Nurmijärven puheenvuoro kuntauudistuksen aluekierroksella

Nurmijärven kunta täyttää vahvan peruskunnan kriteerit kaikilla mittareilla. Nurmijärvi on Suomen suurin maalaiskunta, saavutimme 40 000 asukkaan rajan noin vuosi sitten. Olemme väestörakenteeltamme valtakunnan parhaimmistoa ja kykenemme taloudellisesti ja tehokkaasti tuottamaan kuntalaisten palvelut sekä luomaan edellytykset elinkeinojen kehittämiselle kunnan alueella. Olemme tehneet ja teemme jo nyt rakentavaa yhteistyötä naapureidemme kanssa ja osallistumme aktiivisesti Helsingin seudun kuntien vapaaehtoiseen yhteistyöhön.

Työryhmän selvitys on otettu Nurmijärvellä vastaan ristiriitaisin tuntein. Toisaalta ymmärrämme kuntauudistuksen tarpeellisuuden ja sen tavoitteet sekä tarkastelussa käytetyt kriteerit. Mutta emme ymmärrä sitä, että kuntien ja seutujen erilaisuutta ei ole otettu huomioon, vaan on lähdetty siitä, että kaikki kunnat laitetaan uudistuksessa tavalla tai toisella samaan muottiin. Jo valtioneuvoston selonteossa metropolipolitiikasta vuoden 2010 marraskuussa todettiin, että metropolialue, käytännössä Helsingin seutu, tarvitsee omat erityisratkaisunsa.

Myös tapa, jolla kuntauudistusta on lähdetty viemään eteenpäin, on kyseenalainen, koska esimerkiksi valtion linjauksia sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteellisesta kehittämisestä ei vielä ole kuntien tiedossa. Tältä osin Nurmijärven kunta yhtyy Suomen Kuntaliiton esitykseen siitä, että kunnille tulee varata mahdollisuus ottaa kantaa myös kuntauudistukseen soteli- ratkaisun julkistamisen jälkeen.

Sinänsä työryhmän raportti on hyödyllinen ja sisältää paljon tietoa. Johtopäätökset on kuitenkin tehty kaavamaisesti ja siksi ne ovat vieraat kuntakentän todellisuudelle.

Nurmijärven osalta työryhmä esittää kahta vaihtoehtoa Nurmijärven ja nurmijärveläisyyden kuoppaamiseksi: Ensinnäkin selvitysaluetta yhdessä Tuusulan, Keravan ja Järvenpään kanssa, mikä suunta ei ole kuntalaisten asioinnille luontainen tai toiseksi, vielä epärealistisempaa - kunnan pohjoisosien liittämistä Hyvinkään ja Kanta-Hämeen eteläisimpien kuntien kanssa samaan selvitysalueeseen. Tällöin puolet kunnasta siirtyisi toiseen maakuntaan ja pääasialliseen suuntautumiseen nähden vastakkaiseen suuntaan. Tähän vaihtoehtoon liittyisi myös kunnan suurimman taajaman, Klaukkalan liittäminen pääkaupunkiseudun selvitysalueeseen.

Nurmijärvelle ehdotetut selvitysalueet ja liitossuunnat eivät parantaisi kuntalaisten palvelujen saatavuutta, työssäkäyntiä tai asiointia, vaan päinvastoin huonontaisivat niitä.
                            
Koko Helsingin seutu on yhtenäistä asunto- ja työmarkkina-aluetta ja liikkuminen siellä perustuu olemassa oleviin liikenneväyliin ja joukkoliikennejärjestelmään. Nurmijärvi tukeutuu valtatie 3:een ja suuntautuu erityisesti etelään. Tässä suhteessa Nurmijärven kytkeminen itäänpäin Keski-Uudenmaan kuntiin merkitsisi tarvetta liikenneverkon rakentamiseen ja joukkoliikenteen parantamiseen useiden kymmenien miljoonien lisäinvestoinneilla. Valtiolla ei ole tähän varaa ja valtion ja kuntien varoille on merkittävästi tärkeämpiä liikenteen investointikohteita ja tarpeita peruspalvelujen turvaamisessa.

Nurmijärven kunnan ja sen asukkaiden kannalta kuntajako ei ole pelkästään taloudellinen kysymys. Nurmijärven pitäjäjuuret ulottuvat yli 400 vuoden taakse. Kunnan hallinnolliset rajat ovat ohjanneet kansalaisyhteiskunnan toimintaa ja sosiaalisten verkostojen muodostumista: seurakunta ja sadat kansalaisjärjestöt ovat muodostuneet pitäjärajojen puitteissa. Nurmijärvi merkitsee nurmijärveläisille palveluorganisaation rinnalla myös tapaa jäsentää itseään sosiaalisena yhteisönä.

Hyvät kuulijat, näemme, että Helsingin seudun kehittämishaasteisiin pystytään kuntarajojen siirtelyä paremmin vastaamaan kehittämällä seudun kuntien yhteistyötä erityisesti maankäytön, asumisen ja liikenteen asioissa vahvistamalla eri osapuolten sitoutumista koko kaupunkiseudun kehittämiseksi.

Nurmijärven kunta ei muiden KUUMA- kuntien tavoin hyväksy pakkoliitoksia. Emme myöskään tarvitse selvityksiä selvitysten vuoksi, vaan haluamme jatkaa seutumme kehittämistä sovussa naapurikuntiemme kanssa.

Lisätietoa kuntauudistuksesta >>