Ajankohtaista

Koronasta ja soten menopaineista johtuen kunnan talouden näkymät ovat huonontuneet merkittävästi. Muuttuneessa taloustilanteessa NUUKA-ohjelman (Nurmijärven kestävän kasvun ohjelma) tavoitteiden saavuttaminen velkaantumisen hillitsemiseksi edellyttää rakenteellisista uudistuksia. Tätä varten Nurmijärven kunnanhallitus päätti maanantaina aloittaa NUUKAn toimenpidesuunnitelman valmistelun.

Nurmijärven kunnanhallitus käsitteli kunnan muuttunutta taloustilannetta maanantaina 17.8. ja päätti aloittaa Nurmijärven kestävän kasvu –ohjelman toimenpidesuunnitelman valmistelun.  Kunnan tilinpäätösennuste kuluvan vuoden osalta on kääntynyt noin 3,6 milj. euroa alijäämäiseksi, kun alkuperäinen talousarvio oli vielä ennen kevään koronakriisiä 6,8 milj. euroa ylijäämäinen. Kuluvan vuoden alijäämäennustetta korjaa merkittävästi valtion kertaluonteiset koronatuet, jotka kuitenkin nykytietojen perusteella päättyvät kuluvan vuoden jälkeen. Ilman valtion koronatukia, kuluva vuosi painuisi yli 10 milj. euroa alijäämäiseksi. Kunnan taloudellisen tilanteen arvioidaan heikkenevän merkittävästi 2021 vuodesta alkaen valtion koronatukien päättymisen seurauksena.

”Taloustilanne on erittäin huolestuttava, ja tilanteesta selviäminen edellyttää poikkeuksellista määrätietoisuutta ja pitkäjänteistä toiminnan suunnittelua. Tavoitteet velkaantumisen taittamiseksi eivät ole hävinneet, mutta niiden saavuttaminen edellyttää ennakoitua enemmän ponnisteluja”, Nurmijärven kunnan talousjohtaja Ville Rajahalme sanoo. ”Onneksi meillä on ajan tasalla oleva kunnanhallitus ja valtuusto, jotka ovat jo pidemmän aikaa reagoineet etupainotteisesti huononevaan taloustilanteeseen. Maanantainen päätös oli jälleen esimerkki vastuullisesta päätöksenteosta.”

Velkaantumisen hallitseminen edellyttää rakenteellisia uudistuksia

Edelliseen ennusteeseen nähden kunnan talouteen on muodostunut 117,5 milj. euron heikennys aikavälillä 2021-2026.

”Näin suuren loven paikkaaminen kunnan kirstussa ei ole mahdollista tehdä kevyellä määrärahaviilauksella, sillä kunnan palvelutuotanto on jo useiden kustannusvertailujen perusteella todettu suhteellisen kustannustehokkaaksi. Aina kuitenkin löytyy kehitettävää, etenkin Nurmijärven tapaisessa kunnassa, jonka väestö kasvaa ja palvelutarpeet muuttuvat jatkuvasti, ja jonka seurauksena myös palvelutuotannon pitäisi mukautua. Tämän vuoksi käynnissä oleva Me tehdään Nurmijärvi -palveluverkkotyö on erittäin tärkeä kunnan tulevaisuuden kannalta”, Rajahalme näkee.

Ilman merkittävää talouden tasapainotusta, kunnan velkaantuminen tulisi kiihtymään ja Nurmijärvi olisi yli 300 milj. euron tuntumassa lainakannan osalta jo ennen tämän vuosikymmenen puoltaväliä. Tämä kasvattaisi toteutuessaan huomattavasti kunnan jo ennestään raskaaseen velkataakkaan liittyviä korkoriskejä sekä heikentäisi kunnan kykyä toteuttaa elinvoiman kannalta oleellisia investointeja pitkällä aikavälillä. Kuluvana vuonna kunnan lainakanta on jo ylittänyt 200 milj. euron tason.

NUUKA:n toimenpidesuunnitelman tavoitteena taloudellisesti kestävät peruspalvelut

Toimenpidesuunnitelmassa toimenpiteet kohdistuisivat sekä rakenteellisiin uudistuksiin että suoriin määrärahaleikkauksiin. Rakenteellisilla uudistuksilla tavoitellaan muun muassa palvelutilojen sekä henkilöstöresurssien käytön tehostamista kuntatasolla. Toimenpidesuunnitelmassa tarkastellaan myös sellaisen omaisuuden myymistä, joka palvelee heikosti kunnan lakisääteisten peruspalvelujen järjestämistä.

”Toimenpiteillä tulee olemaan käytännönvaikutuksia, mutta haluamme löytää kuntalaisten kokonaisedun kannalta parhaan mahdollisen lopputuloksen. Kokonaisedusta voidaan puhua silloin, kun tärkeät peruspalvelut on pystytty järjestämään taloudellisesti kestävällä tavalla. Tämä tukisi toteutuessaan myös sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta palveluiden rahoittamisessa, kun perintömme tuleville polville ei perustuisi valtavaan velkavipuun. Tasapainottaminen on kertakaikkisen ikävää, mutta on palautettava mieleen tasapainottamisen ydintavoite, joka on peruspalvelujen turvaaminen siten, että lopputulema on myös taloudellisesti kestävä”, Ville Rajahalme sanoo.

Kunnan taloustilanteen heikentymisen perusteella myös itse NUUKA-ohjelman päivitystarve tulee tarkasteltavaksi syksyllä 2020 erityisesti voimassaoloajan pidentämisen, lainakantatavoitteiden sekä henkilöstötoimenpiteiden osalta.