Terveydensuojelujärjestys
Terveyslautakunnan 10. päivänä lokakuuta 2000 59 § hyväksymä.
1 Soveltamisala
Nurmijärven kunnassa on terveydensuojelulain ja asetuksen sekä niiden nojalla annettujen säännösten ohella noudatettava näitä terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi annettuja määräyksiä ja ohjeita.
2 Määräykset ja ohjeet
Tämä terveydensuojelujärjestys käsittää määräyksiä ja ohjeita. Ohjeet on kirjoitettu kursiivilla. Määräykset ovat sitovia. Ohjeet ovat toimintaohjeita tai esittävät ratkaisuja määräysten soveltamisesta.
3 Ilmoituksen tekeminen
Ilmoitus terveydensuojelulain 13 §:ssä mainittujen tilojen perustamisesta, käyttöönottamisesta ja oleellisesta muuttamisesta, elintarvikkeiden ulkomyynnistä ja 37 §:n tarkoittaman suuren yleisötilaisuuden järjestämisestä on tehtävä kirjallisesti Nurmijärven terveydensuojeluviranomaiselle. Ilmoitus on tehtävä vähintään neljä (4) viikkoa, elintarvikkeiden ulkomyynnistä riittää kuitenkin ilmoitus kahta (2) viikkoa ennen toiminnan aloittamista, ellei laissa tai tässä järjestyksessä ole toisin määrätty.
4 Ilmoitusvelvollinen toiminta
Terveydensuojelulain 13 §:n 1 mom:n 1 kohdan mukaisia työtiloja tai toimintoja ovat esimerkiksi:
-
lyhyt aik. murskausasemat
-
autokorjaamot
-
kemialliset pesulat yms.
Tarvittaessa terveydensuojeluviranomainen edellyttää ilmoitusta muistakin tiloista ja toiminnoista, jos niistä voi aiheutua terveydellistä haittaa.
5 Elintarvikehuoneistoa koskevat määräykset
Terveydensuojelulain 13 §:n 1 mom:n 3 kohdan tarkoittamaa elintarvikehuoneistoa koskevat seuraavat määräykset:
-
Keittiössä tulee aina olla erillinen käsienpesupaikka ja siivousvälinekomero.
-
Siivousvälineiden ja -aineiden säilytykseen tarkoitettu tila tulee varustaa vesipisteellä, kaatoaltaalla ja kuivauskierukalla sekä koneellisella poistoilmanvaihdolla. Siellä tulee olla myös riittävä määrä hyllyjä, telineitä ja muuta tarpeellista varastotilaa. Pinta-ala tulee olla vähintään 1 m2. Asiakas- yms. tiloja sekä sosiaalitiloja varten tulee olla erillinen siivouskomero.
-
Elintarvikehuoneistossa, jossa valmistetaan tai lämmitetään ruokaa tulee olla koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto rasvasuodattimineen.
-
Elintarvikehuoneistossa, jossa käsitellään pakkaamatonta elintarviketta, tulee olla erillinen käsienpesupaikka.
-
Elintarvikehuoneistojen käymälöiden varustuksena on koneellinen poistoilmanvaihto ja etuhuone. WC-tiloista ei saa olla suoraa yhteyttä elintarvikkeiden käsittelytiloihin.
-
Mikäli elintarvikehuoneistossa tarjoillaan olutta tulee asiakkaille, kummallekin sukupuolelle, osoittaa omat WC:t, muussa tapauksessa riittää yksi (1) 24 asiakaspaikkaan asti. Henkilökunnalle tulee olla aina eri WC.
6 Kausiluonteinen elintarvikehuoneisto
Kausiluontoinen elintarvikehuoneisto on esimerkiksi kioski tai kesäkahvila, joka on käytössä elintarvikkeiden myyntiä tai tarjoilua varten enintään kuusi (6) kuukautta kerrallaan. Näihin noudatetaan soveltuvin osin elintarvikehuoneistoa koskevia määräyksiä.
7 Elintarvikkeiden ulkomyynti ja siirrettävät laitteet
Elintarvikkeiden myynti ja käsittely on sallittu toreilla ja muussa terveydensuojeluviranomaisen toiminnanharjoittajan ilmoituksen perusteella sallimassa ulkomyyntipaikassa.
Toisen kunnan päätös liikkuvasta kioskista, myyntivaunusta tai laitteesta on pidettävä mukana toimintaa harjoitettaessa, päätös ja omavalvontasuunnitelma on esitettävä vaadittaessa terveydensuojeluviranomaiselle.
