseen. Ympäristönsuojeluviranomaiselle voi tehdä ilmoituksen havaitsemastaan ympäristöhaitasta tai roskaantumisesta. Viranomainen harkitsee ilmoitusten käsittelytarpeen aina tapauskohtaisesti.
https://app.maptionnaire.com/fi/6520/
9. Miten saisimme kaikki henkilöt ohjelmoitua, että luontoon ei heitetä mitään sinne kuulumatonta? Minkä jaksat tuoda, jaksat sen myös pois viedä!
Tämä on erinomainen kysymys. Jos tähän olisi yksinkertainen vastaus, ei meillä olisi enää ongelmia ympäristömme siivottomuuden kanssa. Kyse voi olla myös kulttuurista. On maita, jossa kaupunginkuvassa ei näy paljoakaan roska-astioita, mutta roskia ei näy myöskään lojuvan maassa. Jos roskia syntyy, ne kannetaan kotiin. Roskaaminen on kulttuurisesti ja normatiivisesti hyväksymätöntä ja roskaamisesta seuraa myös näissä maissa pahempi sanktio.
Suomi on metsää ja luontoa rakastava kansakunta, mutta roskaamisvimma on kuitenkin yltynyt ja puhdas luonto on uhattuna. Teorioita syyhyn löytyy varmasti monia. Kotona, päiväkodeissa, kouluissa ja työpaikoilla tapahtuvalla tapakasvatuksella sekä valistuksella on merkittävä rooli siihen, miten asennoidutaan jätteisiin ja ympäristön siisteyteen. Tietämättömyys roskaamisen haitallisista seurauksista, välinpitämättömyys, ylimielisyys, vähättely sekä roskaamisen sanktion puutteellisuus on seikkoja, jotka vaikuttavat matalaan kynnykseen heitellä roskia luontoon.
Muistutuksena vielä, että jokainen on lain mukaan vastuussa omista roskistaan ja niiden toimittamisesta jätteenkäsittelyyn asianmukaisesti.
1. Vaikea tietää, kuka on vastuussa minkäkin roskiksen tyhjentämisestä. Voisiko jotenkin selkiyttää keneen otetaan yhteyttä, jos roskis on täynnä? Kuka vastaa roskiksista ja niiden tyhjentämisestä?
Eri tahoja tosiaan on paljon.
Kaduilla, eli asemakaava-alueen teillä kunnan katukunnossapito vastaa roskisten tyhjentämisestä.
Kunnan viheralueilla ja liikuntapaikoilla kunnan viher- ja liikunta-alueyksikkö vastaa roskisten tyhjentämisestä.
Kunnan omien kiinteistöjen pihoissa olevien roskisten tyhjentämisestä vastaa Tilakeskus.
Kaikista kunnan vastuulle kuuluvista ylitäysistä roskiksista voi ilmoittaa Solmun kautta. Ilmoitukseen tarvitaan riittävän seikkaperäinen kuvaus roskiksen sijainnista, jotta palaute saadaan välitettyä oikealle taholle.
Maanteiden varrella ja lähes kaikilla bussipysäkeillä roskikset kuuluvat Väyläviraston vastuulle.
Väyläviraston palautelomake
sähköposti: liikenteen.asiakaspalvelu@ely-keskus.fi
Muiden omistamien tai itselleen vuokraamien kiinteistöjen pihojen roskikset kuuluvat omistajan/vuokraajan vastuulle.
2. Taajamiin kävelyteille olisi tarve saada lisää roska-astioita ja niiden säännöllistä tyhjentämistä. Roskiksia on liian vähän tai joillain kaduilla ei ollenkaan (esim. Luhtajoentien kävelytie, Mäntysalon-Haikalan alue, Pikimetsä, Raalantien kevyen liikenteen varrella, Maaniitun ympäristöön isompi roskis, kun pursuavat usein täysinä). Tiet täyttyvät koiranjätteistä, koska ihmiset eivät halua kantaa niitä. Kouluille tiukempaa ohjeistusta karkkipapereiden ym. roskien heittämisestä tielle.
Tänä syksynä on käyty läpi roskisten paikkoja ja kuntoa, sekä minne niitä pitäisi saada lisää. Roskiksia lisätään resurssien mukaan.
Solmun kautta voi kertoa, mistä roskiksia vielä omasta mielestä puuttuu. https://solmu.nurmijarvi.fi/palaute-ja-neuvonta/
3. Voisiko kunta auttaa katujen siistinä pitämistä lähettämällä koirankakkaroskistarroja niille alueille, joissa ei kunnan puolesta ole roskiksia? Vantaalla tehty esim. vastaava kampanja. Auttaisi koiranlenkittäjiä, jos roskiksia on tiheämmin.
Kiitos ideasta! Ne, jotka tahtovat antaa luvan roskiksensa käyttämiseen pussitetuille koirankakoille, voivat hakea koirankakkatarran kirjastosta. Kunnalla ei valitettavasti ole resursseja ruveta postittamaan tarroja kotiin. Roskiksia pyritään sijoittamaan taajamiin tasapuolisesti.
https://www.koirankakkaroskis.fi/
Eri tahoja tosiaan on paljon.
Kaduilla, eli asemakaava-alueen teillä kunnan katukunnossapito vastaa roskisten tyhjentämisestä.
Kunnan viheralueilla ja liikuntapaikoilla kunnan viher- ja liikunta-alueyksikkö vastaa roskisten tyhjentämisestä.
Kunnan omien kiinteistöjen pihoissa olevien roskisten tyhjentämisestä vastaa Tilakeskus.
Kaikista kunnan vastuulle kuuluvista ylitäysistä roskiksista voi ilmoittaa Solmun kautta. Ilmoitukseen tarvitaan riittävän seikkaperäinen kuvaus roskiksen sijainnista, jotta palaute saadaan välitettyä oikealle taholle.
Maanteiden varrella ja lähes kaikilla bussipysäkeillä roskikset kuuluvat Väyläviraston vastuulle.
Väyläviraston palautelomake
sähköposti: liikenteen.asiakaspalvelu@ely-keskus.fi
Muiden omistamien tai itselleen vuokraamien kiinteistöjen pihojen roskikset kuuluvat omistajan/vuokraajan vastuulle.
2. Taajamiin kävelyteille olisi tarve saada lisää roska-astioita ja niiden säännöllistä tyhjentämistä. Roskiksia on liian vähän tai joillain kaduilla ei ollenkaan (esim. Luhtajoentien kävelytie, Mäntysalon-Haikalan alue, Pikimetsä, Raalantien kevyen liikenteen varrella, Maaniitun ympäristöön isompi roskis, kun pursuavat usein täysinä). Tiet täyttyvät koiranjätteistä, koska ihmiset eivät halua kantaa niitä. Kouluille tiukempaa ohjeistusta karkkipapereiden ym. roskien heittämisestä tielle.
Tänä syksynä on käyty läpi roskisten paikkoja ja kuntoa, sekä minne niitä pitäisi saada lisää. Roskiksia lisätään resurssien mukaan.
Solmun kautta voi kertoa, mistä roskiksia vielä omasta mielestä puuttuu. https://solmu.nurmijarvi.fi/palaute-ja-neuvonta/
3. Voisiko kunta auttaa katujen siistinä pitämistä lähettämällä koirankakkaroskistarroja niille alueille, joissa ei kunnan puolesta ole roskiksia? Vantaalla tehty esim. vastaava kampanja. Auttaisi koiranlenkittäjiä, jos roskiksia on tiheämmin.
Kiitos ideasta! Ne, jotka tahtovat antaa luvan roskiksensa käyttämiseen pussitetuille koirankakoille, voivat hakea koirankakkatarran kirjastosta. Kunnalla ei valitettavasti ole resursseja ruveta postittamaan tarroja kotiin. Roskiksia pyritään sijoittamaan taajamiin tasapuolisesti.
https://www.koirankakkaroskis.fi/
1. Pidennetäänkö Metsä-Tuomelan aukioloaikoja?
Metsä-Tuomelan jätteidenkäsittelyalueen aukioloajat pitenivät alueen Kiertokapulalle siirtymisen myötä. Alue on auki arkisin pääsääntöisesti kello 7–19. Lisäksi touko- ja lokakuussa olemme auki myös lauantaisin kello 9–14.
