Jätehuoltomääräykset

Ehdotus uusiksi jätehuoltomääräyksiksi

Nurmijärven kunnan yleisiä jätehuoltomääräyksiä tarkistetaan uuden jätelain säännöksiä ja terminologiaa vastaavaksi. Pohjana uudistustyössä on käytetty Kuntaliiton opasta jätehuoltomääräysten laatimisesta sekä voimassa olevia jätehuoltomääräyksiä. Ennen päätöksen tekemistä jätehuoltomääräysten uudistamisesta Nurmijärven kunta on varannut kaikille mahdollisuuden lausua mielipiteensä asiasta. Tekninen lautakunta käsitellee jätehuoltomääräyksiä syksyllä 2015. 

Ehdotus jätehuoltomääräyksiksi

Yleinen osa: yleistä tietoa jätehuollosta Nurmijärvellä    


 

Nurmijärven kunnan yleiset jätehuoltomääräykset

Annettu jätelain 17 §:n nojalla.

Valtuuston hyväksymä  15.11.2006 § 85

Voimaantulo 1.1.2007

 

1 LUKU   YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

1 § Jätehuoltomääräysten soveltamisala

Jätehuollon järjestämisessä: jätteiden keräyksessä, lajittelussa ja kuljetuksessa, jätteiden hyödyntämisessä ja käsittelyssä sekä jätteistä terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan haitan ehkäisemisessä sekä jätehuollon valvonnassa on sen lisäksi, mitä muualla on säädetty tai määrätty, noudatettava näitä yleisiä jätehuoltomääräyksiä.

2 § Jätehuoltomääräysten tavoite

Näiden jätehuoltomääräysten tavoitteena on tukea kestävää kehitystä jätehuollon järjestämisessä siten, että

1

terveydelle ja ympäristölle aiheutuvien haittojen syntyminen jätehuollosta on mahdollisimman vähäinen

2

edistetään jätteiden hyötykäyttöä

3

vähennetään kaatopaikalle loppusijoitettavan jätteen määrää

4

edistetään biojätteen kompostointia kaikilla kiinteistöillä

 

3 § Järjestetyn jätehuollon alue

Järjestetyn jätteenkuljetuksen alue käsittää koko kunnan alueen, jolloin näitä jätehuoltomääräyksiä on noudatettava kaikkialla kunnassa.

Kaikkien kiinteistöjen on liityttävä asumisessa syntyneen jätteen sekä ominaisuuksiltaan, koostumukseltaan ja määrältään siihen rinnastettavaan teollisuus-, palvelu-, tai muussa toiminnassa syntyneen muun kuin ongelmajätteen osalta järjestettyyn jätteenkuljetukseen.

4 § Määritelmät
Näissä jätehuoltomääräyksissä tarkoitetaan:

