Energiajäteastioiden poistaminen hyötyjätepisteistä

Hyötyjätepisteissä toimiva energiajätteen erilliskeräys on koko kokei­lutoiminnan ajan aiheut­tanut ympäristöhuollon yksikölle erittäin kor­keat kustannukset saata­vaan hyötyyn nähden ja keräyspisteet ovat olleet jatkuvasti siivouksesta huolimatta erittäin epäsiistejä.

Energiajakeen keräystä voi kuitenkin jatkaa liittymällä kiinteistökohtaiseen L&T:n järjestämään erilliskeräykseen. Keräysastian voi hankkia joko omalle kiinteistölle tai ottaa useamman kiinteistön kanssa yhteisastian ja sopia sen tyhjentämisestä.

Keräyskartonki korvaa osittain energiajakeenkeräystä hyötyjätepisteissä.

Energiajakeen koostumuksesta lähes puolet on ollut pahvia, jonka voi  nyt laittaa hyötyjätepisteissä olevaan ns. maitotölkkien keräysastiaan. Aaltopahvi ja muu kerätty kartonki menee tällöin materiaalikierrätykseen.  Keräyskartongin keräyksestä vastaa tuottajajärjestönä Paperinkeräys Oy ja  keräysastioita on luvattu tuoda pisteisiin tarvittaessa lisää.

Astioihin on keväällä liimattu uudet tarrat, joissa on keräyskartongin lajitteluohje.

Keräyskartonkiin voi laittaa

• Aaltopahvia

• Kartonkitölkit, esim. maitotölkit

• Kuivien tuotteiden kartonkipakkaukset, esim. muro- ja keksipaketit

• Paperipussit, -kassit ja -säkit

• Pizzalaatikot ja munakennot

• Kartonkiset kertakäyttöastiat

• Askartelukartongit ja piirustukset

Keräykseen ei käy

• Likaiset ja huuhtelemattomat pakkaukset

• Muovipussit ja styroksi

Ohjeet

• Laita pakkaukset sisäkkäin. Silloin ne vievät mahdollisimman vähän tilaa.

• Huuhdo ja valuta nestettä sisältäneet pakkaukset.

• Älä laita mukaan likaisia pakkauksia.

Muista, että homeiset, märät tai rasvaiset pahvit voivat pilata koko keräyskartonkierän.

Keräyskartongin voi siis pientaloista viedä Klaukkalan, kirkonkylän ja Rajamäen hyötyjätepisteissä oleviin kartongin keräysastioihin. Suuremmissa taloyhtiöissä, joissa on vähintään 10 huoneistoa,  voi kartongin viedä taloyhtiön järjestämään keräysastiaan.  Sekajätteeseen jää energiajätteestä siis erilaiset muovit ja muu kierrätykseen kelpaamaton jäte.

Yleisenä ohjeena kierrätykseen ja hyötykäyttöön  on 6. ympäristöä koskeva Euroopan yhteisön toimintaohjelma: ”Tavoitteena on hyödyntää ja kierrättää jätteitä mielekkäästi eli siihen määrään saakka, jossa ympäristölle koituu edelleen nettohyötyä ja kierrätys on taloudellisesti ja teknisesti toteuttamiskelpoista.” 

Hyötyjätepisteiden ylläpidosta kunnalle aiheutuneet kustannukset ovat kehittyneet erittäin ri­peästi. Vuonna 2002 kustannukset olivat n. 38 000 euroa, vuonna 2003 n. 40 000 euroa, vuonna 2004 n. 56 000 euroa ja vuonna 2005 n. 90 000 euroa. Kustannusten nousuun on vaikuttanut energiajäte­astioihin ja niiden ulkopuolelle sijoitetun jät­teen määrän lisääntymi­nen, jätteen koostumuksen heikentyminen, jätteen vastaanottohin­nan kohoaminen polttoa ohjaavan lainsäädän­nön kiristyessä sekä alueiden puhdistamisesta aiheutuneiden kus­tannusten kohoaminen sekä siivousjätteen loppusijoittamisesta mak­settavan jäteveron nou­su.  Kuluvan vuoden alusta ener­giajät­teen keräyksen osuus hyötyjätepisteiden kokonaiskus­tannuksista on ollut 78,4 %. 

Lisätietoja:

jätehuoltoneuvoja  Liisa Karppinen,  puh. (09) 2500 2335