2. Onko Metsä-Tuomelaan tulossa ilmaispäiviä?
Kaikki jätteet vastaanotetaan Metsä-Tuomelan jätteidenkäsittelyalueella hinnaston mukaisin hinnoin. Tutustu Kiertokapulan hinnastoon osoitteessa https://www.kiertokapula.fi/hinnasto/.
Ilmaiseksi Kiertokapulan jätteidenkäsittelyalueille saa tuoda esim. sähkö- ja elektroniikkalaiteromua, kotitalouden vaarallisia jätteitä ja vanteettomia ajoneuvonrenkaita. Vuonna 2022 käyttöön tulevalla perusmaksulla voidaan mahdollistaa myös esim. risu- ja haravointijätteiden maksuton vastaanotto kotitalouksille. Perusmaksun käyttöönoton jälkeen maksutta vastaanotettavien jätejakeiden määrä kasvaa lähes kahteenkymmeneen jätelajiin.
3. Kuinka iso ”jättikaatopaikka” Metsä-Tuomelaan aiotaan rakentaa?
Metsä-Tuomelassa toimii jätteidenkäsittelyalue. Kaatopaikalle eli loppusijoitusalueelle ei Metsä-Tuomelassa päädy juurikaan jätettä. Jätteidenkäsittelyalueen rakennusjätteiden vastaanottokenttää on kehitetty vastikään. Urakassa uusittiin mm. kentän rakenteet, asfaltoinnit, valaistus ja vesihuoltolinjat. Lisäksi rakennettiin kolme uutta öljynerotinta hälyttimineen. Kaikkiaan kunnostusurakassa saatiin lukuisia parannuksia aikaan ja alue päivitettyä nykyajan vaatimusten mukaiseksi. Metsä-Tuomelaan ei ole suunniteltu laajennuksia tulevina vuosina.
Kysymyksessä tarkoitetaan varmaankin kunnan ylijäämämaan vastaanotolle käyttöön otettua lisätilaa. Alueella vastaanotetaan vain pilaantumattomia maita. Ympäristöluvassa määritellään mitä alueella saadaan tehdä ja millä tavalla toimintaa valvotaan. Ympäristölupiin voi tutustua Aluehallintoviraston vesi- ja ympäristölupien tietopalvelussa.
4. Onko Metsä-Tuomelan alueella tulossa jotain uutta? Minkälaisia uutisia tai suunnitelmia alueelta on?
Perusmaksu otetaan käyttöön vuonna 2022 (https://www.kolmenkierto.fi/perusmaksu/) Perusmaksun käyttöönoton jälkeen Metsä-Tuomelan jätteidenkäsittelyalueelle maksutta vastaanotettavien jätejakeiden määrä kasvaa lähes kahteenkymmeneen. Silloin voidaan vastaanottaa maksutta esimerkiksi pientuojien haravointi- ja risujätteet.
Metsä-Tuomelan jätteidenkäsittelyalueen aukioloajat pitenivät alueen Kiertokapulalle siirtymisen myötä. Alue on auki arkisin pääsääntöisesti kello 7–19. Lisäksi touko- ja lokakuussa olemme auki myös lauantaisin kello 9–14.
2. Onko Metsä-Tuomelaan tulossa ilmaispäiviä?
Kaikki jätteet vastaanotetaan Metsä-Tuomelan jätteidenkäsittelyalueella hinnaston mukaisin hinnoin. Tutustu Kiertokapulan hinnastoon osoitteessa https://www.kiertokapula.fi/hinnasto/.
Ilmaiseksi Kiertokapulan jätteidenkäsittelyalueille saa tuoda esim. sähkö- ja elektroniikkalaiteromua, kotitalouden vaarallisia jätteitä ja vanteettomia ajoneuvonrenkaita. Vuonna 2022 käyttöön tulevalla perusmaksulla voidaan mahdollistaa myös esim. risu- ja haravointijätteiden maksuton vastaanotto kotitalouksille. Perusmaksun käyttöönoton jälkeen maksutta vastaanotettavien jätejakeiden määrä kasvaa lähes kahteenkymmeneen jätelajiin.
3. Kuinka iso ”jättikaatopaikka” Metsä-Tuomelaan aiotaan rakentaa?
Metsä-Tuomelassa toimii jätteidenkäsittelyalue. Kaatopaikalle eli loppusijoitusalueelle ei Metsä-Tuomelassa päädy juurikaan jätettä. Jätteidenkäsittelyalueen rakennusjätteiden vastaanottokenttää on kehitetty vastikään. Urakassa uusittiin mm. kentän rakenteet, asfaltoinnit, valaistus ja vesihuoltolinjat. Lisäksi rakennettiin kolme uutta öljynerotinta hälyttimineen. Kaikkiaan kunnostusurakassa saatiin lukuisia parannuksia aikaan ja alue päivitettyä nykyajan vaatimusten mukaiseksi. Metsä-Tuomelaan ei ole suunniteltu laajennuksia tulevina vuosina.
Kysymyksessä tarkoitetaan varmaankin kunnan ylijäämämaan vastaanotolle käyttöön otettua lisätilaa. Alueella vastaanotetaan vain pilaantumattomia maita. Ympäristöluvassa määritellään mitä alueella saadaan tehdä ja millä tavalla toimintaa valvotaan. Ympäristölupiin voi tutustua Aluehallintoviraston vesi- ja ympäristölupien tietopalvelussa.
4. Onko Metsä-Tuomelan alueella tulossa jotain uutta? Minkälaisia uutisia tai suunnitelmia alueelta on?
Perusmaksu otetaan käyttöön vuonna 2022 (https://www.kolmenkierto.fi/perusmaksu/) Perusmaksun käyttöönoton jälkeen Metsä-Tuomelan jätteidenkäsittelyalueelle maksutta vastaanotettavien jätejakeiden määrä kasvaa lähes kahteenkymmeneen. Silloin voidaan vastaanottaa maksutta esimerkiksi pientuojien haravointi- ja risujätteet.
1. Miksi lajittelu on tärkeää?
Lajittelu jätteen syntypaikalla varmistaa sen, että jätteet päätyvät kierrätettäväksi tai muuten hyödynnettäväksi. Lajittelemalla ja kierrättämällä jätteet säästämme sekä luonnonvaroja että energiaa. Esimerkiksi kilo kierrätysmuovia säästää puolitoista kiloa hiilidioksidia verrattuna neitseelliseen muoviin.
2. Mistä voisi saada selkeän, kuvallisen opastevihkosen tai kyltin, jossa olisi opastus eri keräys- ja kierrätyspaikkoihin? Entä, mistä saisin vinkkejä kodin kierrätysastioille ja niiden sijoittelulle?
Kiertokapulan neuvonnan kautta voit tilata lajittelutauluja ja jäteastiatarroja. Kiertokapulan neuvonnasta saat myös vinkit jäteastioiden sijoittelulle. Neuvonnan tavoittaa numerosta 075 753 0011 (ma-pe kello 8–15). Yhteyttä voi ottaa myös sähköpostin neuvonta@kiertokapula.fi tai verkkosivuillamme olevan chatin kautta.
Kaksi kertaa vuodessa ilmestyvässä Tietokapula-lehdessä on keskiaukeamalla lajitteluohje, jonka voit irrottaa ja säilyttää apuna lajitteluun. Kiertokapulan sivulta voit käydä myös itse tulostamassa materiaaleja.
3. Milloin biojätteen lajittelu tulee pakolliseksi?
Mikäli taloyhtiössä on vähintään viisi huoneistoa, tulee biojäte lajitella omaan astiaansa. Biojätettä kannattaa toki kerätä tai kompostoida pienemmissäkin taloyhtiöissä ja omakotitaloissa.
4. Mihin risat tai käyttökelvottomat vaatteet lajitellaan? Missä vaatejätettä kerätään?
Rikkinäiset ja käyttökelvottomat vaatteet ja tekstiilit ovat sekajätettä. Pienet määrät voi laittaa kodin sekajäteastiaan. Isommat määrät tekstiilijätettä on hyvä tuoda jätteidenkäsittelyalueelle, jossa ne vastaanotetaan pientuojilta sekalaisena jätteenä. 50 kiloa sekalaista jätettä maksaa pientuojalle 10 euroa.