8 Elintarvikkeiden myynti kirpputoreilla
Elintarvikkeiden myynti kirpputoreilla on kielletty. Terveydensuojeluviranomainen voi yksittäistapauksissa kirpputorin omistajan erillisestä hakemuksesta antaa luvan elintarvikkeiden myynnille asettamillaan ehdoilla.
9 Uimaranta ja yleinen sauna
Terveydensuojelulain 13 §:n 1 momentin 4-kohdan mukaisella yleiseen käyttöön tarkoitetulla saunalla, uimahallilla, uimarannalla, uimalalla ja kylpylällä tarkoitetaan palvelua, jota yleisö voi käyttää ilman ajanvarausta.
10 Eläintenpito
Terveydensuojelulain 13 §:n kohdan 5 mukaisia eläintenpitoon tarkoitettuja rakennuksia ja aitauksia ovat seuraaville eläimille tarkoitetut eläinsuojat:
-
tuotantoeläimet kuten sika, nauta, hevonen, vuohi, lammas, siipikarja, poro sekä mehiläispesät eläinmäärästä riippumatta
-
enemmän kuin viisi täysikasvuista koiraa tai kissaa.
Kerros- tai rivitaloasunnossa ei saa pitää sellaisia, tai niin paljon, lemmikkieläimiä, että niistä saattaa aiheutua haju- tai eläinpölyhaittaa tai haittaa asunnon kunnolle.
11 Vesikäymälän rakentaminen
Asemakaava-alueen ulkopuolella kiinteistön omistaja tai haltija on velvollinen rakentamaan liittymisjohdot yleiseen vesijohtoon ja viemäriin, jos vesijohto ja viemäri ovat enintään 20 metrin päässä kiinteistön rajasta. Muussa tapauksessa kiinteistön omistajan tai haltijan tulee tehdä ilmoitus vesikäymälän rakentamisesta Nurmijärven kunnan terveydensuojeluviranomaiselle.
Ilmoitus ja suunnitelma jätevesien käsittelystä jätetään uudisrakennuksen osalta rakennusluvan yhteydessä rakennusvalvontatoimistoon, josta ne lähetetään terveydensuojeluviranomaiselle lausuntoa varten, muussa tapauksessa suoraan terveydensuojelutoimistoon.
Asuin- ,työ-, kokoushuoneistoon, saunaan, ulkovarastoon tai eläinsuojaan ei saa asentaa vesijohtoa, jollei jätevesiä johdeta rakennuksesta yleiseen viemäriin tai niitä käsitellä terveydensuojelu- tai muun viranomaisen hyväksymällä tavalla.
12 Käymäläjätteen kompostointi
Käymälä on sijoitettava, rakennettava ja pidettävä kunnossa siten, ettei käymälästä aiheudu terveyshaittaa.
Käymäläjätteen kompostoinnissa on noudatettava terveydensuojeluviranomaisen ohjeita.
Umpisäiliö- ja saostuskaivolietteen kompostointi on kielletty, jollei kompostointi tapahdu erikseen rakennetussa ja hyväksytyssä käsittelylaitoksessa. Ns. raaka-sakokaivolietteen levittäminen pelloille, jossa samana vuonna viljellään juureksia tai vihanneksia on myös kielletty. Terveydensuojeluviranomainen voi erityisestä syystä ja määräämillään ehdoilla hyväksyä kompostoinnin kiinteistönomistajan erillisestä hakemuksesta kiinteistöllä.
13 Biojätteen säilytys kiinteistöllä
Biojätettä ei saa säilyttää kiinteistöllä niin, että siitä voi aiheutua terveydellistä haittaa esim. kärpästen ja hajujen vuoksi.
Biojätteen tyhjennys kesäaikana tulee olla 2 x viikossa, jollei jätettä säilytetä jäähdytetyssä tilassa. Talviaikana riittää jätehuoltomääräyksessä mainittu kerta viikossa.
14 Puutarhajätteiden polttaminen
Puutarhajätteiden kuten oksien, risujen ym. polttaminen on kielletty, jos siitä aiheutuu terveydellistä haittaa ympäristön asukkaille.
15 Haittaeläinten torjunta
Teollisuuslaitosten, varastoalueiden, liikekiinteistöjen ja vastaavien on tarvittaessa tehtävä suunnitelma rottien ja muiden haittaeläinten hävittämiseksi.
