Arkihuolesi kaikki heitä - Joulunviettoa Nurmijärvellä
Jouluun liittyy monia mukavia perinteitä. |
 Jouluna 1924 kirkonkylän Mäntylässä. Takana vasemmalta Kalle Sairanen, Ossi Kostia, Reino Kostia, Helmi Kahila ja Martti Kostia. Edessä vasemmalta Elli Hakanen (os. Kostia), Matilda Kostia, Tyyne Kahila, Ilmari Kahila ja Kaarina Kostia. Kuva: Kalle Sairanen. |
Kansakoulujen kuusijuhlista vauhdikkaisiin pikkujouluihin Suomalaisen pikkujoulunvieton taustana ovat adventin ohella kansakoulujen joulu- eli kuusijuhlat, joiden keskeinen ohjelmanumero jouluevankeliumin luvun ja virrenveisuun ohella oli satunäytelmä. Koulujen vakavahenkiset ja arvokkaat kuusijuhlat toimivat kimmokkeena ylioppilasosakuntien pikkujouluille, joista tapa levisi yhdistyksiin, järjestöihin ja myöhemmin työpaikoille. Ensimmäiseksi työpaikkapikkujouluja alkoi järjestää konttori- ja virastoväki. |
 Kunnanlääkäri Paul Zakarias Collan perheineen jouluna 1929 Nurmijärven kirkonkylässä. Kuva Reino Kostia. |
Joulukukilla tunnelmaa Suomessa joulukukkaperinteen voidaan katsoa alkaneen vuonna 1879. Silloin helsinkiläinen kukkakauppias keksi laittaa hyasintin myymälänsä ikkunaan. Joulukukkien hankkiminen alkoi yleistyä Suomessa 1920-luvulla. Tuolloin jouluksi hankittiin tulppaaneja tai hyasintteja. 1960-luvulla kodin joulukoristeeksi saatiin uusi kukka, punalatvainen joulutähti. |
 Joulu näkyy myös työpaikoilla. Tässä vietetään jouluista kahvitaukoa Nurmijärven kunnansairaalassa 1920-luvun lopulla. Vasemmalla lääkäri Reino Kurkiala, toisena oikealta ylihoitaja Olga Huhti. |
Joulurauhaa päälle maan Joulurauha julistetaan Turun Raatihuoneentalon parvekkeelta jouluaattona kello 12. Näin on tehty keskiajalta lähtien, lukuun ottamatta isovihan vuosia ja joulua 1917. Joulurauhan julistus on kuultu radiosta vuodesta 1935 ja televisiosta vuodesta 1983 lähtien. Nykyisin moni viettää joulua työpaikalla. Entisajan maaseudulla joulurauha merkitsi konkreettisesti sitä, että ei tehty töitä vaan nautittiin levosta ja syötiin hyviä ruokia. Joulu katkaisi aidosti arkirutiinin, vaikkei rauhaa erityisesti mainostettukaan. |
 Joulutunnelmaa vuoden 1930 tienoilla. Takana vasemmalla Kalle Sairanen, Reino Kostia, Ossi Kostia ja Helmi Sairanen. Edessä istumassa vasemmalta Väinö Sairanen, Aino Lattu, mahdollisesti Eeva Sairanen ja Aaro Riikonen. Kuva on otettu Kalle Sairasen kotona, joka sijaitsi voima-aseman vieressä. |
Kello löi jo viisi Musiikki kuuluu jouluun: tunnelmaa luovat sekä hengelliset laulut että toisaalta kepeät tonttuleikit lauluineen. Kansakoululla oli joululaulujen levittämisessä suuri merkitys: lapset oppivat lauluja ja vähitellen niistä tuli kaiken kansan omaisuutta. Nurmijärvellä Raalan kartanossa syntynyt säveltäjä R. Raala (1886-1971) eli oikealta nimeltään Berndt Sarlin sävelsi useita joululauluja. Niistä tunnetuin on "Joulukirkkoon", jonka jokainen suomalainen varmasti tuntee: ”Kello löi jo viisi, lapset herätkää, Juhani ja Liisi - muuten matka jää!” Tämä Immi Hellénin runo ilmestyi Raalan säveltämänä ensimmäisen kerran Lasten laulukirjassa vuonna 1911. Muita R. Raalan säveltämiä joululauluja ovat esimerkiksi ”Ne soivat”, ja ”Jouluilta salomailla” .