Kuntien jätelaitokset ovat jo muutaman vuoden ajan valmistautuneet EU:n jätedirektiivin vaatimukseen, jonka mukaan jäsenmaiden olisi järjestettävä mm. tekstiilijätteen erilliskeräys vuoteen 2025 mennessä. Kuntien jätelaitokset – Lounais-Suomen Jätehuolto veturina – ovat mukana tekstiilien lajittelu- ja hyödyntämisverkosto Telaketjussa ja tavoitteena on, että Suomeen valmistuu tekstiilijätteitä käsittelevä laitos muutaman vuoden sisään. Laitoksessa tekstiilien kuidut pystytään käsittelemään uusien tekstiilien raaka-aineeksi. Tuolloin aloitetaan myös tekstiilien keräystoiminta laajemmassa mittakaavassa.
5. Jätekatoksessamme on astiat poltettavalle jätteelle ja energiajätteelle. Kuitenkin sama auto ottaa molemmat samaan kyytiin. Onko tässä järkeä? Miksi energiajätettä ei enää kerätä?
Jäteastioissa saattaa olla vanhat lajitteluohjeet ja jätenimikkeiden tarrat, sen vuoksi vanhat nimikkeet pitävät pintansa. Nurmijärven alueella kiinteistön jätesopimukset tehdään suoraan kuljetusyrittäjän kanssa. Kuljetusyrittäjältä kannattaakin varmistaa, mitä jätteitä kiinteistöltä kerätään. Lajittelu energiajätteeseen tai poltettavaan jätteeseen ei ole enää tarpeen, koska Kiertokapulan alueella kiinteistöillä tulee kerätä seka- tai kuivajätettä. Seka- ja kuivajäte käytetään energian tuotantoon, eli polttamalla ne, saadaan energiaa. Erillinen energiajätteen kerääminen on tarpeetonta.
6. Miksi Kiertokapula ja kunta haluavat rangaista jätteiden lajittelijoita jätehuollon perusmaksulla?
Perusmaksu ei muuta sitä, että seka- tai kuivajäteastian tyhjennyksen vuosikustannus on matala, jos jätettä syntyy vähän ja tyhjennyksiä on harvoin. Kannustus kierrätykseen siis säilyy. Jätehuollon kiinteät kulut katetaan tällä hetkellä tyhjennysmaksuista kertyvillä tuloilla. Osa näistä kuluista poistuu perusmaksun myötä jäteastian tyhjennyshinnasta. Useilla talouksilla jätehuollon vuosikustannukset pysyvät kuitenkin lähes samoina, kuin ilman perusmaksuakin.
Osaan jätehuollon palveluista ei voida soveltaa periaatetta, jonka mukaan jätteen tuottaja maksaa jätehuollon kulut. Tällaisia ovat muun muassa jäteneuvonta sekä viranomaispalvelut. Tuottaja maksaa -periaatetta ei ole perinteisesti sovellettu myöskään vaaralliseen jätteeseen. Asumisessa syntyvästä vaarallisesta jätteestä ei peritä vastaanottomaksua, jotta vaarallinen jäte toimitettaisiin oikeaan paikkaan ja saataisiin turvallisesti käsiteltyä. Edellä mainitut palvelut katettaisiin jatkossa perusmaksulla.
Lue lisää perusmaksusta osoitteesta https://www.kolmenkierto.fi/perusmaksu/.
7. Onko se ympäristöystävällistä, että keräysautot ajavat Riihimäelle tyhjentämään?
Tällä hetkellä Nurmijärvellä ei ole käytössä siirtokuormausasemaa. Joten tällä hetkellä se on järkevin mahdollinen toimintatapa.
8. Miksi kunnassa halutaan mennä kommunistiseen suuntaan ja määrätä asukkaille jätteenkerääjä. Haluamme itse päättää kuka tyhjentää jäteastiamme ja kuinka usein. Kierrätämme kaiken, kompostoimme biojätteet, haketamme oksat katteeksi jne.
Kokonaisvastuu asukkaiden jätteistä, niiden keräyksestä ja käsittelystä, on jätelain mukaan aina kunnalla. Kun kunta jättää kuljetusvastuun jollekin muulle, on esimerkiksi jätteenkuljetukseen liittyneisyyden ja jätehuoltomääräyksien noudattamisen valvonta hankalaa.
Kunnan järjestämässä kuljetuksessa saadaan myös kaikille asukkaille sama tyhjennyshinta ja –palvelut. Jätehuoltomääräyksissä määrätään jäteastian tyhjennysvälit, joten sitä ei asukas tälläkään hetkellä voi itse päättää, paitsi määräysten antamien mahdollisuuksien puitteissa (esimerkiksi syntyvän jätteen määrä tai biojätteen kompostointi voi määrittää tyhjennysvälin pituutta).
Toisin kuin yleensä luullaan, kunnan järjestämä jätteenkuljetus on käytäntönä koko Länsi-Euroopassa. Suomen lisäksi kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta käytetään jätteiden kuljetukseen esimerkiksi Bulgariassa ja Puolassa. Kommunistisissa maissa kiertotalous taitaa olla vielä aika alkutekijöissään.
9. Olisiko Tanskan malli hyvä, että kaiken saisi tuoda ilmaiseksi ja siellä lajiteltaisiin? Joku tietty osuus veroista menisi sitten maksuja.
Eri maiden jätehuoltojärjestelmien vertailun tekee haastavaksi se, että järjestelmät ja olosuhteet poikkeavat suuresti toisistaan.
Suomen järjestelmä perustuu syntypaikkalajitteluun, jolla tutkitusti saavutetaan puhtaampia ja kierrätyskelpoisempia hyötyjätejakeita kuin jälkikäteen tapahtuvalla lajittelulla. Suomessa kehitetään uusia meidän olosuhteisiimme sopivia jätehuollon käytäntöjä jatkuvasti ja ratkaisuja etsitään myös muiden maiden toimintamalleista.
Lajittelu jätteen syntypaikalla varmistaa sen, että jätteet päätyvät kierrätettäväksi tai muuten hyödynnettäväksi. Lajittelemalla ja kierrättämällä jätteet säästämme sekä luonnonvaroja että energiaa. Esimerkiksi kilo kierrätysmuovia säästää puolitoista kiloa hiilidioksidia verrattuna neitseelliseen muoviin.
2. Mistä voisi saada selkeän, kuvallisen opastevihkosen tai kyltin, jossa olisi opastus eri keräys- ja kierrätyspaikkoihin? Entä, mistä saisin vinkkejä kodin kierrätysastioille ja niiden sijoittelulle?
Kiertokapulan neuvonnan kautta voit tilata lajittelutauluja ja jäteastiatarroja. Kiertokapulan neuvonnasta saat myös vinkit jäteastioiden sijoittelulle. Neuvonnan tavoittaa numerosta 075 753 0011 (ma-pe kello 8–15). Yhteyttä voi ottaa myös sähköpostin neuvonta@kiertokapula.fi tai verkkosivuillamme olevan chatin kautta.
Kaksi kertaa vuodessa ilmestyvässä Tietokapula-lehdessä on keskiaukeamalla lajitteluohje, jonka voit irrottaa ja säilyttää apuna lajitteluun. Kiertokapulan sivulta voit käydä myös itse tulostamassa materiaaleja.
3. Milloin biojätteen lajittelu tulee pakolliseksi?
Mikäli taloyhtiössä on vähintään viisi huoneistoa, tulee biojäte lajitella omaan astiaansa. Biojätettä kannattaa toki kerätä tai kompostoida pienemmissäkin taloyhtiöissä ja omakotitaloissa.
4. Mihin risat tai käyttökelvottomat vaatteet lajitellaan? Missä vaatejätettä kerätään?
Rikkinäiset ja käyttökelvottomat vaatteet ja tekstiilit ovat sekajätettä. Pienet määrät voi laittaa kodin sekajäteastiaan. Isommat määrät tekstiilijätettä on hyvä tuoda jätteidenkäsittelyalueelle, jossa ne vastaanotetaan pientuojilta sekalaisena jätteenä. 50 kiloa sekalaista jätettä maksaa pientuojalle 10 euroa.
Kuntien jätelaitokset ovat jo muutaman vuoden ajan valmistautuneet EU:n jätedirektiivin vaatimukseen, jonka mukaan jäsenmaiden olisi järjestettävä mm. tekstiilijätteen erilliskeräys vuoteen 2025 mennessä. Kuntien jätelaitokset – Lounais-Suomen Jätehuolto veturina – ovat mukana tekstiilien lajittelu- ja hyödyntämisverkosto Telaketjussa ja tavoitteena on, että Suomeen valmistuu tekstiilijätteitä käsittelevä laitos muutaman vuoden sisään. Laitoksessa tekstiilien kuidut pystytään käsittelemään uusien tekstiilien raaka-aineeksi. Tuolloin aloitetaan myös tekstiilien keräystoiminta laajemmassa mittakaavassa.