16 Rangaistukset ja seuraamukset
Tämän terveydensuojelujärjestyksen noudattamista valvoo Nurmijärven terveydensuojeluviranomainen.
Tämän terveydensuojelujärjestyksen määräysten rikkomisesta määrätään terveydensuojelulain 53 ja 54 pykälissä.
17 Voimaantulo
Tämä terveydensuojelujärjestys tulee voimaan 1.1.2001.
Terveydensuojelujärjestyksen perustelut
Terveydensuojelulain 51 §:n 3. momentin mukaan terveydensuojeluviranomainen voi antaa yleisiä määräyksiä terveyshaitan ehkäisemiseksi ja terveydellisten olojen valvomiseksi.
Terveydensuojelulain voimassaolon aikana on ilmennyt, että terveydensuojelujärjestyksen antaminen on välttämätöntä terveydellisesti hyväksyttävien elinolojen säilymiseksi ja terveyshaittojen ennaltaehkäisemiseksi.
3 Ilmoituksen tekeminen
Määräys tehdä ilmoitus neljä (4) viikkoa ennen toiminnan aloittamista on informatiivinen. Tarkoitus on ohjata toiminnanharjoittajaa tekemään ilmoitus sellaisessa vaiheessa, että neuvonnalla voidaan vaikuttaa tulevaan toimintaan jo/vielä suunnittelu-, rakennus- ja kalusteiden sijoitusvaiheessa. Tarkoituksena on myös, että viranomainen voi ajoissa ilmoittaa ilmoituksen vireilläolosta ja kuulla asianosaisia.
4 Ilmoitusvelvollinen toiminta
Määräys koskee uutta toimintaa ja toiminnan olennaisia muutoksia.
Paikallinen terveydensuojeluviranomainen harkitsee mistä työtiloista ja toiminnoista on tehtävä ilmoitus terveydensuojelulain 13 §.1.mom. 1. kohdan perusteella.
Alle 2 kk eli lyhytaikaiset murskausasemat, autokorjaamot, kemialliset pesulat eivät tarvitse ympäristölupaa, mutta silti ne voivat sijoittua lähelle asutusta, koulua tai muita häiriintyviä kohteita.
5 Elintarvikehuoneistoja koskevat määräykset
Erillinen käsienpesupaikka keittiössä ja muissa elintarvikehuoneistoissa on vähimmäisvaatimus, kun käsitellään pakkaamattomia elintarvikkeita.
Siivousvälinevaraston asiallinen varustus mahdollistaa sekä elintarvikehuoneiston että siivousvälineiden tehokkaan puhdistuksen. Erillinen poistoilmanvaihto estää epäpuhtauksien kulkeutumisen ilman mukana siivousvälinevarastosta elintarvikehuoneiston muihin tiloihin.
Elintarvikehuoneistossa syntyvä kosteus, kuumuus ja rasva tulee poistaa tehokkaasti, jotta taataan elintarvikkeiden hyvä säilyvyys ja henkilökunnan työskentelyolosuhteet.
Oluen tarjoilun on todettu lisäävän WC:n käyttöä. Keittiöhenkilökunnalla tulee olla elintarvikehygieniasyistä oma erillinen WC. Henkilökunnan WC:tä käyttävät ainoastaan henkilöt, joiden terveydentilaa seurataan säännöllisesti mm. ulostenäyttein.
6 Kausiluonteinen elintarvikehuoneisto
Tarkoitus on keventää ilmoitusmenettelyä jäätelökioskeille ja vastaaville, jotka toimivat osan vuotta lähinnä kesäaikana ja useimmiten ne viedään pois sesongin loputtua. Usein on kysymys vakiomallisesta kioskista. Jos kioskin omistaja/valmistaja on hyväksyttänyt kioskin kotipaikkakunnallaan, voidaan vuosittain esitettävästä pohjapiirustuksista luopua, jolloin riittää terveystarkastajan hyväksymistarkastus ennen käyttöönottoa.
7 Elintarvikkeiden ulkomyynti ja siirrettävät laitteet
Terveydensuojelulaissa ja -asetuksessa eri kohdissa säädetyt asiat on informaatiomielessä kerätty samaan kohtaan.
8 Elintarvikkeiden myynti kirpputoreilla
Kirpputoreilla myydään pääasiassa käytettyä vähäarvoista tavaraa. Elintarviketta ei voida myydä samoin perustein. Kirpputoreille voidaan hyväksyä pienimuotoisia kahviloita henkilökunnan ja asiakkaiden käyttöön.
