Laatokan lauluja

Onnellisten sattumien myötä on Nurmijärvellä syntymässä paikallisten voimien työn myötä mittava kulttuurihanke, eli ooppera karjalaisen suvun vaiheista tuhansien vuosien takaa aina liki nykypäivään asti. Maamme eturivin kuvanveistäjä Toivo Jaatinen, joka tunnetaan myös ansioituneena musiikkimiehenä, on lauluillaan innostanut toista nurmijärveläistä eli musiikin ammattilaista Urpo Rauhalaa säveltämään oopperan Toivo Jaatisen melodioiden ja laulujen pohjalta. Oopperan libreton tekee Toivo Jaatisen veli, kirjailijapappi Esko Jaatinen, joka on yhdistänyt historiallisia faktoja ja suvun vaiheita taiteelliseen fiktioon uuden oopperan rakennusaineiksi.

Tekijät kokoontuvat

Laatokan laulut -nimen saaneella työllä on pitkät juuret. 10 sisaruksen selviytymisoopperaksikin kuvaillun teoksen ytimessä ovat Toivo Jaatisen laulut, jotka ovat syntyneet Karjalan tunteiden ja muistojen noustessa jälleen pintaan sotien jälkeisen torjunnan ja työntäyteisen arjen jälkeen. Yksi näistä lauluista, jatkosodan aikaiseen Laatokan nuottakalastajien puheenparteen ja elämään perustunut "Laatokan kalastajien laulu" teki kuulijoihin niin suuren vaikutuksen että siinä kuultiin myös jotakin suurempaa kuin pelkkä yksittäinen teos.

Jaatisen lauluja ja musiikkia oli tuotu esiin laajemmalle yleisölle jo aiemmin Sirkka Halosen toimittamassa radio-ohjelmassa, mutta muut yhteydenotot eivät iskeneet kipinää ennen kuin Urpo Rauhala laittoi vauhtia asioihin. Toivo Jaatisen lauluja kaseteilta nuotintanut kanttori Jaakko Miettinen ehdotti Rauhalaa uudeksi yhteistyökumppaniksi musiikin järjestämisen saralla ja näin toimiva yhteys oli syntynyt. Rauhalaa kiehtoivat Jaatisen melodiat, joita ei voi jäljittää karjalaisista sävelistä tai perinnemusiikista ja kun Urpo ilmoitti heti olevansa valmis oopperan tekoon, niin oopperahanke sai lentävän lähdön. Yksi sysäys tähän oli myös Jaatisen pojan Raimon tokaisu "miksette tee sitten oopperaa", kun puheeksi tuli jälleen kerran miten Laatokan kalastajien laulu kuulosti kuin oopperan osalta. Kirjailija Esko Jaatisen suostumus libreton tekemiseen on myös erittäin merkityksellinen asia kokonaisuuden kannalta.

Ystäväni, matkalle kutsuu tie

Oopperan kehystarina on Jaatisen suvun Saksan Preussista lähtevä tie kohti paratiisia ja paikkaa auringossa pois riidan ja vihan keskeltä. Matka vie Laatokan Karjalaan, josta joudutaan kuitenkin taas lähtemään pois vihollisen tieltä. Ooppera on kuin vertauskuva ihmisen kilvoittelusta joka onnistuu aina paratiisin porteille asti, joskus pääsee vähän kurkistamaan sisällekin mutta autuus ei ole pysyvää. Karjala on allegorisesti paratiisi: sinne ei voida jäädä mutta muisto siitä on unohtumaton.

Tyylillisesti tuleva ooppera ei ole moderni, siinä ei ole etsitty uusia ilmaisukeinoja säveltaiteen esittämiseen vaan melodisuus ja laulu on tärkeintä. Yhtäläisyytenä kuvanveiston alalla suurella vaivalla voidaan tehdä onnistuneita ja menestyneitä asioita, mutta spontaanisuuden kautta voidaan tehdä hienoja löytöjä. Spontaanisuus ilmenee tässä yhteydessä Jaatisen lauluina ja melodioina, joita käytetään hyväksi oopperaa tehtäessä. "Kaiken tulee soida", on ohjenuora jonka mukana uusi ooppera syntyy perinteen tuntumassa, mutta Jaatisen-Rauhalan tyylisenä.

Alfred Kordelinin säätiöltä tukea saanut ooppera on tarkoitus valmistua 2010 mennessä ja ensiesitys on suunniteltu pidettäväksi Helsingissä.