  • biojätteellä kompostointiin soveltuvaa eloperäistä kokonaisuudessaan biologisesti hajoavaa kiinteää jätettä
  • elintarvikejätteellä ruuan valmistuksen tai tarjoilun yhteydessä käyttämättä jääneitä ruoka-aineksia ja elintarvikkeita sekä ruuan tähteitä samoin kuin elintarvikkeiden ja rehujen valmistuksessa sekä elintarvikkeiden kaupassa syntyvää biojätettä
  • energiajakeella eli polttokelpoisella jätteellä energiahyötykäyttöön soveltuvaa erilliskerättyä jätettä
  • erilliskeräyksellä eri jätejakeiden keräystä jätekohtaisilla keräysastioilla
  • erityisjätteellä jätettä, jonka keräys, kuljetus ja käsittely vaatii erityistoimia, kuten jätteen välitöntä peittämistä kaatopaikalla, mutta joka ei ole ongelmajätettä. Tällaisia jätteitä ovat esimerkiksi viiltävät ja pistävät jätteet, kudosjätteet tai niihin verrattavat jätteet, kuivakäymäläjäte, eläinten ruhot ja teurasjätteet, eläinrasvat sekä niiden kaltaisten aineiden käsitellyssä syntyvät jätteet
  • haravointijätteellä puutarhasta koottua kompostoituvaa jätettä, joka ei sisällä risuja
  • hyötyjätepisteellä paikkaa, jossa on hyötyjätteiden keräysvälineitä niitä kiinteistöjä varten, jotka eivät ole velvoitettuja hankkimaan omia keräysvälineitä kyseisille jätejakeille
  • hyötyjätteellä jätettä joka voidaan sellaisenaan käyttää uudelleen tai jonka sisältämä materiaali tai energia voidaan hyödyntää ja jonka uudelleen- tai hyötykäyttö on järjestetty
  • jätteen haltijalla jätteen tuottajaa, kiinteistön haltijaa tai toiminnan järjestäjää taikka muuta luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jonka hallussa jäte on
  •  jätteen tuottajalla sitä, jonka toiminnasta syntyy jätettä
  • kaatopaikkajätteellä jätettä, joka toimitetaan jäteaseman loppusijoitusalueelle (kaatopaikalle)
  • keräyskartongilla materiaalihyötykäyttöön soveltuvaa pahvia, paperi- ja kartonkipakkauksia sekä nestekartonkipakkauksia
  • keräyspaperilla puhdasta ja kuivaa käytöstä poistettua materiaalihyötykäyttöön kelpaavaa paperia
  • keräyspahvilla puhdasta ja kuivaa käytöstä poistettua keräyskelpoista aaltopahvia, kuten aaltopahvilaatikoita, ruskeaa kartonkia ja voimapaperia sekä ruskeita kirjekuoria ja paperikasseja
  • keräyslasilla käytöstä poistettuja tyhjiä lasipakkauksia
  • keräysmetallilla käytöstä poistettua pakkausmetallia ja muuta metallijätettä, joka soveltuu metallin kierrätykseen
  • keräysvälineillä jätteiden keräyksessä käytettäviä 12 §:ssä esitettyjä välineitä
  • kiinteistön haltijalla kiinteistön omistajaa tai omistajan vertaista haltijaa taikka kiinteistöä hallitsevaa vuokraoikeuden haltijaa
  • kompostoinnilla biojätteen yhteenkokoamista, sekoittamista ja muita toimenpiteitä, joilla edistetään sen luonnollista hajoamista hapellisissa olosuhteissa
  • kuivajätteellä yhdyskuntajätettä, joka on lajiteltu siten, että se ei sisällä erityisjätettä, ongelmajätettä, biojätettä eikä merkittävässä määrin muuta erilliskerättävää hyötyjätettä
  • ongelmajätteellä jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle
  • lietteellä saostus- ja umpikaivolietettä, hiekanerotuskaivonlietettä, puhdistamolietettä
  • puutarhajätteellä risuja, oksia, ruohoa, naatteja, puiden lehtiä ja muuta niihin verrattavaa pihan ja puutarhan hoidossa syntyvää biojätettä
  • rakennusjätteellä rakennus- ja purkutoiminnasta syntyvää jätettä, joka ei sisällä terveydelle tai ympäristölle haitallisia aineita tai merkittävässä määrin muuta erilliskerättävää hyötyjätettä
  • taajama-alueella aluetta, jossa on kunnan vahvistama asemakaava
  • sekajätteellä yhdyskuntajätettä, jossa on mukana elintarvikejäte, mutta ei sisällä muita erilliskerättäviä hyötyjätteitä
  • sähkö- ja elektroniikkaromulla (SER) kylmälaitteita, kodinkoneita, ATK-laitteita, televisioita ja monitoreita, pienelektroniikkaa, loisteputkia ja pienoisloisteputkilamppuja
  • ylijäämämaalla rakennustoiminnan yhteydessä irrotettuja ja siinä käyttämättä jääneitä puhtaita maa-aineksia
  • yhdyskuntajätteellä asumisessa syntynyttä jätettä sekä ominaisuudeltaan, koostumukseltaan ja määrältään siihen rinnastettavaa teollisuus-, palvelu- tai muussa toiminnassa syntynyttä jätettä, ei kuitenkaan ongelmajätettä eikä käymäläjätettä.

2 LUKU   JÄTTEIDEN HYÖDYNTÄMINEN JA KÄSITTELY KIINTEISTÖLLÄ

5 § Kompostointi            

Kiinteistöllä saa kompostoida siellä syntyvää elintarvikejätettä ja puutarhajätettä.

