Kieltolain alkamisesta kesäkuussa sata vuotta – Rajamäen kylälle kieltolaki oli onnenpotku

17.5.2019 15.00

Kieltolaki tuli Suomessa voimaan 100 vuotta sitten, 1.6.1919. Lain voimassaoloaikana rikollisuus maassa lisääntyi, juomatavat raaistuivat ja lainkunnioitus heikkeni. Kieltolakiajan varjon voi havaita jopa nyky-Suomessa ja maamme alkoholikulttuuriin se jätti pysyvän jäljen. Yksi paikkakunta kuitenkin hyötyi kieltolaista – Nurmijärvelle parjattu laki oli onnenpotku. Kieltolain kiehtovaan historiaan voi tutustua kesän 2019 aikana Tehdas- ja alkoholimuseo Rajamäen Ryypissä.

Kesäkuun alussa 1919 voimaan astunut kieltolaki kielsi yli 2 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävien aineiden valmistuksen, maahantuonnin, myynnin, kuljetuksen ja varastoinnin. Laillista oli lääkinnällisiin, teknillisiin tai tieteellisiin tarpeisiin tarvittava alkoholi sekä kirkkoviini. Lain tultua voimaan alkoholin salapoltto, salakuljetus ja salakauppa käynnistyivät maassa nopeasti ja niiden ympärille muodostui järjestäytynyttä rikollisuutta, juomatavat raaistuivat ja yleinen lainkunnioitus heikentyi. Kieltolaista tuli kiertolaki, raittiin maan ja kansan sijaan saatiin pirtusota, rikosaalto ja moraalikato.

"Yhdysvalloissa talouskasvun luoma iloinen ja moderni 1920-luku toi kanan jokaiseen pataan, kuten sanonta kuului. Suomessa samainen vuosikymmen lennätti varpusen jokaisen taskuun", Tehdas- ja alkoholimuseo Rajamäen Ryypin opas Petri Lehtonen kärjistää.

Varpunen oli trokareiden antama lempinimi pirtun katukaupassa käytetylle neljänneslitran lekkerille. "Nimi juontui Raittiuden Ystävät -yhdistyksen laulukirjasta. Molemmat saavat laulamaan", Lehtonen taustoittaa.

Kieltolain kaatoi kansainvälinen talouslama, Suomen valtio tarvitsi alkoholista saatavia tulli- ja verotuloja pulakauden ongelmien selättämiseen. Kieltolain kumoamista helpotti sitä vaatinut naisten adressi, johon kerättiin lähes 120 000 allekirjoitusta. Ensimmäisessä maassamme järjestetyssä kansanäänestyksessä kansalaiset pääsivät päättämään kieltolain kohtalosta ja yli 70 % äänestäneistä kannatti lain kumoamista. Alkoholiliikkeet avautuivat 5.4.1932 klo 10.

Rajamäen kylälle kieltolaki oli onnenpotku

Kuka hyötyi, vai hyötyikö kukaan kieltolaista, pirtukeisarit, salakuljettajat ja trokarit pois lukien? "Toisin kuin muulle Suomelle, Nurmijärven kunnan Rajamäen kylälle kieltolaki oli onnenpotku", kertoo Rajamäen Ryypin opas Petri Lehtonen. "Valtion alkoholiliike osti yksityisen Rajamäen hiivatehtaan vuonna 1920 varmistaakseen maassa tarvittavan laillisen alkoholin valmistuksen. Vuoden 1932 alkoholilaki, valtion alkoholimonopoli ja Oy Alkoholiliike Ab:n perustaminen tekivät Rajamäestä koko maan alkoholituotannon keskuspaikan, jota se on yhä tänään. Kieltolaki merkitsi kylän asukkaille siis vakautta, työtä ja toimeentuloa. Mainettakin, väkevää sellaista!"

Yksi tärkeä syy, miksi Rajamäen tehdas vuonna 1888 perustettiin nimenomaan Nurmijärven Rajamäelle, oli alueen erinomaiset pohjavesivarannot.

"Puhdas vesi on edelleen yksi tärkeimmistä Altian valmistamien juomien raaka-aineista, ja me olemme äärettömän ylpeitä Rajamäen pohjavedestä. Rajamäen pohjavesi on niin puhdasta, että sitä voidaan käyttää juomien valmistuksessa sellaisenaan ilman minkäänlaista käsittelyä", Altian Rajamäen tehtaan päällikkö Janne Peltoniemi kertoo.

Tehdas- ja alkoholimuseo Rajamäen Ryyppi kesällä 2019

Tehdas- ja alkoholimuseo Rajamäen Ryypissä on kesällä 2019 tarjolla Kieltolaki 100 -teemanäyttely ja Kieltolaki 100 -teemaopastus.

Museo on avoinna 18.5-18.8. ke-su 12-18 (suljettu 21.-23.6.).

  • Ke-to ja la-su museoon voi tutustua vain opastetulla kierroksella.
  • Perjantaisin museoon voi tutustua itsenäisesti.

Museo ei ole esteetön: tilat ovat vanhan tehtaan neljässä kerroksessa, joita yhdistävät kierreportaat. Patruunantie 17, Rajamäki. Lisätietoja: www.nurmijarvi.fi/museo.