5. Jätekatoksessamme on astiat poltettavalle jätteelle ja energiajätteelle. Kuitenkin sama auto ottaa molemmat samaan kyytiin. Onko tässä järkeä? Miksi energiajätettä ei enää kerätä?
Jäteastioissa saattaa olla vanhat lajitteluohjeet ja jätenimikkeiden tarrat, sen vuoksi vanhat nimikkeet pitävät pintansa. Nurmijärven alueella kiinteistön jätesopimukset tehdään suoraan kuljetusyrittäjän kanssa. Kuljetusyrittäjältä kannattaakin varmistaa, mitä jätteitä kiinteistöltä kerätään. Lajittelu energiajätteeseen tai poltettavaan jätteeseen ei ole enää tarpeen, koska Kiertokapulan alueella kiinteistöillä tulee kerätä seka- tai kuivajätettä. Seka- ja kuivajäte käytetään energian tuotantoon, eli polttamalla ne, saadaan energiaa. Erillinen energiajätteen kerääminen on tarpeetonta.
6. Miksi Kiertokapula ja kunta haluavat rangaista jätteiden lajittelijoita jätehuollon perusmaksulla?
Perusmaksu ei muuta sitä, että seka- tai kuivajäteastian tyhjennyksen vuosikustannus on matala, jos jätettä syntyy vähän ja tyhjennyksiä on harvoin. Kannustus kierrätykseen siis säilyy. Jätehuollon kiinteät kulut katetaan tällä hetkellä tyhjennysmaksuista kertyvillä tuloilla. Osa näistä kuluista poistuu perusmaksun myötä jäteastian tyhjennyshinnasta. Useilla talouksilla jätehuollon vuosikustannukset pysyvät kuitenkin lähes samoina, kuin ilman perusmaksuakin.
Osaan jätehuollon palveluista ei voida soveltaa periaatetta, jonka mukaan jätteen tuottaja maksaa jätehuollon kulut. Tällaisia ovat muun muassa jäteneuvonta sekä viranomaispalvelut. Tuottaja maksaa -periaatetta ei ole perinteisesti sovellettu myöskään vaaralliseen jätteeseen. Asumisessa syntyvästä vaarallisesta jätteestä ei peritä vastaanottomaksua, jotta vaarallinen jäte toimitettaisiin oikeaan paikkaan ja saataisiin turvallisesti käsiteltyä. Edellä mainitut palvelut katettaisiin jatkossa perusmaksulla.
Lue lisää perusmaksusta osoitteesta https://www.kolmenkierto.fi/perusmaksu/.
7. Onko se ympäristöystävällistä, että keräysautot ajavat Riihimäelle tyhjentämään?
Tällä hetkellä Nurmijärvellä ei ole käytössä siirtokuormausasemaa. Joten tällä hetkellä se on järkevin mahdollinen toimintatapa.
8. Miksi kunnassa halutaan mennä kommunistiseen suuntaan ja määrätä asukkaille jätteenkerääjä. Haluamme itse päättää kuka tyhjentää jäteastiamme ja kuinka usein. Kierrätämme kaiken, kompostoimme biojätteet, haketamme oksat katteeksi jne.
Kokonaisvastuu asukkaiden jätteistä, niiden keräyksestä ja käsittelystä, on jätelain mukaan aina kunnalla. Kun kunta jättää kuljetusvastuun jollekin muulle, on esimerkiksi jätteenkuljetukseen liittyneisyyden ja jätehuoltomääräyksien noudattamisen valvonta hankalaa.
Kunnan järjestämässä kuljetuksessa saadaan myös kaikille asukkaille sama tyhjennyshinta ja –palvelut. Jätehuoltomääräyksissä määrätään jäteastian tyhjennysvälit, joten sitä ei asukas tälläkään hetkellä voi itse päättää, paitsi määräysten antamien mahdollisuuksien puitteissa (esimerkiksi syntyvän jätteen määrä tai biojätteen kompostointi voi määrittää tyhjennysvälin pituutta).
Toisin kuin yleensä luullaan, kunnan järjestämä jätteenkuljetus on käytäntönä koko Länsi-Euroopassa. Suomen lisäksi kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta käytetään jätteiden kuljetukseen esimerkiksi Bulgariassa ja Puolassa. Kommunistisissa maissa kiertotalous taitaa olla vielä aika alkutekijöissään.
9. Olisiko Tanskan malli hyvä, että kaiken saisi tuoda ilmaiseksi ja siellä lajiteltaisiin? Joku tietty osuus veroista menisi sitten maksuja.
Eri maiden jätehuoltojärjestelmien vertailun tekee haastavaksi se, että järjestelmät ja olosuhteet poikkeavat suuresti toisistaan.
Suomen järjestelmä perustuu syntypaikkalajitteluun, jolla tutkitusti saavutetaan puhtaampia ja kierrätyskelpoisempia hyötyjätejakeita kuin jälkikäteen tapahtuvalla lajittelulla. Suomessa kehitetään uusia meidän olosuhteisiimme sopivia jätehuollon käytäntöjä jatkuvasti ja ratkaisuja etsitään myös muiden maiden toimintamalleista.
1. Kuka vastaa jäteastioiden tyhjentämisestä Nurmijärvellä? Keneen tulee ottaa yhteyttä esimerkiksi, jos jäteastia on tyhjentämättä?
Nurmijärvellä on tällä hetkellä käytössä järjestelmä, jossa kiinteistöt itse kilpailuttavat jäteastioidensa tyhjennykset. Ainoastaan biojäte on kunnan kilpailuttama. Biojäteastioihin liittyvissä kysymyksissä ole yhteydessä L&T:n asiakaspalveluun. Muiden jäteastioiden tyhjennyksiin liittyvissä kysymyksissä ota yhteys siihen yritykseen, jolta olet tyhjennyspalvelun tilannut.
2. Miten hoidetaan biojätteen astioiden pesu? Joskus biojätteen astiaan on laitettu biopussi, nyt ei. Miksi laitettiin tai nyt ei laiteta? Maksaako se erikseen, jos laitetaan?
Nurmijärvellä biojäteastiat pestään kaksi kertaa vuodessa. Pesu kuuluu hintaan. Biojäteastian suojasäkin ja sen asennuksen voi halutessaan tilata lisähintaan. Lisätietoja alla olevasta linkistä.
https://www.kolmenkierto.fi/wp-content/uploads/sites/3/2020/09/Nurmijarven-jatemaksutaksa-1.8.2020-alkaen_hyvaksytty.pdf
3. Jäteastiamme on tarpeeton, emme asu enää kunnassa. Miksei ole helppoa netissä tehtävää irtisanoutumista jätepalveluista?
Kaikkien vakituisen asumisen ja loma-asumisen kiinteistöjen täytyy jätelain mukaan kuulua kunnan jätehuoltojärjestelmään. Toisin sanoen niin kauan kuin asunnon omistaa, on myös vastuu pitää sinne jätehuolto voimassa. Jätteenkuljetuksen voi kuitenkin keskeyttää määräajaksi.
Toistaiseksi Nurmijärvellä asukkaat kilpailuttavat itse sekajätteen kuljetuksen. Muutoksia jätepalveluun tehdään jätehuoltomääräysten antamissa rajoissa sen yrityksen kanssa, jonka kanssa sopimus on tehty.
https://www.kolmenkierto.fi/asiointi/jatteenkuljetuksen-keskeyttaminen/
4. Olisiko mahdollista saada nelilokeroastian keräyskokeilu omakotitaloille Klaukkalaan?
Nurmijärvellä ei ole mahdollista tällä hetkellä kerätä jätteitä nelilokeroautolla, koska jätteitä keräävät useat eri kuljetusyritykset. Lisääntyvän kiinteistökohtaisen erilliskeräyksen kustannustehokas ja kattava organisointi esimerkiksi monilokerokeräyksen avulla on myös hankala toteuttaa kiinteistön haltijan järjestämänä. Kunnan järjestämässä kuljetuksessa näiden käyttöön voidaan tietyin edellytyksin velvoittaa kunnan jätehuoltomääräyksissä tai kilpailutusehdoissa.