|
 Joulunviettoa ja lasten saamia joululahjoja Nurmijärven kirkonkylällä 1930 -luvulla. |
Joulupuu on rakennettu Joulukuusen historia alkoi 1500-luvun alun Saksassa: sisälle tuotiin taikavoimainen vihreä oksa tai puu, joka tulevalle vuodelle takasi menestyksen ja hedelmällisyyden. Suomessa ensimmäiset joulukuuset nähtiin 1800-luvun alun säätyläiskodeissa, mutta laajemmin tämä jouluperinne sai sijaa vasta 1900-luvulla. Siinä vaiheessa, kun kuusi vielä oli uutuus maaseudun tuvissa ja pirteissä, se ripustettiin tavallisesti latvastaan roikkumaan katto-orteen. 1800-luvulla suosituimpia kuusenkoristeita olivat kiiltelevät ja rosopintaiset pallot sekä suipot käpyä muistuttavat koristeet. Siniristilippunauhat tulivat muotiin Suomen itsenäistymisen jälkeen. Vanhoja koristeita ovat myös latvatähti, paperienkelit, omenat ja piparkakut. Kuuseen sopivia kynttilänpitimiä alettiin valmistaa 1870-luvulla, jonka jälkeen jouluiltaa valaisivat kuusen latvoilla palavat elävät kynttilät. |
 Tauno ja Elvi Lumme, Marja Virvelä sekä Kalle ja Kyllikki Sairanen Rajamäellä mahdollisesti 1930-luvun alussa. |
Jouluruokaa tarjoo kunnon väki Mitä paremmin jouluna syötiin, sitä runsaammasta sadosta saatiin vanhan kansan uskomusten mukaan seuraavana vuonna nauttia. Suurin osa nykyisistä jouluruoista on peräisin 1800-luvun säätyläiskotien joulupöydistä. Lanttulaatikkoa ja perunalaatikkoa syötiin jo 1800-luvun lopun jouluina, porkkanalaatikko saavutti suosiota vasta 1930-luvulla. Lipeäkala on ollut suosittua etenkin Länsi-Suomessa. Joululeipä kuului olennaisena osana joulupöytään. Säätyläispiireissä kehitettiin makea maustelimppu, joka levisi myös kansan keskuuteen. Nurmijärvellä valmistettiin perunalimppua. Kun kinkku varallisuuden lisääntymisen myötä voitiin 1930-luvulla hankkia useimpiin koteihin jouluruoaksi, siitä tuli tarjoilun keskipiste. Lisäksi joulupöytään kuului mahdollisuuksien mukaan makkaroita, piirakoita, juustoja, paistia ja rosollia. Myös riisipuuro kuului jouluun. Sen kanssa syötiin usein hedelmä- tai rusinasoppaa, jota Nurmijärvellä kutsuttiin ”feskunasopaksi”. Myös juomaa oli pöydässä oltava: Sahdinpano oli yksi tärkeimpiä jouluun valmistautumisen töitä. |
 Joulunviettoa ja lasten saamia joululahjoja Nurmijärven kirkonkylällä 1930 -luvulla. Kuva: Väinö Vallinkoski. |
Lahjat peittyy kääröihin Joululahjojen antaminen on tapa, joka on tunnettu Suomen kaupungeissa jo yli 200 vuotta. 1800-luvun lopussa joulupukki lahjoineen alkoi vierailla myös maaseudulla. Ennen joulupukkia Suomessa liikkuivat sarvipäiset tapaninpukit ja nuuttipukit. Nimi ”pukki” periytyy hahmolta, joka maaseudulla kierteli pukinsarvet päässään ja tuohinaamari kasvojen suojana talosta taloon kerjäten ryyppyjä ja pelotellen lapsia. Ennen kaikkea lahjat on liitetty lasten jouluun. Joulupukilla on ollut myös kasvatuksellinen tarkoituksensa: Palkitseva ja samalla pelottava joulupukki jakoi kilteille lapsille lahjoja, mutta tuhmia lapsia varten pilkisti kontin suusta risukimppu. Kaupallinen joulu pyörii lahjojen ostamisen ympärillä. Leikkikaluteollisuus oli ensimmäisiä kaupallisen joulun hyödyntäjiä, ja hyvänä kakkosena tulivat makeisten valmistajat. |
 Armeijajoulu vuonna 1938. |
Jouluisia sananlaskuja ”Olisi vuodessa seitsemän joulua,
”Joulu juhlista suurin,
”Jouluaatto pitkä päivä,
”Tule joulu koskas tahdot |
 Uuden vuoden vastaanottoa kirkonkylän Vienolassa 1920-luvulla. Kuva: Reino Kostia. |
Vuoden vaihtuessa Uuden vuoden vastaanottaminen iloisen juhlinnan merkeissä on sekin Suomessa herrasväeltä opittu tapa, joskin sillä on myös kansanomaiset juurensa. |
Sivusta vastaa: Nurmijärven kunta - Museo
Viimeksi muokattu: 31.12.2008