Vesiosuuskunta haja-asutusalueen vesihuollon järjestäjänä

Vanhentuneen jätevesijärjestelmän voi uusia kiinteistökohtaisesti, mutta tiiviillä asutusalueella useamman kiinteistön yhteinen järjestelmä on sekä edullisempi että toimivampi ratkaisu. Kiinteistöt voivat perustaa vesiosuuskunnan, joka rakennuttaa yleensä sekä viemäri- että vesijohtoverkoston. Vesijohtoverkoston myötä päästään eroon mahdollisista kaivoveden riittävyys- ja laatuongelmista. Vesiosuuskuntien vedenjakelu ja jätevesien käsittely toteutetaan ostamalla ne palveluna Nurmijärven Vedeltä tai naapurikuntien vesihuoltolaitoksilta. Vesiosuuskunta liittää omat vesi- ja viemäriverkostonsa siis esimerkiksi Nurmijärven Veden verkostoihin.

Vesihuollon kehittämissuunnitelma

Nurmijärven kunnassa on hyväksytty vuonna 2015 vesihuollon kehittämissuunnitelma.

Vesihuollon kehittämissuunnitelman sisältö
Vesihuollon kehittämissuunnitelman päivityksessä vesihuollon kehittämistoimenpiteitä on esitetty vuoteen 2025 saakka. Kehitystarpeita on tarkasteltu myös tätä pidemmällä aikavälillä. Suunnitelman pääpainopisteenä on ollut nykyisten vesihuoltoverkostojen ulkopuolella olevien kiinteistöjen vesihuollon kehittäminen. Kehittämissuunnitelman yhteydessä on tehty kuntalaiskysely haja-asutusalueiden vesihuollosta sekä laadittu erilliset suunnitelmat vedenhankinnan, siirtolinjojen ja jätevedenkäsittelyn pitkän tähtäimen strategioista sekä verkostolaajennusten taloudellisista vaikutuksista.

Työssä on tarkasteltu myös kunnan nykyistä vesihuollon toimintaympäristöä ja vesihuollon nykytilaa, Nurmijärven Veden ja vesiosuuskuntien tarvittavia tulevia toimenpiteitä sekä varautumista poikkeus- ja häiriötilanteisiin. Lisäksi on arvioitu ehdotettujen toimenpiteiden vaikutusta kunnan yhdyskuntarakenteen kehittymiseen, haja-asutuksen vesihuollon kehittymiseen, vesihuollon toimintavarmuuteen, sekä kunnan, vesihuoltolaitosten ja vesiosuuskuntien talouteen ja toimintaedellytyksiin.

Projekti käyntiin

Vesiosuuskunnan perustaminen käynnistyy muutaman aktiivisen henkilön tai vaikka kyläyhdistyksen toimesta. Kunnan kanssa yhteistyössä tehdään kysely alueen asukkaille, jotta tiedetään kuinka moni on jo alkuvaiheessa kiinnostunut liittymään keskitettyyn vesihuoltoon. Näin voidaan alustavasti kartoittaa tulevaa rakentamisaluetta ja arvioida hankkeen toteuttamisedellytyksiä. Kun on tiedossa keskitettyä vesihuoltoa tarvitsevat, kutsutaan koolle kyläkokous. Kun kiinnostus vesiosuuskuntaa ja keskitettyä vesihuoltoa kohtaan herää, on heti alussa syytä olla yhteydessä sekä kunnan että Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen edustajiin, jotta saadaan varmistetuksi kaikkien osapuolien yhteistyö ja hankkeen eteneminen vesihuollon kannalta järkevällä tavalla. Kaikissa tapauksissa ei ole kannattavaa perustaa uutta vesiosuuskuntaa, vaan nykyisten vesiosuuskuntien kanssa voidaan neuvotella verkostojen laajentamisesta eri puolille kuntaa, jos kiinnostuneita liittyjiä todetaan olevan riittävästi. 

Kunta pyrkii tukemaan

Nurmijärven kunta pyrkii tukemaan vesiosuuskuntien syntymistä, nykyisten vesiosuuskuntien laajentumisia ja näin keskitetyn vesihuollon rakentamista. Kunta muun muassa rahoittaa vesiosuuskunnan verkostojen suunnittelun ja antaa asiantuntija-apua ja lainojen takauksia tietyin ehdoin. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta voi hakea valtion vesihuoltoavustusta vesiosuuskunnan suunnitteluun ja rakentamiseen. Valtion vesihuoltoavustuksen suuruus on yleensä 10 - 20 % hyväksytyistä kokonaiskustannuksista. Uudenmaan ympäristökeskuksen julkaisema Vesiosuuskunnan ABC –julkaisu on käytännönläheinen opas vesiosuuskunnan perustamista suunnitteleville.

 

Nurmijärven kunnan vesiosuuskuntahankkeita ohjaa:

Hanna Nieminen
kunnallistekniikan suunnittelija
Puh. 040 317 2313