5. Miksi kierrättäisin vielä muovipakkauksetkin, kun sitten jäteastia olisi lähes tyhjä? Ratkaisu ei ole pidentää tyhjennysväliä, koska tyhjennysväli on jo 12 viikkoa.
Pakkausmuovit kannattaa kerätä muovinkeräykseen siitä syystä, että ne kierrätetään uusiksi tuotteiksi energiahyödyntämisen sijaan.
Mikäli jäteastiassasi on liikaa tilaa, kannattaa perustaa naapurin kanssa jätekimppa, jolloin voitte kerätä jätteenne yhteiseen astiaan. Kimppa-astioissa myös hinta puolittuu. Kimppoja voi olla erikokoisia ja niitä voi tehdä seka- ja kuivajätteen lisäksi myös biojätteelle.
Nurmijärvellä on tällä hetkellä käytössä järjestelmä, jossa kiinteistöt itse kilpailuttavat jäteastioidensa tyhjennykset. Ainoastaan biojäte on kunnan kilpailuttama. Biojäteastioihin liittyvissä kysymyksissä ole yhteydessä L&T:n asiakaspalveluun. Muiden jäteastioiden tyhjennyksiin liittyvissä kysymyksissä ota yhteys siihen yritykseen, jolta olet tyhjennyspalvelun tilannut.
2. Miten hoidetaan biojätteen astioiden pesu? Joskus biojätteen astiaan on laitettu biopussi, nyt ei. Miksi laitettiin tai nyt ei laiteta? Maksaako se erikseen, jos laitetaan?
Nurmijärvellä biojäteastiat pestään kaksi kertaa vuodessa. Pesu kuuluu hintaan. Biojäteastian suojasäkin ja sen asennuksen voi halutessaan tilata lisähintaan. Lisätietoja alla olevasta linkistä.
https://www.kolmenkierto.fi/wp-content/uploads/sites/3/2020/09/Nurmijarven-jatemaksutaksa-1.8.2020-alkaen_hyvaksytty.pdf
3. Jäteastiamme on tarpeeton, emme asu enää kunnassa. Miksei ole helppoa netissä tehtävää irtisanoutumista jätepalveluista?
Kaikkien vakituisen asumisen ja loma-asumisen kiinteistöjen täytyy jätelain mukaan kuulua kunnan jätehuoltojärjestelmään. Toisin sanoen niin kauan kuin asunnon omistaa, on myös vastuu pitää sinne jätehuolto voimassa. Jätteenkuljetuksen voi kuitenkin keskeyttää määräajaksi.
Toistaiseksi Nurmijärvellä asukkaat kilpailuttavat itse sekajätteen kuljetuksen. Muutoksia jätepalveluun tehdään jätehuoltomääräysten antamissa rajoissa sen yrityksen kanssa, jonka kanssa sopimus on tehty.
https://www.kolmenkierto.fi/asiointi/jatteenkuljetuksen-keskeyttaminen/
4. Olisiko mahdollista saada nelilokeroastian keräyskokeilu omakotitaloille Klaukkalaan?
Nurmijärvellä ei ole mahdollista tällä hetkellä kerätä jätteitä nelilokeroautolla, koska jätteitä keräävät useat eri kuljetusyritykset. Lisääntyvän kiinteistökohtaisen erilliskeräyksen kustannustehokas ja kattava organisointi esimerkiksi monilokerokeräyksen avulla on myös hankala toteuttaa kiinteistön haltijan järjestämänä. Kunnan järjestämässä kuljetuksessa näiden käyttöön voidaan tietyin edellytyksin velvoittaa kunnan jätehuoltomääräyksissä tai kilpailutusehdoissa.
5. Miksi kierrättäisin vielä muovipakkauksetkin, kun sitten jäteastia olisi lähes tyhjä? Ratkaisu ei ole pidentää tyhjennysväliä, koska tyhjennysväli on jo 12 viikkoa.
Pakkausmuovit kannattaa kerätä muovinkeräykseen siitä syystä, että ne kierrätetään uusiksi tuotteiksi energiahyödyntämisen sijaan.
Mikäli jäteastiassasi on liikaa tilaa, kannattaa perustaa naapurin kanssa jätekimppa, jolloin voitte kerätä jätteenne yhteiseen astiaan. Kimppa-astioissa myös hinta puolittuu. Kimppoja voi olla erikokoisia ja niitä voi tehdä seka- ja kuivajätteen lisäksi myös biojätteelle.
1. Miten taloyhtiön tulee järjestää muovin keräys 1.1.2021 lähtien?
Taloyhtiön ei tarvitse järjestää muovin keräystä 1.1.2021 lähtien, vaan siitä lähtien, kun kunta aloittaa keräämään muovipakkausjätettä , viimeistään 31.5.2022.
2. Miten muovipakkausjätteen keräys tulee järjestää taloyhtiössä? Voiko taloyhtiö kilpailuttaa itse muovipakkausten keräyksen vai kilpailuttaako kunta?
Jätehuoltomääräysten mukaisten muovipakkausten erilliskeräysvelvoite tulee kiinteistöille, joissa on vähintään viisi huoneistoa. Halutessaan taaja-asutusalueella sijaitsevat taloyhtiöt voivat aloittaa muovipakkausten keräyksen jo nyt kilpailuttamalla kuljetuksen itse. Taloyhtiön tulee siirtyä kunnan kilpailuttamaan järjestelmään sen alkaessa. Kunnan kilpailuttaman kuljetusurakan tulee alkaa 31.5.2022 mennessä. Katso tarkemmat tiedot jätehuoltomääräyksistä (16 §) https://www.kolmenkierto.fi/asiointi/jatehuoltomaaraykset/.
3. Kerätäänkö kaikkea muovia? Vai vaan elintarvikepakkauksia? Mihin muoviämpäri kuuluu?
Kiinteistöissä ja Rinki-ekopisteillä kerätään muovipakkauksia, kuten elintarvikkeiden ja pesuaineiden muovisia pakkauksia sekä muovipusseja. Kaikki muut muovituotteet, kuten ämpärit, lapiot ja leivontakulhot kuuluvat sekajätteeseen. Lisätietoa: https://rinkiin.fi/kotitalouksille/lajitteluohjeet/muovipakkaukset/.
4. Miten muovipakkausjäte tulee pakata vai tarvitseeko sitä pakata ollenkaan?
Muovipakkaukset voi laittaa keräysastiaan joko irrallaan tai muoviseen pussiin pakattuna.
5. Milloin saamme muoville kierrätysastian? Muovijätteen keräys Perttulassa? Halutaan ehdottomasti myös muovipakkausten kierrätyspisteet samaan ketjuun muiden kierrätyspisteiden jatkoksi.
Juuri nyt Rinki ei perusta uusia muovipakkausten keräyspisteitä. Odotamme ensin tietoa, miten juuri työn alla oleva uusi jätelaki vaikuttaa ekopisteverkostoon. Mahdollisesti pisteitä on tulossa lisää, mutta ennen lain voimaantuloa muutoksia ekopisteverkostoon ei tehdä. Rinki tarvitsee tiedon lainmuutoksen sisällöstä, jonka pohjalta valtakunnallista ekopisteverkostoa voidaan lähteä kehittämään.
Toiveita uusista muovipakkauskeräyspisteistä voi kuitenkin laittaa Ringin asiakaspalveluun sekä palautelomakkeella rinkiin.fi/ekopistepalaute. Kaikki toiveet kirjataan ylös!
6. Pakkausmuovit on jo nyt helppo kierrättää. Meille eläkeläisille se on myös hauskaa ajankulua ja ohjelmaa kauppareissuille! Mukaan lähtee ainakin kerran viikossa muovia, tämä on kyllä aika helppoa! Myös tieto siitä, kuinka paljon muovia tulee arjessa, kasvaa. Valistusta iloisemmalla ilmeellä.
Mukava kuulla, että pakkausten kierrättäminen sujuu ja kiinnostaa! Halutessanne voitte lukea lisää pakkausten lajittelusta ja kierrätyksestä Ringin verkkosivuilta rinkiin.fi.