Elintarvikejätteen ympärivuotinen kompostointi on suoritettava taajama-alueella lämpöeristetyssä eläimiltä suojatussa kompostointisäiliössä. Haja-asutusalueella elintarvikejätettä saa kompostoida myös eristämättömässä haittaeläimiltä suojatussa kompostorissa. Kompostiin ei saa sijoittaa jätteitä, jotka haittaavat kompostoitumista tai kompostituotteen käyttöä.

Komposti on sijoitettava, rakennettava ja hoidettava niin, ettei siitä aiheudu haittaa terveydelle tai ympäristölle. Kompostia ei saa sijoittaa viittätoista (15) metriä lähemmäs talousvesikaivoa tai vesialuetta eikä ilman naapurin suostumusta viittä (5) metriä lähemmäksi tontin rajaa. Kompostin saa sijoittaa rakennusluvassa hyväksyttyyn jätehuollolle varattuun tilaan.

Lannan ja lietteiden kompostointi on kielletty kiinteistöllä. Käymäläjätettä saa kuitenkin kompostoida ainoastaan tarkoitukseen suunnitellussa ja hyväksytyssä kompostointilaitteessa. Terveysviranomainen voi erityisistä syistä ja määräämillään ehdoilla hyväksyä käymäläjätteen ja saostuskaivolietteen kompostoinnin kiinteistöllä.

Nämä määräykset eivät koske kompostointia, johon on saatu ympäristösuojelulain mukainen lupa.

6 § Polttaminen             

Asuinkiinteistön ja saunan lämmitykseen käytettävässä tulipesässä voidaan polttaa muun kiinteän polttoaineen mukana käsittelemätöntä puuta ja vähäisiä määriä paperia, pahvia ja kartonkia.

Taajama-alueen ulkopuolella saa polttaa 1 momentissa tarkoitettuja jätteitä sekä risuja, oksia ja puutarhajätettä, maa- ja metsätaloudessa ja puistojen hoidossa syntyviä poltettavaksi kelpaavia jätteitä, kuten olkia ja hakkuutähteitä. Polttamisen edellytyksenä on kuitenkin ettei siitä aiheudu haittaa naapureille tai ympäristölle.

Muu jätteenpoltto on kielletty.

Tämä määräys ei koske polttoa, johon on saatu ympäristösuojelulain mukainen lupa.

7 § Lietteiden käsittely

Jäteveden käsittelyjärjestelmissä syntyvät lietteet on kuljettava asianmukaisesti kunnalliselle jätevedenpuhdistamolle, jollei niitä kiinteistöllä ympäristöluvan tai terveydensuojeluviranomaisen määräysten mukaisesti käsitellä vaarattomaksi.

8 § Muu jätteiden käsittely

Jätteiden hävittäminen hautaamalla on kielletty.

Pihojen ja puutarhojen hoidossa syntyvien puutarhajätteiden vienti yleisille puisto- ja viheralueille on kielletty. Puutarhajätteet on kompostoitava, toimitettava luvanvaraiseen hyödyntämispaikkaan tai kunnan määrittämään vastaanottopaikkaan.

Kuolleiden eläinten hautaamisesta ja eläinjätteen käsittelystä on määrätty erikseen ja siitä antaa ohjeita terveydensuojeluviranomainen.

3 LUKU JÄTTEIDEN KERÄYS KIINTEISTÖILLÄ

9 § Erikseen kerättävät jätejakeet

Jokaisella järjestettyyn jätteenkuljetukseen kuuluvalla kiinteistöllä on oltava sekajätteen keräämiseen soveltuva keräysväline.

Yhdyskuntajätteestä tulee erottaa ja laittaa omiin keräysvälineisiinsä hyötykäyttöön soveltuvat jätteet seuraavin edellytyksin:

  • elintarvikejäte, jos asuinkiinteistöllä on vähintään viisi (5) huoneistoa tai jos muulla kiinteistöllä syntyy yli 20 kiloa viikossa
  • keräyskartonki, jos asuinkiinteistöllä on vähintään kymmenen (10) huoneistoa tai jos muulla kiinteistöllä syntyy yli 20 kiloa viikossa
  • keräyspahvi, jos sitä syntyy muulla kuin asuinkiinteistöllä yli 20 kiloa viikossa
  • keräyslasi, jos asuinkiinteistöllä on vähintään kaksikymmentä (20) huoneistoa tai jos muulla kiinteistöllä syntyy yli 50 kiloa viikossa ja
  • keräysmetalli, jos asuinkiinteistöllä on vähintään kaksikymmentä (20) huoneistoa tai jos muulla kiinteistöllä syntyy yli 50 kiloa viikossa.

