Kuhakoski

Kuhakoski

Perttulassa sijaitseva Kuhakoski on 150 metriä pitkä koski, jossa on pudotusta 16 metriä. Kuhakoski oli ennen Nurmijärven tärkeimpiä myllykoskia. Louhittu jokiuoma muodostaa maisemakokonaisuuden, jonka menneisyydestä kertovat myllyjen ja sahojen perustusten jäänteet. Kosken niskalla on kauniisti holvattu vanha maantiesilta, jolta avautuu näköala jokilaaksoon.   

  

Kuhakosken historiaa

Numlahden myllyyn sijoitettiin Nurmijärven ensimmäinen sähkögeneraattori, joka valaisi ja antoi voimaa kartanon rakennuksille ja sahalle. Vähän myöhemmin myös Perttulan ja Uotilan kyläläiset rakensivat Kuhakosken rannalle pienen voimalaitoksen ja jo samana vuonna 1912 sähkövalot paloivat Uotilan kylässä.

 

Myllykoski

Myllykoski

Vantaanjoen Myllykosken kuohut ovat vaikuttava nähtävyys erityisesti keväisin. Myllykoski soveltuu hyvin päiväretkeilyyn ja alueella on tulentekopaikkoja. Myllykoski on suosittu kalastuspaikka, jossa voi kalastaa myös perhokalastusvälineillä.

  

Koskikara-luontopolku

Ulkoilureitin yhteydessä kiertävän Myllykosken luontopolun opastustaulut kertovat Vantaanjoen ranta-alueiden linnuista. Noin kaksi kilometriä pitkä luontopolku on nimeltään Koskikara. Luontopolun opastusvihkosia on jaossa Nurmijärven kirjastoissa.

  

Myllykosken historiaa

Myllykosken rantamille liittyy paljon historiaa. Myllykoski oli Nurmijärven parhaita myllypaikkoja ja 1920-luvulla kosken rannalle rakennettiin Nurmijärven ensimmäinen voimalaitos.

  

Kulkuyhteydet Myllykoskelle

  • Myllykoskelle on pyörätieyhteys Nurmijärven kirkonkylästä. 
  • Maaniittun liikuntapuistosta voi kävellä ulkoilureitin Myllykoskelle (katso ulkoulureitti alla).
  • Autolla Myllykoskelle pääsee kääntymällä Helsinki-Tampere -moottoritien Nurmijärven liittymästä Siippooseen päin. Parkkipaikka on pian liittymän jälkeen tien vasemmalla puolella Siippoota kohti ajettaessa.
  • Helsingin ja Hämeenlinnan suunnasta tulevat linja-autot pysähtyvät tarvittaessa Nurmijärven th:n pysäkillä, josta on noin 300 metrin matka Myllykoskelle.

Kirkonkylä-Myllykoski -ulkoilureitti

ulkoilureitti

Myllykoskelle kulkee ulkoilureitti Kirkonkylästä Maaniitun liikuntapuistosta Maaniitun ja Ihantolan ulkoiluteitä pitkin Aspiniitun tielle ja Nikkarinkujalle. Varsinainen reitti alkaa Nikkarinkujan päästä ja johtaa Hämeenlinnantien ja Helsinki-Tampere -moottoritien alitse Vantaanjoen rantaan.

Vantaanjoen rantaa pitkin vie pohjustettu reittipohja Pikkukoskelle, missä on polkupyörille parkkipaikka. Tästä eteenpäin reitillä ei voi pyöräillä, eikä se sovellu lastenrattaille. Ulkoilureitti kiertää Vantaajokea seuraillen Myllykoskelle. Reitin kokonaispituus on noin neljä kilometriä. 

  

Hiidenkirnut 

Kirkonkylä-Myllykoski -ulkoilureitti on mahdollista kiertää myös pohjoisesta Heinojan kautta. Reitin lähtöpisteet ovat Heinojantien päässä (yleisen tien kääntöpaikka) ja Raalantiellä Nummen hautausmaan kohdalla. Reitillä on viitoitus. Reitti seuraa Raalantietä ja Heinojantietä. Nummen hautausmaan kohdalta lähtee pohjustettu reittipohja länteen kohti hiidenkirnuja (n. 20 m reitiltä sivuun, seuraa viitoitusta).

Hiidenkirnujen jälkeen reitti kulkee maastossa polkuja pitkin
Heinojantien päähän.

  

Nukarinkoski

Nukarinkoski

Nukarinkoski on komea luonnonnähtävyys. Koski sijaitsee Nukarin kylän alueella Nurmijärven pohjoisosassa. Se on Vantaanjoen vesistön suurin koskijakso. Pituutta koskelle kertyy 1300 metriä ja pudotusta 25 metriä.

Kosken keskivaiheella, Nukarin tammeksi kutsutun padon kohdalla, Vantaanjoen ylittää silta. Miljöö tarjoaa upean ympäristön kalastukselle ja perheretkeilylle. Touko-kesäkuun vaihteessa tuomen kukkiessa on luonto kosken varrella ehkä kauneimmillaan.

  

Ulkoilualue

Nukarinkosken ulkoilualue

Idyllisessä maalaismaisemassa kuohuvan Nukarinkosken rannoilla kiertää ulkoilureittejä. Ulkoilupolku vie joen itärantaa pitkin alajuoksulla sijaitsevalle Harrikosken sillalle. Ulkoilupolku muodostaa yhtenäisen lenkin Hattarantien kautta. Polun varrella on laavu ja tulentekopaikkoja.

  

Historia

Nukarinkosken rannoilla on aikoinaan ollut Raalan kartanon omistama saha ja mylly. Raalan kartanon rouva Matilda Adlercreutz perusti Nurmijärven ensimmäisen kansakoulun kosken länsirannalle. Vuonna 1873 perustettu kansakoulu toimii nykyään koulumuseona.