9 Uimaranta ja yleinen sauna
Määräyksellä tarkennetaan terveydensuojelulain käsitettä yleinen.
10 Eläintenpito
Terveydensuojelulaki edellyttää ilmoitusta paitsi eläintenpitoon tarkoitetun rakennuksen myös aitauksen sijoittamisesta asemakaava-alueella. Eläinten pidosta aiheutuu yleisesti haju- ja kärpäshaittaa, jollei lannan käsittelyyn kiinnitetä erityistä huomiota ja jos eläinsuojat ja aitaukset sijoitetaan liian lähelle naapurin rajaa tai tietä.
Kyselyjä ns. kesälampaiden, porsaiden ja kanojen pitoon on tullut terveystarkastajille ja apua on pyydetty jo syntyneiden terveyshaittojen poistamiseksi. Muutaman kanan tai kanin synnyttämiä jätteitä ei ole hoidettu pois asianmukaisesti vaan jätetty pihalle. Tämä taas on aiheuttanut naapureille haittaa mm. huomattavana kärpästen määrän lisääntymisenä. Myös kotieläinten aiheuttama melu on ollut yhtenä haittana.
Lemmikkieläinten määrään asunnoissa vaikuttaa mm. eläinten pidon taso ja niiden aiheuttaman haitan arviointi riippuu asunnon rakennusteknisestä toteutuksesta, ilmanvaihdosta, äänieristävyydestä ym. eikä näin ollen ole mahdollista antaa yksiselitteistä määräystä, vaan asia käsitellään aina tapauskohtaisesti.
Terveyslautakunnalle on tullut valituksia hajuista asunnoissa, joissa on ollut kissoja tai koiria. Ulosteiden imeytyessä rakenteisiin, ei niiden hajua saa pois pesemällä vaan saastuneet rakenteet on poistettava ja uusittava.
11 Vesikäymälän rakentaminen
Määräys koskee kaikkia asuinkiinteistöjä, joita ei koske velvollisuus liittyä yleiseen viemäriin.
Terveydensuojelu on tehnyt yhteistyössä ympäristöpuolen kanssa ohjeet jätevesien käsittelystä. Ohjeet on tarkoitus uusia.
Uudisrakennuksen yhteydessä, asuinkiinteistön jätevesien käsittelystä päätetään, terveystarkastajan lausunnon mukaan, rakennusluvassa. Jos hanke ei tarvitse rakennuslupaa, terveystarkastaja tekee päätöksen jätevesien käsittelystä.
12 Käymäläjätteen kompostointi
Vanhan terveydenhoitolain yksityiskohtaiset määräykset on korvattu uudessa laissa niin, että terveydensuojelujärjestyksellä tarvittaessa, kunnan oloista johtuen, voidaan antaa tarkempia yleisiä määräyksiä terveydellisen haitan ennalta ehkäisemiseksi.
Terveystarkastajille tulee valituksia umpi- ja sakokaivolietteen levittämisestä ympäristöön. Sakokaivolietteen levittäminen on tarkoin harkittava mihin se sopii, ulosteperäiset bakteerit ja virukset leviävät esim. juuresten välityksellä. Määräyksellä ei ole tarkoitus puuttua lietteen ympäristölle aiheuttamiin vahinkoihin, ravinnepäästöihin yms.
13 Biojätteen säilytys kiinteistöllä
Liian pitkä biojätteen säilytys kiinteistöllä esim. kesäaikana aiheuttaa terveydellistä haittaa ympäristölle. Jätehuoltomääräyksen tyhjennysväli kerta viikossa ei ole aina riittävä, jollei jätettä säilytetä jäähdytetyssä tilassa.
14 Puutarhajätteiden polttaminen
Jätelailla on jätteen avopoltto kielletty. Järjestyssäännön mukaan kuivia risuja saa polttaa kuukauden ajan keväällä. Tästä sallivasta määräyksestä on useasti valitettu terveystarkastajille. Valittajat ovat useasti henkilöitä, joilla on jokin hengityselinsairaus, astma tms.
Puutarhajätteiden palaminen on yleensä erittäin heikkoa ja usein syntyy vain savua runsaasti. Savussa on paljon terveydelle haitallisia yhdisteitä ja savu sinällään aiheuttaa jo astmaatikolle hengitysvaikeuksia. Kytemällä palava puutarhajäte aiheuttaa aina terveyshaittaa ympäristön asukkaille.