10 § Rakennusjäte         

Rakennustoiminnan tuotanto- ja purkujäte on kerättävä erikseen ja siitä on erotettava ja toimitettava hyötykäyttöön:

  • keräysmetalli, jos sitä syntyy työmaalla yli 50 kiloa viikossa
  • keräyspahvi, jos sitä syntyy työmaalla yli 50 kiloa viikossa
  • kyllästämätön rakennuspuujäte, jos sitä syntyy työmaalla yli 50 kiloa viikossa.

    Poiskuljetettava rakennusjäte on lajiteltava rakennuspaikalla siten, että käsitelty puu, kiviaines, maaperä ja kasvillisuuden raivausjäte ja muut erilliskeräykseen sopivat jätteet kuljetetaan erikseen niille osoitetuille käsittelypaikoille tai Metsä-Tuomelan jäteasemalle.

11 § Yleisötilaisuuksien jätehuolto

Yleisötilaisuuden järjestäjän on huolehdittava tilaisuuden jätehuollosta. Alueen puhdistus ja keräysvälineiden tyhjennys on suoritettava päivittäin tarpeen mukaan ja aina keräysvälineiden täyttyessä sekä välittömästi tilaisuuden päätyttyä.

Alueella on oltava riittävästi keräysvälineitä ja ne on sijoitettava ja merkittävä tarkoituksenmukaisesti siten, ettei toiminnasta aiheudu roskaantumista.

Biojätteen ja muiden hyötyjätteiden erilliskeräily on järjestettävä jätejakeille, joita syntyy vähintään 50 kg/jätejae/tapahtuma.

12 § Keräysvälinetyypit

 Keräysvälineinä järjestetyssä jätteenkuljetuksessa saadaan käyttää:

  • jätesäkkejä, jotka on sijoitettu kannellisiin telineisiin siten, että ne on suojattu sateelta sekä muulta  kastumiselta ja eläimiltä. Jätesäkit poistuvat käytöstä 31.12.2007 mennessä
  • käsin siirrettävissä olevia kannellisia, pyörin varustettuja jäteastioita, jotka tyhjennetään koneellisesti jäteautoon kiinteistöllä
  • kannellisia suursäiliöitä, jotka tyhjennetään koneellisesti jäteautoon kiinteistöllä
  • vaihtolavasäiliöitä, jotka kuljetetaan jätteenvastaanottopaikalle tyhjennettäväksi
  • maahan upotettuja säiliöitä, jotka tyhjennetään koneellisesti jäteautoon kiinteistöllä
  • rullakoita pahvin keräyksessä katettuun ja sateelta suojattuun paikkaan sijoitettuna.

    Keräysvälineet on valittava siten, että ne soveltuvat kerättävälle jätelajille ja niiden tyhjennys ei aiheuta haittaa tai vaaraa ympäristölle eikä tyhjentäjälle.

    Teknisen lautakunnan määrittelemä viranhaltija voi sallia kiinteistökohtaisesti muidenkin keräysvälineiden käytön, mikäli siitä ei aiheudu haittaa ympäristölle ja ne soveltuvat kunnan jätteenkuljetusjärjestelmään.

13 § Kiinteistöjen yhteiset keräysvälineet

Lähekkäin sijaitsevat kiinteistöt tai yhteisöt voivat keskinäisen sopimuksen perusteella käyttää samoja keräysvälineitä. Yhteisen keräysvälineen käytöstä on ilmoitettava kirjallisesti Nurmijärven kunnan ympäristöpalvelualueelle ja laskutuksen järjestämisestä jätteenkuljetusyritykselle. Ilmoituksessa tulee olla kaikkien osapuolten osoite ja allekirjoitus sekä yhteyshenkilön nimi yhteystietoineen.

