| Asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla, hajajätevesiasetus |
Valtioneuvoston asetus (209/2011), joka tuli voimaan 15.3.2011. Asetuksen mukaan talousjätevedet on puhdistettava siten, että ympäristöön aiheutuva kuormitus vähenee orgaanisen aineen osalta vähintään 80 %, kokonaisfosforin osalta vähintään 70 % ja kokonaistypen osalta vähintään 30 % verrattuna haja-asutuksen kuormitusluvun avulla määritettyyn käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen. Kotitalouksien lisäksi asetus koskee vapaa-ajan asuntoja, karjatilojen maitohuoneita ja kodin yhteydessä olevaa yritystoimintaa, johon ei tarvita erikseen ympäristölupaa. |
| Fosfori |
Ravinne, joka rehevöittää vesistöjä. Fosfori on tärkein perustuotantoa rajoittava ravinne monissa järvissä. Fosforia joutuu jätevesiin pääasiassa virtsasta ja pesuaineista. |
| Harmaa jätevesi |
Pesu-, sauna- ja keittiövesi. (EI astinpesukoneen vedet) |
| Imeytyskenttä, maahanimeyttämö |
Jäteveden maahanimeyttämö, jolla tarkoitetaan sellaista maahan kaivettua tai pengerrettyä talousjäteveden käsittelylaitteistoa, jossa vähintään saostussäiliössä esikäsitelty jätevesi imeytetään maaperään puhdistumaan ennen sen kulkeutumista pohjaveteen. |
| Jakokaivo |
Maasuodattimen osa. Jakokaivon tehtävänä on johtaa saostussäiliöstä lähtevät jätevedet tasaisesti jokaiseen imeytysputkeen. |
| Kaksoisviemäröinti |
Kaksoisviemäröinnissä vesikäymälävedelle ja harmaalle jätevedelle on rakennettu omat viemärilinjansa ja ne käsitellään erikseen. |
| Kokoomakaivo |
Maasuodattimen osa. Puhdistunut jätevesi kerääntyy maasuodattimesta kokoomaputkistoon ja kokoomakaivoon. Kokoomakaivosta puhdistetut jätevedet johdetaan purkuputkea pitkin ojaan tai muuhun soveltuvaan purkupaikkaan. Näytteenotto tapahtuu kaksoisviemäröinnin ollessa kyseessä kokoomakaivosta, muutoin näytteenottokaivosta. |
| Kuivakäymälä |
Käymälä, joka ei käytä vettä ulosteiden kuljettamiseen. |
| Maasuodatus, maasuodatin |
Jäteveden maasuodatin, jolla tarkoitetaan sellaista maahan kaivettua tai pengerrettyä talousjäteveden käsittelylaitteistoa, jossa vähintään saostussäiliössä esikäsitelty jätevesi puhdistuu kulkeutuessaan rakennetun hiekkaa tai muuta maa-ainesta olevan suodatinkerroksen läpi ja se kootaan putkistolla sekä johdetaan edelleen ympäristöön tai jatkokäsittelyyn. |
| Musta jätevesi |
Harmaa jätevesi + vesikäymälän jätevesi + astianpesukoneen vedet |
| Orgaaninen aines |
Kuluttaa vesiin joutuessaan ja siellä hajotessaan vesien happivaroja ja saattaa siten olla merkittävä syy vesistön happikatoon ja esim. kalakuolemiin. |
| Pienpuhdistamo |
Jäteveden käsittelylaite, jonka toimintaperiaate voi olla fysikaalinen, kemiallinen, biologinen tai niiden yhdistelmä. Tällaisia ovat esim. panospuhdistamot. |
| Pohjavesi |
Pohjavesi on vettä, joka täyttää avoimet tilat maa- ja kallioperässä. Suomessa pohjavettä käytetään runsaasti talousvetenä ja vesilaitosten raakaveden lähteenä. Nurmijärven kunnan vedenhankinta perustuu alueen pohjavesien käyttöön. |
| Saostussäiliö, saostuskaivo, sakokaivo |
Jäteveden yksi- tai useampiosainen vesitiivis mekaaninen esikäsittelylaite, jonka läpi jätevesi virtaa ja jonka pääasiallisena tarkoituksena on pidättää jätevedestä erottuvat laskeutuvat kiintoaineet ja vettä kevyemmät aineosat. |
| Taudinaiheuttajamikrobi |
Etenkin ulosteissa on taudinaiheuttajamikrobeja (esim. bakteereita ja viruksia), jotka juomaveteen tai ruokaan joutuessaan voivat aiheuttaa ikäviä ja laajojakin epidemioita. Jotkin tautimikrobit voivat elää vesissä pitkään. |
| Typpi |
Ravinne, joka rehevöittää vesistöjä. Typpi voi lisäksi tehdä pohjavedet juomakelvottomiksi. Typpiyhdisteitä on etenkin virtsassa. |
| Umpisäiliö, umpikaivo |
Vesitiivis, jäteveden tilapäiseen varastoimiseen tarkoitettu säiliö, josta ei ole jäteveden purkuputkea ympäristöön. |