7. Muovien kierrätysohjeissa lukee jätepusseista näin: ”Muovipakkauksia eivät kuitenkaan ole esimerkiksi kaupasta tyhjinä ostetut pakasterasiat, jätepussirullat…” Tuon perusteella vaikuttaisi, että niitä ei saisi pakata kaupasta rullana ostettuun jätepussiin. Pitääkö tämä paikkansa? Kysymys siis kuuluu, että saako tai pitäisikö muovijätteet laittaa taloyhtiön jäteastiaan irrallisina eli ilman roskapussia? Mikä tähän on kuljetusyrityksen kanta, onko pusseihin pakkaaminen kuitenkin suositeltavampaa vai onko irrallisista muoveista haittaa?
Kaupasta erikseen ostetut pakasterasiat ja rullassa olevat roskapussit/jätesäkit eivät ole pakkauksia, sillä niihin ei ole pakattu mitään tuotetta – ne ovat siis itse tuotteita, eivätkä täten kuulu pakkausten tuottajavastuun piiriin. Niistä ei ole maksettu pakkausten tuottajavastuun mukaisia kierrätysmaksuja, joten niitä ei saa laittaa pakkauskeräykseen.
Kaupasta kassalta ostetut muovipussit puolestaan lasketaan pakkauksiksi, sillä niihin pakataan ostokset kaupassa asioinnin jälkeen. Kaupan kassalta ostettuja muovipusseja siis saa laittaa muovipakkauskeräykseen. Samoin keräykseen kelpaavat ohuet hedelmä- ja vihannespussit.
Jos sinulla on käytössäsi ainoastaan erikseen ostettuja rullassa olevia roskapusseja/jätesäkkejä muovien kuljetukseen taloyhtiön roskakatokseen, voit pudottaa muovipakkaukset pussin sisästä keräyssäiliöön ja laittaa roskapussin tämän jälkeen sekajätteeseen.
Kuljetusyrityksen puolesta Rinki ei voi ottaa kantaa asiaan. Kannattaa ottaa yhteyttä jätteen kuljetusyritykseen.
1. Rinki-ekopisteillä pitäisi olla automaattivalvonta, jotta tyhjennys tehdään sitä mukaan, kun astia täyttyy. Tyhjennyksen yhteydessä olisi myös siivottava ympäristö.
Rinki-ekopisteiden tyhjennysvälit on pyritty optimoimaan sellaisiksi, että piste pysyy mahdollisimman siistinä eivätkä astiat ylitäyty. Joskus tulee kuitenkin yllättäviä ruuhkapiikkejä, joita Rinki ei aina pysty ennakoimaan.
Asiakaspalautteet ovat tärkeässä roolissa pisteiden tyhjennysvälien suunnittelemisessa, joten palautetta kannattaa antaa Ringille aina, kun Rinki-ekopisteellä on täyttä tai sotkuista. Palautetta voi antaa puhelimitse 0800 133 888 (ark. 7–21, la 9–18, maksuton), sähköpostilla osoitteeseen asiakaspalvelu@rinkiin.fi sekä palautelomakeella verkossa 24/7 rinkiin.fi/ekopistepalaute.
Ringin uudistuneilla verkkosivuilla löytyy myös monien pisteiden siivous- ja tyhjennysaikataulut: rinkiin.fi/rinki-ekopisteet
2. Ekopisteiden ympäristöt ovat usein roskaiset, kun roskat saattavat lähteä lentelemään tuulen mukana. Kuka pitää huolta ekopisteiden ympäristöstä? Entä mihin annetaan palaute, kun astiat ovat täynnä?
Sotkuisista pisteistä ja täysistä säiliöistä kannattaa heti ilmoittaa Ringille, joko puhelimitse 0800 133 888 (ark. 7–21, la 9–18, maksuton), sähköpostilla osoitteeseen asiakaspalvelu@rinkiin.fi tai palautelomakkeella verkossa rinkiin.fi/ekopistepalaute. Rinki hoitaa sekä Rinki-ekopisteiden siivoukset että tyhjennykset.
3. Voisiko ekopisteen vieressä olla taulu kaikista lähellä olevista pisteistä ja suositus viedä jätettä siihen, mikäli pisteen oma astia on täynnä.
Lähimmät Rinki-ekopisteet voi tarkistaa Ringin verkkosivuilla osoitteessa rinkiin.fi/rinki-ekopisteet/. Kartassa on myös kätevä paikannustoiminto, jota voi käyttää laittamalla mobiililaitteensa paikannuksen päälle.
4. Voisiko värein ja kuvin saada lajitteluun helpotusta?
Rinki-ekopisteillä keräysastioista löytyvät tarrat, jotka kertovat mitä pakkauksia minnekin saa laittaa. Tarrat ovat eri värisiä (kartonki-sininen, lasi-valkoinen, metalli-musta ja muovi-keltainen) ja niissä on myös kerättävän pakkausjätteen kuva. Samat ohjeet ja värisymbolit löytyvät myös Ringin verkkosivuilta osoitteesta rinkiin.fi/kotitalouksille/lajitteluohjeet
5. Voisiko esim. metallikeräysastiat varustaa isommilla suuaukoilla, että ei tarvitsisi esim. yhtä tyhjää puhdasta maalipönttöä lähteä viemään Metsä-Tuomelaan?
Turvallisuus on tärkein syy sille, miksi Rinki on valinnut käytössä olevat säiliöt ja niiden aukkokoot. Pienet suuaukot takaavat esimerkiksi sen, ettei kukaan pääse kiipeämään säiliöön sisään, mikä voisi pahimmillaan aiheuttaa henkilövahinkoja. Jos paistinpannu ei mahdu Rinki-ekopisteen metallikeräysastian aukosta sisään, tulee se kierrättää kunnallisen jätehuollon kautta.
6. Miksi Klaukkalan taajamassa ekopisteet ovat vierekkäisten markettien pihoissa? Niitä tarvittaisiin myös Pikimetsän alueella, jossa ei ole mitään kierrätyspistettä.
Rinki-ekopisteitä löytyy paljon kauppojen pihasta, sillä lajittelijat ovat kokeneet hyödylliseksi sen, että he voivat palauttaa tyhjät pakkauksensa keräykseen kauppareissun yhteydessä. Lisäksi S-market Klaukkalan pihasta löytyvät puristimet kartonki- ja muovipakkauksille tarvitsevat toimiakseen sähköliitoksia, jotka on yleensä helpointa tehdä kauppojen pihoilla.
7. Tarvittaisiin lisää jätesäiliöitä ja opastusta. Keväällä voisi olla jätelavoja teeman mukaan, vaikka vanhoja huonekaluja tms.
Opastusta pakkausten lajitteluun löytyy Ringin verkkosivuilta osoitteesta rinkiin.fi/kotitalouksille/lajitteluohjeet/. Lisäksi Ringin Youtube-kanavalta löytyy käteviä opastusvideoita:
https://www.youtube.com/channel/UCvdoZ04wu76rBrP8ggE-vSg
Rinki-ekopisteillä kerätään vain pakkauksia. Rinki-ekopisteille ei siis saa koskaan tuoda huonekaluja tai muuta jätettä. Huonekalut ja muut jätteet tulee toimittaa kuntien jäteasemille.
Rinki-ekopisteiden tyhjennysvälit on pyritty optimoimaan sellaisiksi, että piste pysyy mahdollisimman siistinä eivätkä astiat ylitäyty. Joskus tulee kuitenkin yllättäviä ruuhkapiikkejä, joita Rinki ei aina pysty ennakoimaan.
Asiakaspalautteet ovat tärkeässä roolissa pisteiden tyhjennysvälien suunnittelemisessa, joten palautetta kannattaa antaa Ringille aina, kun Rinki-ekopisteellä on täyttä tai sotkuista. Palautetta voi antaa puhelimitse 0800 133 888 (ark. 7–21, la 9–18, maksuton), sähköpostilla osoitteeseen asiakaspalvelu@rinkiin.fi sekä palautelomakeella verkossa 24/7 rinkiin.fi/ekopistepalaute.
Ringin uudistuneilla verkkosivuilla löytyy myös monien pisteiden siivous- ja tyhjennysaikataulut: rinkiin.fi/rinki-ekopisteet
2. Ekopisteiden ympäristöt ovat usein roskaiset, kun roskat saattavat lähteä lentelemään tuulen mukana. Kuka pitää huolta ekopisteiden ympäristöstä? Entä mihin annetaan palaute, kun astiat ovat täynnä?