14 § Keräysvälineiden värit ja merkitseminen

Keräysvälineiden ohjeelliset värit eri jätelajeille ovat seuraavat:

     harmaa        sekajäte ja kuivajäte
     vihreä          keräyspaperi
     ruskea         erilliskerätty biojäte
     punainen     ongelmajäte
     sininen         keräyskartonki, metalli ja lasi
     oranssi        energiajae.

Mikäli keräysvälineen väri ei ole kerättävän jätelajin ohjeellisen värin mukainen, se on varustettava kanteen ja etuseinään kiinnitettävällä suurella keräysvälineen käyttötarkoitusta osoittavalla kyseisen jätelajin ilmoittavalla tekstitarralla.

15 § Jätteen sijoittaminen keräysvälineeseen

Kiinteistön haltijalla tulee olla käytössään riittävä määrä jätteiden keräysvälineitä niin, että ne tyhjennysväli huomioon ottaen ovat aina suljettavissa.

Käsin siirrettävää keräysvälinettä ei saa täyttää siten, että sen tyhjentäminen sijaintipaikan olosuhteiden, keräysvälineen rakenteen tai jätteen painon vuoksi aiheuttaa tyhjentäjälle työturvallisuusriskin.

Jätesäkin enimmäispaino on 20 kg, muut käsin siirrettävät, pyörillä varustetut keräysvälineet saavat täysinä painaa enintään 60 kg

Jätteet, joita ei hyödynnetä tai käsitellä kiinteistöllä, on sijoitettava niille varattuihin keräysvälineisiin. Keräysvälineeseen saa sijoittaa vain sitä jätelajia, jonka keräykseen se on tarkoitettu.

Jos jäte ei mahdu tai sitä ei muusta syystä voida panna keräysvälineeseen, se voidaan tilapäisesti sijoittaa keräysvälineen välittömään läheisyyteen jätteelle varattuun paikkaan. Keräysvälineen ulkopuolelle ei saa kuitenkaan sijoittaa elintarvikejätettä.

16 § Jätteen sijoittamista koskevat kiellot

Yhdyskuntajätteen keräysvälineisiin ei saa laittaa

  • palo- tai räjähdysvaaraa aiheuttavia jätteitä
  • nestemäisiä jätteitä
  • ongelmajätteitä
  • erityisjätettä
  • aineita tai esineitä, jotka voivat aiheuttaa vaaraa jätteen tuojille, keräysvälineiden käsittelijöille tai jätteen käsittelyyn osallistuville henkilöille
  • esineitä tai aineita, jotka painonsa, kokonsa, muotonsa, lujuutensa tai muun syyn takia voivat aiheuttaa työturvallisuusriskin tyhjentäjälle tai vahingoittaa keräysvälinettä tai kuljetuskalustoa tai saattavat vaikeuttaa jätteen kuormausta tai purkamista
  • moottoriajoneuvojen renkaita
  • sähkö- ja elektroniikkalaitteita
  • erilliskerättävää hyötyjätettä.

Jätteen haltijan on kuljetettava itse tai järjestettävä muutoin edellä mainittujen jätteiden kuljetus niille tarkoitetuille jätteenkäsittelypaikoille.

Tuhkaa ja nokea saa vähäisessä määrin panna yhdyskuntajätteen keräysvälineeseen ja toimittaa edelleen vastaanottopaikkaan, jos se on kauttaaltaan kytemätöntä ja jäähtynyttä. Hiekkaa saa  panna yhdyskuntajätteen keräysvälineeseen vähäisessä määrin siten, että keräysvälineen enimmäispaino ei ylity.

17 § Keräysvälineiden tyhjennysväli

Jätteitä on noudettava kiinteistöltä niin usein, että kertyvät jätteet sopivat keräysvälineisiin ja keräysvälineet voidaan aina sulkea.

Sekajätteen keräysvälineet on tyhjennettävä vähintään kerran kahdessa viikossa kuitenkin niin, että 1.11. - 31.3. välisenä aikana tyhjennysväli voi olla neljä viikkoa.

Myös sekajätteen keräysvälineenä käytettävät tarkoitukseen soveltuvat puristimet tulee tyhjentää vähintään kerran kahdessa viikossa.

