Yleistietoa kunnasta

Maisemat muuttuvat mäkisemmiksi. Tie nousee ja laskee, kulkee poikki syvien jokilaaksojen, leukoilee jylhäin sydänvaarain rinteitä, pujottelee läpi kangasmetsäin, kuusikkonorojen, koivulehtojen. Korkealta mäeltä vihdoin aukeaa näköala."

I. K. Inhan kuvausta Nurmijärven Palojoen kylästä, Suomen maisemia, 1909.

Nurmijärven maisemalle antavat edelleenkin yleisilmeen pellot, niityt ja niiden halki polveilevat Vantaanjoen vesistön joet. Uusmaalaiseen tapaan laajojen viljelysalueiden keskeltä kohoaa yksittäisiä kallioselänteitä.

Nurmijärvi on asukasluvultaan Suomen suurin maalaiskunta. Se on myös pääkaupunkiseudun voimakkaimmin kasvavia kuntia: asukkaita on nykyisin noin 40 000, kymmenen vuoden päästä arvion mukaan jo lähes 45 000. Rajanaapurit ovat Espoo, Vantaa, Tuusula, Hyvinkää ja Vihti. Helsinkiin pääsee moottoritietä pitkin 30 minuutissa ja Helsinki-Vantaan lentokentälle 25 minuutissa.

Nimensä kunta on saanut pitäjän keskellä sijainneesta Nurmijärvestä, joka kuivatettiin viljelysmaaksi osittain jo 1920-luvulla ja lopullisesti 1950-luvun alussa. Nurmijärvi kuului alkuaan kolmeen pitäjään: Helsingin pitäjään, Loppeen ja Vihtiin. Lääninjakojen yhteydessä 1775 syntyi Nurmijärven hallintopitäjä. Itsenäinen seurakunta Nurmijärvestä oli tullut jo vuonna 1605.

Vireitä taajamia ja elinkeinoelämää

Nurmijärven pinta-ala on 367 km². Asukkaista yli 75 % asuu suurimmissa keskuksissa Kirkonkylässä, Klaukkalassa ja Rajamäellä. Päätaajamat ovat rakenteeltaan kaupunkimaisia. Muut kylät ovat koko lailla säilyttäneet entisen näkönsä. Maalaiskylien luonnolle ja maisemalle antavat yhä yleisilmeen pellot ja polveilevat pienet joet sekä ympäröivät metsät. Kauniista maalaiskylistä mainittakoon kansalliskirjailijamme kotikylän Palojoen lisäksi Perttula, Lepsämä ja kaaliviljelmistään kuulu Nummenpää.

Kauppa, liikenne ja muut palvelut työllistävät 63 % väestöstä ja teollisuus ja rakentaminen noin 34 %. Maatalouden osuus on enää vain vajaat 3,5 %. Kuitenkin lähes 30 % suomalaisesta kaalista kasvatetaan Nurmijärvellä.

Helsinki-Tampere-moottoritie kulkee Nurmijärven läpi. Hyvät liikenneyhteydet vetävät alueelle yrityksiä. Kirkonkylän liittymään on rakenteilla Ilvesvuoren yritysalue kauppakeskus Myllykukon viereen. Moottoritien tuntumassa ovat myös Karhunkorven ja Kuusimäen teollisuusalueet. Muita työpaikka-alueita ovat Alhonniittu Kirkonkylässä, Järvihaka, Pietarinmäki ja Ristipakka Klaukkalassa sekä Ketunpesä, Matku ja Valta-akseli Rajamäellä. Yritystoiminta on monipuolista. Keskeisiä toimialoja ovat muoviteollisuus, biotekniikka ja rakennusteollisuus sekä kuljetuspalvelut. Muun muassa Parma Betonila ja Rautakontkanen toimivat Karhunkorvessa.

Koulutusta Nurmijärvellä antavat SAK:n omistama Kiljavan opisto, Työtehoseuran tutkimus- ja koulutuskeskus Rajamäellä sekä Nurmijärven ammattiopisto Perttulassa. Ilmatieteen laitoksen geofysiikan observatorio toimii Röykässä Sääksjärven tuntumassa.

Aleksis Kivi syntyi Nurmijärven Palojoella

Parhaiten Nurmijärvi tunnetaan Suomen kansalliskirjailijan Aleksis Kiven syntymäpitäjänä. Aleksis Kivi syntyi Palojoen kylässä 10.10.1834 ja kuoli naapurikylässä Tuusulassa veljensä hoivissa 31.12.1872 vain 38-vuotiaana. Synnyinseutujaan Kivi kuvaili kirjeessään ystävälleen A.R.Svanströmille näin:

”Kotikyläni nimi on Palojoki, ja se on ensimmäinen kylä, joka Porvoosta Turkuun vievällä tiellä kohtaa sinua, sitten kun olet astunut Nurmijärven alueelle. - - Muuten tahdon sinulle edeltäkäsin sanoa, ettei Nurmijärvi enemmän luonnon kuin taiteen puolesta voi tarjota sinulle mitään mielenkiintoista: ei näköaloja, ei ylänköjä ja laaksoja romanttisissa ryhmityksissä; ja kuitenkin nämä seudut ovat minulle ihanimmat maan päällä; semmoinen lumousvoima on lapsuuden muistoilla.”

Kotikylän tarinat ja maisemat pysyivät innoituksena teoksille, joilla Kivi kohotti suomenkielisen kirjallisuuden maailmankirjallisuuden tasolle.

Koskia ja järviä

Vantaanjoen päähaara kiemurtelee kunnan itäosien halki. Vantaa virtaa paikoin syvässä laaksossa ja rehevän kasvillisuuden reunustamana. Vantaalla on sivujokia eri puolilla pitäjää. Nurmijärven alueella on useita koskia. Suurimmat ovat Nukarinkoski ja Myllykoski, molemmat entisiä myllypaikkoja.

Kunnan alueella olevat järvet sijaitsevat Valkjärveä lukuunottamatta  pitäjän luoteisosassa arvokkaalla Salpausselkävyöhykkeen harjualueella. Niistä kirkasvetinen laskujoeton Sääksi hienoine hiekkarantoineen on itseasiassa Suomen suurin lähde, jonka vesi vaihtuu maaperän kautta.