Sotkuisista pisteistä ja täysistä säiliöistä kannattaa heti ilmoittaa Ringille, joko puhelimitse 0800 133 888 (ark. 7–21, la 9–18, maksuton), sähköpostilla osoitteeseen asiakaspalvelu@rinkiin.fi tai palautelomakkeella verkossa rinkiin.fi/ekopistepalaute. Rinki hoitaa sekä Rinki-ekopisteiden siivoukset että tyhjennykset.
3. Voisiko ekopisteen vieressä olla taulu kaikista lähellä olevista pisteistä ja suositus viedä jätettä siihen, mikäli pisteen oma astia on täynnä.
Lähimmät Rinki-ekopisteet voi tarkistaa Ringin verkkosivuilla osoitteessa rinkiin.fi/rinki-ekopisteet/. Kartassa on myös kätevä paikannustoiminto, jota voi käyttää laittamalla mobiililaitteensa paikannuksen päälle.
4. Voisiko värein ja kuvin saada lajitteluun helpotusta?
Rinki-ekopisteillä keräysastioista löytyvät tarrat, jotka kertovat mitä pakkauksia minnekin saa laittaa. Tarrat ovat eri värisiä (kartonki-sininen, lasi-valkoinen, metalli-musta ja muovi-keltainen) ja niissä on myös kerättävän pakkausjätteen kuva. Samat ohjeet ja värisymbolit löytyvät myös Ringin verkkosivuilta osoitteesta rinkiin.fi/kotitalouksille/lajitteluohjeet
5. Voisiko esim. metallikeräysastiat varustaa isommilla suuaukoilla, että ei tarvitsisi esim. yhtä tyhjää puhdasta maalipönttöä lähteä viemään Metsä-Tuomelaan?
Turvallisuus on tärkein syy sille, miksi Rinki on valinnut käytössä olevat säiliöt ja niiden aukkokoot. Pienet suuaukot takaavat esimerkiksi sen, ettei kukaan pääse kiipeämään säiliöön sisään, mikä voisi pahimmillaan aiheuttaa henkilövahinkoja. Jos paistinpannu ei mahdu Rinki-ekopisteen metallikeräysastian aukosta sisään, tulee se kierrättää kunnallisen jätehuollon kautta.
6. Miksi Klaukkalan taajamassa ekopisteet ovat vierekkäisten markettien pihoissa? Niitä tarvittaisiin myös Pikimetsän alueella, jossa ei ole mitään kierrätyspistettä.
Rinki-ekopisteitä löytyy paljon kauppojen pihasta, sillä lajittelijat ovat kokeneet hyödylliseksi sen, että he voivat palauttaa tyhjät pakkauksensa keräykseen kauppareissun yhteydessä. Lisäksi S-market Klaukkalan pihasta löytyvät puristimet kartonki- ja muovipakkauksille tarvitsevat toimiakseen sähköliitoksia, jotka on yleensä helpointa tehdä kauppojen pihoilla.
7. Tarvittaisiin lisää jätesäiliöitä ja opastusta. Keväällä voisi olla jätelavoja teeman mukaan, vaikka vanhoja huonekaluja tms.
Opastusta pakkausten lajitteluun löytyy Ringin verkkosivuilta osoitteesta rinkiin.fi/kotitalouksille/lajitteluohjeet/. Lisäksi Ringin Youtube-kanavalta löytyy käteviä opastusvideoita:
https://www.youtube.com/channel/UCvdoZ04wu76rBrP8ggE-vSg
Rinki-ekopisteillä kerätään vain pakkauksia. Rinki-ekopisteille ei siis saa koskaan tuoda huonekaluja tai muuta jätettä. Huonekalut ja muut jätteet tulee toimittaa kuntien jäteasemille.
1. Mitä mahdollisuuksia autottomilla on esim. sähkölaitteiden tai muiden jätteiden keräykseen viemiseen?
Pieniä sähkölaitteita voi viedä niitä myyviin liikkeisiin. Tarkemmin voit lukea tästä linkistä: https://www.kiertokapula.fi/jatelajit/ser-sahko-ja-elektroniikkaromu/.
Kiertokapulalla on myös noutopalvelu, joka hakee esimerkiksi huonekalut tai muut hankalasti kuljetettavat jätteet kotipihastasi. Lisätietoa löydät osoitteesta https://www.kiertokapula.fi/kiinteiston-jatehuolto/noutopalvelu/.
Vaarallisten jätteiden keräystempaus toteutetaan Nurmijärvellä vuosittain, vastaanottopaikkoja on useita kunnan alueella. Lisätietoja keräyksestä löytyy Tietokapula lehdestä ja sivulta https://www.kiertokapula.fi/jatteiden-vastaanotto/keraystempaukset/.
Kiertokapulan kautta on myös mahdollista vuokrata lava haravointijätteelle tai talkoita varten. Lisätietoa löytyy täältä https://www.kiertokapula.fi/kiinteiston-jatehuolto/vuokralavapalvelu/.
Jätteiden vieminen kannattaa yhdistää muuhun asiointiin, mennessä kauppaan viedä jätteitä ja tullessa tuoda ostokset. Kannattaa myös kysyä kimppakyytiä naapurilta tai tarjota sitä itse autottomalle.
2. Miten ihmisiä kannustetaan hoitamaan siisteyttä omassa ympäristössään?
Kiertokapulan ympäristökouluttajia on mahdollista pyytää esimerkiksi kouluihin ja oppilaitoksiin kertomaan oppitunnille jätteiden lajittelusta ja kierrätyksestä sekä yleisestä ympäristön roskaantumisesta. Tutustu tarkemmin neuvonnan palveluihin: https://www.kiertokapula.fi/neuvonta-ja-ymparistokasvatus/ymparistokasvatusta-kaikenikaisille/.
3. Mitä tehdä jos löytyy laittomia kaatopaikkoja ja joku siivoaa ne? Voisiko jätteiden tuominen Metsä-Tuomelaan olla ilmaista tai että kunta maksaisi?
Jos tietyn kiinteistön tai alueen kohdalla on roskaamista päässyt merkittävissä määrin tapahtumaan, tulee kyseisen kiinteistön tai alueen hoidosta vastuussa olevan tahon lain perusteella reagoida tähän ja järjestää jätteet pois asianmukaisesti. Törkeissä roskaamistapauksissa on hyvä tehdä rikosilmoitus, mutta harvakseltaan nämä johtavat roskaajan saamiseen vastuuseen.
Jätelain mukaan ensisijainen siivoamisvelvollisuus on roskaajalla itsellään. Toissijainen siivoamisvelvollisuus on sillä, jonka ylläpitämältä alueelta (kuten virkistysalueen haltija) tai järjestämästä toiminnasta (kuten yleisötilaisuudet) roskat ovat levinneet, sekä alueen haltija. Sama koskee myös kustannuksia roskaantumisesta tai laittomista kaatopaikoista: kulut kuuluvat ensisijaisesti roskaajalle ja toissijaisesti maanomistajalle. Ei liene kuntalaistenkaan etu, jos kunta rahoittaa tai tekee paljon sen vastuulle kuulumatonta työtä
4. Mitä tehdä vai tehdäkö mitään vanhalle 35-60 -luvun maatalon jätemontulle?
Kannustamme siivoamaan nämä jätemontut, koska sisältö voi olla käytännössä mitä tahansa! Jätteetön maaperä on myös oman kaivoveden laadun kannalta tärkeä juttu.
Jos kyseessä on jätettä, sovelletaan jätelain 72–74 §, eli ensisijainen siivoamisvelvollisuus on roskaajalla ja toissijainen siivoamisvelvollisuus kiinteistön omistajalla.
Jos epäillään, että maaperä on pilaantunut, tulee asiasta olla yhteydessä ELY-keskukseen. Alla olevista linkeistä löytyy lisää tietoa pilaantuneeseen maaperään liittyen.
https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Kulutus_ja_tuotanto/Pilaantuneet_maaalueet/Pilaantuneen_alueen_puhdistamisvelvollisuus/Pilaantuneen_alueen_puhdistamisvelvollis(16903)
https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Asiointi_luvat_ja_ymparistovaikutusten_arviointi/Luvat_ilmoitukset_ja_rekisterointi/YSLn_kertaluonteisen_toiminnan_ilmoitusmenettely/Pilaantuneen_maaperan_puhdistaminen
5. Miten kuntalaisten ja yritysten jätehuollon järjestäminen eroaa toisistaan?
Vastuu asumisessa syntyvän jätteen jätehuollosta on pääasiassa kunnan tai kuntien omistaman jätehuoltoyhtiön. Nurmijärven kunta on päättänyt, että Nurmijärvellä asuinkiinteistöt vastaavat jätehuoltonsa kilpailuttamisesta itse. Asumisessa syntyvän jätteen jätehuoltoa ohjaavat jätehuoltomääräykset, jotka Kiertokapulan toimialueella asettaa jätelautakunta Kolmenkierto. Jätehuoltomääräyksissä annetaan mm. velvoitteet kiinteistöllä kerättävistä jätteistä ja määrätään jäteastioiden pisimmistä mahdollisista tyhjennysväleistä.