Kuivajätteen keräysvälineet, pientalokiinteistöjen keräysvälineet voidaan tyhjentää kerran neljässä viikossa, jos kiinteistöllä syntyvä elintarvikejäte kompostoidaan näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti. Elintarvikejätteen kompostoinnista on tehtävä ilmoitus kuntaan.

Erilliskerättävän biojätteen keräysväline on tyhjennettävä vähintään kerran viikossa.

Syväkeräyssäiliöt ja jäähdytetyt elintarvikejätteen keräysvälineet voidaan tyhjentää edellä määrättyä tyhjennysväliä harvemmin, mutta tarvittavan usein, jottei niistä aiheudu hajua, epäsiisteyttä tai muuta haittaa.

Keräyspaperin, keräyskartongin ja muiden hyötyjakeiden keräysvälineet on tyhjennettävä niin usein, ettei astioiden ylitäyttymisestä aiheudu roskaantumista tai hyötyjakeiden sijoittamista sekajätteen joukkoon.

Teknisen lautakunnan määräämä viranhaltija voi yksittäistapauksessa päättää muusta tyhjennysvälistä, jos jätteen määrä on poikkeuksellisen vähäinen ja jos jätteenhaltija toimittaa hyötyjätteet kierrätykseen sekä huolehtii elintarvikejätteiden käsittelystä näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti.

18 § Keräysvälineen kunnossapito

Keräysvälineen haltijan on huolehdittava keräysvälineensä huollosta, kunnossapidosta ja puhdistamisesta siten, etteivät ne aiheuta terveydellistä haittaa, ympäristön likaantumista tai roskaantumista eivätkä aiheuta työturvallisuusriskiä tyhjentäjille tai käyttäjille.

Keräysvälineet on pidettävä asianmukaisessa kunnossa siten, että ne ovat jatkuvasti tiiviitä, ja niiden tulee kestää kuormauskäsittelyä ja jätesäkkejä lukuunottamatta myös kuumapesua.

Jäteastiat ja -säiliöt on pestävä tarvittaessa, biojäteastiat vähintään kaksi kertaa vuodessa ja kuivajäte- ja sekajäteastiat kerran vuodessa.

Jätesäkin toimittaa kiinteistölle jätteenkuljettaja. Jätesäkin asettamisesta säkkitelineeseen huolehtii kiinteistön haltija. Säkki on voitava poistaa helposti ja sen on oltava suljettavissa kuljetusta varten.

LUKU 4  KIINTEISTÖJEN KERÄYSPISTEET

19 § Keräysvälineen sijoittaminen

Jätteiden keräysvälineet on sijoitettava siten, ettei niistä aiheudu vältettävissä olevaa haittaa naapureille tai muille kiinteistön asukkaille.

Keräysväline on sijoitettava siten, että jäteautolla on esteetön ja turvallinen pääsy vähintään kymmenen (10) metrin päähän välineestä.

Teknisen lautakunnan määräämä viranhaltija voi määrätä keräysvälineen sijoittamisesta kiinteistöllä.

20 § Jätetilat                 

Jäteastiat ja säiliöt on sijoitettava tasaiselle, tukevalle ja kulutusta kestävälle alustalle.

Kiinteistön haltijan on huolehdittava keräysvälineille johtavasta kulkuväylästä ja sen auki pidosta sekä talvihiekoituksesta siten, että keräysvälineet voidaan tyhjentää esteettä ja turvallisesti.

Jätetila on mitoitettava siten, että jokainen keräysväline voidaan ottaa tyhjennettäväksi siirtämättä muita keräysvälineitä.

Keräysvälineiden sijoituspaikka sisätiloissa on järjestettävä ilman kynnystä, porrasta tai muuta estettä. Jätehuoneen tai -katoksen sisäänkäynnin tulee olla suoraan ulkotiloista.

Jätehuoneessa on oltava riittävä valaistus ja ilmanvaihto.

Kiinteistön haltijan on huolehdittava jätehuoneen tai -katoksen puhtaanapidosta sekä ettei sitä käytetä muuna varastona.

