Varhaiskasvatus on osa suomalaista koulutusjärjestelmää. Se on tärkeä vaihe lapsen kasvun ja oppimisen polulla. Varhaiskasvatus tukee ja täydentää kotien kasvatustehtävää ja vastaa omalta osaltaan lasten hyvinvoinnista.
Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. Varhaiskasvatuksen tavoitteena on tukea lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista sekä edistää hyvinvointia.
Varhaiskasvatusta voidaan järjestää päiväkodissa, perhepäivähoidossa tai muuna varhaiskasvatuksena kuten esimerkiksi kerho- ja leikkitoimintana.
Nurmijärvellä kaikki varhaiskasvatusyksiköt noudattavat varhaiskasvatussuunnitelmaa.
Varhaiskasvatus pähkinänkuoressa
Varhaiskasvatus kattaa ikävuodet 0 – 6 eli lapsen elämän ensi vuodet vauvaiästä peruskoulun aloittamiseen asti.
Varhaiskasvatuslaki on muuttunut 1.8.2020 alkaen niin, että jokaisella lapsella on oikeus kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen. Lapsen oikeus varhaiskasvatukseen ei ole riippuvainen vanhempien tilanteesta. 31.7.2020 asti voimassa ollut subjektiivisen hoidon oikeus on poistunut käytöstä.
Peruskoulun ensimmäiselle luokalle menevien lasten varhaiskasvatusoikeus päättyy 31.7. toimintakauden päättyessä.
Varhaiskasvatuspaikan voi irtisanoa etukäteen päättymään ennen 31.7. sähköisellä muutoslomakkeella.
Varhaiskasvatuspaikan voi irtisanoa etukäteen päättymään ennen 31.7. sähköisellä muutoslomakkeella.
Varhaiskasvatusta järjestetään perheiden hoidon tarpeet huomioiden. Lapsiryhmien koko vaihtelee lasten iän ja erityistarpeiden mukaan.
Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen toiminnan suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa koulutettu henkilöstö. Päiväkotien ja perhepäivähoidon toiminnasta vastaavat hallinnolliset päiväkodinjohtajat ja perhepäivähoidon ohjaaja.
Varhaiskasvatusyksiköt ovat auki hoidon tarpeiden mukaan kello 6:00 – 18:00 välillä. Aukioloajat voivat vaihdella yksikkökohtaisesti.
Ilta-, yö- ja viikonloppuhoitoa järjestetään lapsille, joiden huoltajien työ tai opiskelu sitä edellyttää.
Varhaiskasvatuksen toiminta on supistettua koulujen loma-aikoina.
Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen toiminnan suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa koulutettu henkilöstö. Päiväkotien ja perhepäivähoidon toiminnasta vastaavat hallinnolliset päiväkodinjohtajat ja perhepäivähoidon ohjaaja.
Varhaiskasvatusyksiköt ovat auki hoidon tarpeiden mukaan kello 6:00 – 18:00 välillä. Aukioloajat voivat vaihdella yksikkökohtaisesti.
Ilta-, yö- ja viikonloppuhoitoa järjestetään lapsille, joiden huoltajien työ tai opiskelu sitä edellyttää.
Varhaiskasvatuksen toiminta on supistettua koulujen loma-aikoina.
Elokuussa hoitoon tulevien lasten päätökset varhaiskasvatuspaikasta postitetaan perheille toukokuun puolesta välistä alkaen.
Muina aikoina hoidossa aloittaville perheille päätökset lähetetään noin kuukautta ennen hoidon aloitusta. Syyskuussa hoitoon tulevien lasten hakemuksia aletaan käsitellä kesäkuussa.
Muina aikoina hoidossa aloittaville perheille päätökset lähetetään noin kuukautta ennen hoidon aloitusta. Syyskuussa hoitoon tulevien lasten hakemuksia aletaan käsitellä kesäkuussa.
Palvelun piirissä jo olevan lapsen tai huoltajan tietojen muutokset, palvelutarpeen muutokset, perheen tulotiedoissa tapahtuvat muutokset sekä hoitopaikan irtisanomisen ilmoitetaan sähköisellä muutoslomakkeella.
Lisätietoa huoltajan tietopankista
Lisätietoa huoltajan tietopankista
Sivua päivitetään parhaillaan.
Lapsi kehittyy jatkuvassa vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Sen vuoksi hyvinvointityö on varhaiskasvatuksen jokaisen työntekijän tehtävä päivittäisissä kohtaamissa. Jatkuva ja avoin vuorovaikutus kodin kanssa lisää varhaiskasvatuksessa lapsen tuntemusta.
Hyvinvointityön keskeisiä toimintatapoja ovat:
• lasten osallisuutta tukevat toimintatavat
• ryhmäytymisen vahvistaminen ja vertaissuhteista huolehtiminen
• myönteistä vuorovaikutusta ja tunneilmastoa tukevat keinot
• ongelmia ehkäisevät keinot ja varhainen puuttuminen ryhmien toiminnan kielteisiin piirteisiin
Monialaista yhteistyötä tarvitaan lapsen kokonaisvaltaisen kasvun ja kehityksen tukemiseksi silloin, kun varhaiskasvatuksen tuki ei yksin riitä. Varhaiskasvatuksen työntekijä kutsuu tarvittaessa kokoon palaverin, johon on huoltajan kanssa yhdessä mietitty sellaiset sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöt, joiden tehtäviin lapsen tilanteen selvittäminen kuuluu.
Hyvinvointityön keskeisiä toimintatapoja ovat:
• lasten osallisuutta tukevat toimintatavat
• ryhmäytymisen vahvistaminen ja vertaissuhteista huolehtiminen
• myönteistä vuorovaikutusta ja tunneilmastoa tukevat keinot
• ongelmia ehkäisevät keinot ja varhainen puuttuminen ryhmien toiminnan kielteisiin piirteisiin
Monialaista yhteistyötä tarvitaan lapsen kokonaisvaltaisen kasvun ja kehityksen tukemiseksi silloin, kun varhaiskasvatuksen tuki ei yksin riitä. Varhaiskasvatuksen työntekijä kutsuu tarvittaessa kokoon palaverin, johon on huoltajan kanssa yhdessä mietitty sellaiset sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöt, joiden tehtäviin lapsen tilanteen selvittäminen kuuluu.