Yritykset järjestävät jätehuoltonsa itse sen mukaan, mitä jätettä yrityksellä syntyy. Elinkeinotoimintaa eivät koske kaikilta osin esimerkiksi alueelliset jätehuoltomääräykset. Esimerkiksi hyötyjätteiden erilliskeräysvelvoitteet eivät koske valtaosaa yrityksistä. Yritysten jätehuoltoa ei myöskään seurata tai valvota samalla tavalla kuin asukkaiden jätehuoltoon liittyneisyyttä. Yritykset voivat pyytää kunnilta jätehuoltoa, mikäli sellaista ei muutoin palveluntarjonnan puutteen vuoksi löydy.
6. Kuinka ennustatte maksujen kehittyvän tulevaisuudessa?
Jätehuollon palvelutasossa on mainittu, että jätehuollon maksut on pyrittävä pitämään kohtuullisella tasolla. Kunnallisen jätehuollon maksut perustuvat aina seuraavalle vuodelle laadittuun talousarvioon ja niiden käytöstä raportoidaan jätelain mukaisesti. Mahdollinen kertymä käytetään jätehuollon kuluihin, eikä esimerkiksi osinkoa jaeta osakaskunnille.
Pieniä sähkölaitteita voi viedä niitä myyviin liikkeisiin. Tarkemmin voit lukea tästä linkistä: https://www.kiertokapula.fi/jatelajit/ser-sahko-ja-elektroniikkaromu/.
Kiertokapulalla on myös noutopalvelu, joka hakee esimerkiksi huonekalut tai muut hankalasti kuljetettavat jätteet kotipihastasi. Lisätietoa löydät osoitteesta https://www.kiertokapula.fi/kiinteiston-jatehuolto/noutopalvelu/.
Vaarallisten jätteiden keräystempaus toteutetaan Nurmijärvellä vuosittain, vastaanottopaikkoja on useita kunnan alueella. Lisätietoja keräyksestä löytyy Tietokapula lehdestä ja sivulta https://www.kiertokapula.fi/jatteiden-vastaanotto/keraystempaukset/.
Kiertokapulan kautta on myös mahdollista vuokrata lava haravointijätteelle tai talkoita varten. Lisätietoa löytyy täältä https://www.kiertokapula.fi/kiinteiston-jatehuolto/vuokralavapalvelu/.
Jätteiden vieminen kannattaa yhdistää muuhun asiointiin, mennessä kauppaan viedä jätteitä ja tullessa tuoda ostokset. Kannattaa myös kysyä kimppakyytiä naapurilta tai tarjota sitä itse autottomalle.
2. Miten ihmisiä kannustetaan hoitamaan siisteyttä omassa ympäristössään?
Kiertokapulan ympäristökouluttajia on mahdollista pyytää esimerkiksi kouluihin ja oppilaitoksiin kertomaan oppitunnille jätteiden lajittelusta ja kierrätyksestä sekä yleisestä ympäristön roskaantumisesta. Tutustu tarkemmin neuvonnan palveluihin: https://www.kiertokapula.fi/neuvonta-ja-ymparistokasvatus/ymparistokasvatusta-kaikenikaisille/.
3. Mitä tehdä jos löytyy laittomia kaatopaikkoja ja joku siivoaa ne? Voisiko jätteiden tuominen Metsä-Tuomelaan olla ilmaista tai että kunta maksaisi?
Jos tietyn kiinteistön tai alueen kohdalla on roskaamista päässyt merkittävissä määrin tapahtumaan, tulee kyseisen kiinteistön tai alueen hoidosta vastuussa olevan tahon lain perusteella reagoida tähän ja järjestää jätteet pois asianmukaisesti. Törkeissä roskaamistapauksissa on hyvä tehdä rikosilmoitus, mutta harvakseltaan nämä johtavat roskaajan saamiseen vastuuseen.
Jätelain mukaan ensisijainen siivoamisvelvollisuus on roskaajalla itsellään. Toissijainen siivoamisvelvollisuus on sillä, jonka ylläpitämältä alueelta (kuten virkistysalueen haltija) tai järjestämästä toiminnasta (kuten yleisötilaisuudet) roskat ovat levinneet, sekä alueen haltija. Sama koskee myös kustannuksia roskaantumisesta tai laittomista kaatopaikoista: kulut kuuluvat ensisijaisesti roskaajalle ja toissijaisesti maanomistajalle. Ei liene kuntalaistenkaan etu, jos kunta rahoittaa tai tekee paljon sen vastuulle kuulumatonta työtä
4. Mitä tehdä vai tehdäkö mitään vanhalle 35-60 -luvun maatalon jätemontulle?
Kannustamme siivoamaan nämä jätemontut, koska sisältö voi olla käytännössä mitä tahansa! Jätteetön maaperä on myös oman kaivoveden laadun kannalta tärkeä juttu.
Jos kyseessä on jätettä, sovelletaan jätelain 72–74 §, eli ensisijainen siivoamisvelvollisuus on roskaajalla ja toissijainen siivoamisvelvollisuus kiinteistön omistajalla.
Jos epäillään, että maaperä on pilaantunut, tulee asiasta olla yhteydessä ELY-keskukseen. Alla olevista linkeistä löytyy lisää tietoa pilaantuneeseen maaperään liittyen.
https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Kulutus_ja_tuotanto/Pilaantuneet_maaalueet/Pilaantuneen_alueen_puhdistamisvelvollisuus/Pilaantuneen_alueen_puhdistamisvelvollis(16903)
https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Asiointi_luvat_ja_ymparistovaikutusten_arviointi/Luvat_ilmoitukset_ja_rekisterointi/YSLn_kertaluonteisen_toiminnan_ilmoitusmenettely/Pilaantuneen_maaperan_puhdistaminen
5. Miten kuntalaisten ja yritysten jätehuollon järjestäminen eroaa toisistaan?
Vastuu asumisessa syntyvän jätteen jätehuollosta on pääasiassa kunnan tai kuntien omistaman jätehuoltoyhtiön. Nurmijärven kunta on päättänyt, että Nurmijärvellä asuinkiinteistöt vastaavat jätehuoltonsa kilpailuttamisesta itse. Asumisessa syntyvän jätteen jätehuoltoa ohjaavat jätehuoltomääräykset, jotka Kiertokapulan toimialueella asettaa jätelautakunta Kolmenkierto. Jätehuoltomääräyksissä annetaan mm. velvoitteet kiinteistöllä kerättävistä jätteistä ja määrätään jäteastioiden pisimmistä mahdollisista tyhjennysväleistä.
Yritykset järjestävät jätehuoltonsa itse sen mukaan, mitä jätettä yrityksellä syntyy. Elinkeinotoimintaa eivät koske kaikilta osin esimerkiksi alueelliset jätehuoltomääräykset. Esimerkiksi hyötyjätteiden erilliskeräysvelvoitteet eivät koske valtaosaa yrityksistä. Yritysten jätehuoltoa ei myöskään seurata tai valvota samalla tavalla kuin asukkaiden jätehuoltoon liittyneisyyttä. Yritykset voivat pyytää kunnilta jätehuoltoa, mikäli sellaista ei muutoin palveluntarjonnan puutteen vuoksi löydy.
6. Kuinka ennustatte maksujen kehittyvän tulevaisuudessa?
Jätehuollon palvelutasossa on mainittu, että jätehuollon maksut on pyrittävä pitämään kohtuullisella tasolla. Kunnallisen jätehuollon maksut perustuvat aina seuraavalle vuodelle laadittuun talousarvioon ja niiden käytöstä raportoidaan jätelain mukaisesti. Mahdollinen kertymä käytetään jätehuollon kuluihin, eikä esimerkiksi osinkoa jaeta osakaskunnille.