21 § Erityisjätteiden keräys

Erityisjätteet on kerättävä ja pidettävä erikseen, eikä niitä saa olla jätekuormassa sekoitettuna muihin jätteisiin.

Terveydenhuollon sekä eläinlääkinnän tartuntavaarattoman kudos- ym. jätteen lajittelussa ja keräyksessä on noudatettava terveydensuojeluviranomaisen ja kaatopaikanpitäjän antamia määräyksiä ja ohjeita.

Kuivakäymälä on varustettava tiiviillä käymäläastialla. Jäteasemalle toimitettava käymäläjäte on pakattava tiiviisti ja kuljetettava joko itse tai erikseen kuljetusliikkeen välityksellä.

22 § Ongelmajätteiden keräys

Erilaatuiset ongelmajätteet on kerättävä ja pidettävä erillään toisistaan sekä muista jätteistä.
Kotitalouksien ongelmajätteet, kuten akut, paristot, jäteöljy ja muut öljyiset jätteet, lääkkeet, maalit, liimat ja liuottimet on toimitettava Metsä-Tuomelan jäteasemalle, muihin kunnan järjestämiin tai sopimiin ongelmajätteiden keräyspaikkoihin tai kunnan järjestämään ongelmajätteiden keräysautoon säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa.

Yritysten on toimitettava ongelmajätteensä asianmukaiseen luvan saaneeseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan.

Mikäli kiinteistön haltija on järjestänyt ongelmajätteille tai joillekin niistä keräyksen, on näin kerättäviä ongelmajätteitä varten oltava erillinen lukittava tai valvottu tila tai sellaiset kaapit ja astiat, josta jätettä ei voi vapaasti poistaa (keräyspiste). Kutakin keräyspisteeseen toimitettavaa ongelmajätelajia varten on oltava erillinen selvästi merkitty keräysväline.

Kiinteistön haltijan on asetettava keräyspisteen käyttöä koskevat ohjeet sellaiseen paikkaan, että ne ovat hyvin kaikkien tilaa käyttävien nähtävissä. Kiinteistönhaltijan on lisäksi tiedotettava keräyspisteen käyttäjille siitä, kuinka ongelmajätteiden keräys kiinteistöllä ja toimittaminen vastaanottopaikkoihin on järjestetty.

Nestemäiset ongelmajätteet on säilytettävä tarpeellisen merkinnöin varustettuna, nestettä läpäisemättömällä allastetulla alustalla, tiiviisti suljetuissa niille tarkoitetuissa astioissa ja siten ettei vaarana ole jätteen joutuminen maaperään tai viemäriin.

Asbestijätteen varastointiin ja kuljetukseen on käytettävä tiiviisti suljettuja lujia pakkauksia tai säiliöitä. Ne on merkittävä selvästi erottuvalla tekstillä "Asbestijätettä. Pölyn hengittäminen vaarallista". Pakkauksia ja säiliöitä on rikkoontumisen ehkäisemiseksi käsiteltävä erityistä varovaisuutta ja huolellisuutta noudattaen.

LUKU 5     JÄTTEEN KULJETUS

23 § Jätteenkuljetuksen järjestäminen

Vakituisessa asuinkäytössä olevan kiinteistön samoin kuin sellaisen muun kiinteistön, jolla syntyy mainittua asumisjätteeseen rinnastettavaa jätettä, tulee liittyä järjestettyyn jätteenkuljetukseen.

Isokokoisten jäte-esineiden (esim. huonekalut, televisiot, jääkaapit, keittiökaapistot yms.) tai poikkeuksellisen suurten jätemäärien kuljetuksen järjestämisestä on jätteenhaltijan huolehdittava itse.

24 § Jätteiden kuormaaminen

Jätteiden kuormaaminen taajama-alueella olevalla kiinteistöllä tai sen läheisyydessä on kielletty kello 21.00-06.00. Sunnuntaina tai juhlapyhinä tapahtuva asuin- tai liikekiinteistön jätteen kuormaus on tehtävä mahdollisimman häiriöttömästi.

25 § Jätteenkuljetusvälineet

Järjestetyssä jätteenkuljetuksessa jätettä saa kuljettaa:

  • umpikorisessa pakkaavassa kuljetusvälineessä
  • puristuslaittein varustetussa jätesäiliössä
  • keräysvälineenä käytettävässä umpinaisessa jätesäiliössä
  • avolavoilla, jolloin on erityisesti huolehdittava siitä, että jätettä ei pääse kuormauksen tai kuljetuksen aikana leviämään ympäristöön.

Jätteenkuljetuksessa on lisäksi noudatettava seuraavaa:

  • nestemäisiä jätteitä saa kuljettaa vain tiiviissä jätesäiliössä
  • kuorma on tarvittaessa peitettävä verkolla tai pressulla.

26 § Jätteiden luovuttaminen

Jätteen voi luovuttaa kuljetettavaksi vain sellaiselle ammattimaiselle jätteenkuljettajalle, joka on rekisteröitynyt alueellisen ympäristökeskuksen ylläpitämään jätetiedostoon.

Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa yhdyskuntajätteen saa luovuttaa vain kunnan valitsemalle jätteenkuljettajalle.

27 § Jätekaivojen tyhjennys

Saostus-, öljynerotus-, hiekanerotus-, rasvanerotus ja umpikaivot on tyhjennettävä vähintään kerran vuodessa.

LUKU 6    JÄTEIDEN HYÖDYNTÄMIS- JA KÄSITTELYPAIKAT

28 § Kunnan jätteiden hyödyntämis- tai käsittelypaikat

Jätteitä saa toimittaa jätteiden hyödyntämis- ja käsittelypaikkoihin vain niiden aukioloaikoina. Tekninen lautakunta vahvistaa jätteen vastaanottopaikkojen aukiolot.

Kunnan jätteiden hyödyntämis- tai käsittelypaikkoihin on noudatettava henkilökunnan ohjeita sekä muutenkin noudatettava olosuhteisiin nähden riittävää varovaisuutta.

Jätteet on sijoitettava henkilökunnan osoittamaan paikkaan.

29 § Hyötyjätteiden keräyspisteet

Keräysvälineen haltijan on huolehdittava keräysvälineittensä kunnossapidosta, puhdistamisesta ja tyhjentämisestä siten, etteivät ne aiheuta terveyshaittaa eikä ympäristön likaantumista tai roskaantumista.

Keräyksestä vastaavan yrityksen tai yhteisön on huolehdittava yleisen jätteenkeräyspisteen sekä sen toiminnan johdosta roskaantuneen ympäristön siivoamisesta.

Jätteen keräysvälineessä on oltava keräyksestä vastaavan yrityksen tai yhteisön yhteystiedot.

LUKU 7      MUUT MÄÄRÄYKSET

30 § Kirjanpito- ja tiedonantovelvollisuus

Jätteen haltijan on pidettävä kirjaa 27 §:ssä tarkoitettujen umpi- ja saostuskaivojen samoin kuin öljyn- ja rasvanerotuskaivojen tyhjentämisajoista ja paikoista, jonne kaivoista kerätyt jätteet on toimitettu.

Jätteitä keräävän yrityksen on pidettävä kirjaa kiinteistön keräysvälineen tyhjennyskerroista ja kiinteistöistä, joista jätettä kerätään sekä ilmoitettava pyydettäessä tiedot kunnalle.

31 § Kiinteistön haltijan ja toiminnan järjestäjän tiedotusvelvoite

Kiinteistön haltijan tai toiminnan järjestäjän on tiedotettava kiinteistön asukkaille ja kiinteistöllä työskenteleville tai yleisötilaisuuden osanottajille jätteiden lajittelusta ja keräyksestä kiinteistöllä tai yleisötilaisuudessa.

32 § Poikkeamisvalta

Tekninen lautakunta voi yksittäistapauksessa myöntää poikkeuksen näistä jätehuoltomääräyksistä, jos tähän on olemassa erityisiä syitä, eikä poikkeamisesta aiheudu haittaa ympäristölle tai jätehuollon yleiselle järjestämiselle.

33 § Voimaantulo           

Nämä jätehuoltomääräykset tulevat voimaan 1. päivänä tammikuuta 2007 ja kumoavat valtuuston 14.12.2005 § 136 hyväksymät 1.3.2006 voimaantulleet jätehuoltomääräykset.